1. ”Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje on poistettava !
Ympäristöministeriö (YM) antoi 29.6.2009 uuden ”kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen”.
Vaikka kyseinen paperi on ”ohje”, alueelliset ympäristökeskukset ja kunnat pitävät ohjetta sitovana
uusia ympäristölupia käsitellessään, vanhoja lupia uudistettaessa ja mahdollisesti myös
valvonta- ja muissa hallinnollisissa asioissa.  Pahimmillaan uutta ohjetta sovelletaan jo voimassa
oleviin ympäristölupiin.
Uusi ohje sisältää monia erittäin yksityiskohtaisia ja aikaisempaa tiukempia ehtoja kotieläintilojen
toiminnalle. Broilertilojen lannanlevitysalaa vaaditaan lähes kaksinkertaistettavaksi (+92,9%) ja
sikatiloilla peltoalavaatimus on noussut 22,2%. Uusi ohje nostaa maatilojen kustannuksia ja johtaa
pahimmillaan karjanlannan tehottomaan käyttöön sekä pakottaa maatilat käyttämään kalliita
keinolannoitteita. Vaarana on joutua näennäisviljelyyn, jos lannoitteita ei voida käyttää kasvien
tarvitsemaa määrää. YM ei ottanut huomioon sitä, että ympäristötuen ehdot rajoittavat karjanlannan
käyttöä, jolloin karjanlantaa (eikä mitään ravinteita) ei voi käyttää sallittua enempää. Ohjeen
laatimisessa ei myöskään huomioitu olemassa olevia teknologisia ratkaisuja, kuten esimerkiksi
karjanlannan prosessoimista, metaanin talteenottoa yms. YM ei ohjetta valmistellessaan ottanut huomioon
myöskään Maa- ja metsätalousministeriön ja MTK:n näkemyksiä. Tällä hetkellä MTK vaatii ohjeen poistamista.
Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen valmistelu on yksi osoitus ympäristöhallinnon etääntymisestä
maatalouden harjoittamisen peruskysymyksistä. YM toimintatapa on myös uuden perustuslain hengen
vastaista, sillä YM ohjeilla annetaan lakia tiukempia määräyksiä. MTK-Etelä-Pohjanmaa katsoo, että
eduskunnan ja maan hallituksen tulisi välittömästi ryhtyä toimiin tilanteen korjaamiseksi.

2. Haja-asustusalueiden jätevesiasetus ja sakokaivo-ongelma
Haja-asutusalueiden jätevesiasetus on osoittautunut epäonnistuneeksi. Vesienhoito-ohjelmien yhteydessä
laaditut laskelmat osoittavat, että asetus johtaa erittäin kalliisiin ja tehottomiin investointeihin.
Laitemarkkinat ovat sekaisin ja mitään takeita ei ole siitä, että järjestelmät toimivat. Lisäksi
jätelain ja muun lainsäädännön epäselvyydet aiheuttavat suuria vaikeuksia sakokaivolietteen ja maaseudun
muidenkin ”jätteiden” hyödyntämiselle. Tarastin selvitystyö tulee ennakkotietojen mukaan keskittymään
siihen, miten asetus pannaan toimeen neuvontaa ja rahoitusta parantamalla, mutta itse asetuksen
virheellisiin lähtökohtiin ei ilmeisesti tulla puuttumaan. Haja-asutusalueiden ihmiset ovat odottaneet,
että huonoa asetusta korjattaisiin järkeväksi.
Maatilojen sakokaivolietteen levittäminen omille pelloille tulisi olla mahdollista ilman erillistä
lupapäätöstä. Urakoitsijoilla (naapureilla) tulisi olla mahdollisuus levittää tilojen omat
sakokaivolietteet kuten ennenkin ilman ympäristölupaa ja lupaa ”toimia ammattimaisena
jätteenkäsittelijänä”. Sakokaivolietteen kuljettaminen jätevedenpuhdistamoille lisää yhdyskuntalietteen
määrää ja pahentaa sen aiheuttamia ongelmia. Mahdollisuutta levittää ja kerätä haja-asutusalueiden
sakokaivolietteitä paikallisesti ilman lupamenettelyjä ja ”lannoitevalmistajan velvollisuuksia” tulisi
laajentaa. Jotta nämä toimet olisivat mahdollisia tulisi tehdä tarvittavat säädösmuutokset.

3. Maaseudun hajautetun bioenergian tuotannon edistäminen
Maaseudulla tuotettu uusiutuva bioenergia antaa erityisesti haja-asutusalueille, mutta myös koko
Suomelle aitoa taloudellista lisäarvoa, työtä ja toimeentuloa. Lisäksi hajautettu energiantuotanto
vähentää riippuvuutta tuontienergiasta, auttaa täyttämään Suomen ilmastositoumuksia ja parantaa
kriisiturvaa.
TEM:n työryhmä on tehnyt esityksen uusista syöttötariffeista. Biokaasusähkön syöttötariffien taso on
kuitenkin niin alhainen, että maatilamittakaavan laitosten toteuttaminen ei ole kannattavaa.
Tämän vuoksi MTK on vaatinut, että esitystä korjataan.
MTK:n tavoitteet:
•Tehoraja pois. Markkinatilanne varmistaa kannattavan kokoluokan. Jo rakennetut ovat 20-60 kW
•Takuuhinnan, 13,35 snt/ kWh, lisäksi investointituki tai
•Takuuhinnaksi 12 snt/kWh + 8 snt/kWh (lämpöbonus)
•Ei porttimaksujen varaan kannattavuutta
Suomen tulisi edistää myös metsään perustuvan bioenergian tuotantoa ja käyttöä.
Tärkeimmälle uusiutuvan energian raaka-aineelle, metsähakkeelle,  työryhmä  ei pystynyt laatimaan
syöttötariffia.  Puusähkölle tarvitaan nopeasti oma tariffinsa. Myös bioetanolin tuottaminen (ylijäämä)
viljasta on yksi mahdollisuus. Bioetanolia selvittämään onkin asetettu selvitysmies. Etelä-Pohjanmaan
näkökulmasta Altian Koskenkorvan tehtaat olisi varteenotettava vaihtoehto, sillä tehdas toimii nyt
vajaakapasiteetilla, lisäkapasiteetin rakentaminen olisi kustannustehokkaasti toteutettavissa ja
lisäksi viljaraaka-aine ja sivutuotteita käyttävä kotieläintalous olisivat samassa maakunnassa.

4.Maatalouden kannattavuuskriisin hoitaminen ja hallitusohjelman toteuttaminen
Maatalouden vaikea tilanne on aiheuttanut koko Euroopassa paljon kritiikkiä EU:n maatalouspolitiikkaa
kohtaan. Komissio ei ole myöntänyt, että markkinoita vakauttavien välineiden purku olisi ollut
virheellistä, mutta kriisin vakavuudesta johtuen on päätetty eräistä paniikkitoimenpiteistä. EU antoi
jäsenmaille mahdollisuuden käyttää kansallista de-minimistukea (max 15.000 e/tila/3v) maatalouden
kannattavuuskriisin helpottamiseksi. Lisäksi päätettiin maidolle kohdistettavasta tukipaketista
(Suomen osuus vajaat 5 milj.e).  Suomen hallitus päätti varata 40 milj.euroa de-minimistukeen, joka
rahoitetaan hyödyntämällä tukimomentin maksuvaltuutta (ei siis tule uutta rahaa). Myös monia muita
välineitä olisi tarjolla kannattavuuskriisin hoitamiseksi, mutta ongelmana on rahan puute. Esillä ovat
olleet mm. pohjoisen tuen käyttämätön maksuvaltuus, artiklan 68 mukainen mahdollisuus käyttää
kansallisia varoja, modulaation kansallisen vastinrahan käyttäminen sekä veropolitiikan erilaisten
välineiden käyttö.
Kannattavuuskriisiin on haettu keinoja ministerin asettamassa tulo- ja kannattavuustyöryhmässä.
MTK on kuitenkin pettynyt siihen tapaan, miten esim. verotukseen liittyvät esitykset ovat menneet
eteenpäin. Toteutumatta ovat jääneet mm. MTK:n vaatima nettovarallisuuden parantaminen (esim. velkojen
puolittaminen nettovarallisuuslaskelmassa ym.), kiinteistöveron huojentaminen tuotantorakennusten osalta
ja maatalouden tasausvarauksen tarkistaminen. Suomen tekemä esitys pellon luovutusvoiton verotuksesta
on juuttunut komission käsittelyyn. Myönteisiä ratkaisuja ovat olleet ”pakkopääomatulon verotus” sekä
energiaveroja koskevat huojennukset. Kokonaisuutena MTK odottaa, että järkeviä ja perusteltuja
veroehdotuksia ei haudata Valtiovarainministeriöön tai anneta komissiolle siten, että sieltä saadaan
kieltävä vastaus. On erikoista, että Valtiovarainministeriö näyttää nousseen hallitusohjelman
toteuttamisen yhdeksi esteeksi.

5. ELY:n toimitilakysymys Seinäjoella
Etelä-Pohjanmaalla maakunnan eri toimijoiden ja TE-keskuksen yhteistyö toimii yhteisessä toimitalossa
erittäin hyvin. Elinkeinotalolla olisi mahdollisuus tarjota hyvät ja edulliset toimitilat Seinäjoella
toimintansa aloittavalle täyden palvelun ELY:lle.  Elinkeinotalo on esittänyt ELY:n toimitilatyöryhmälle
tarvittavat laajentamissuunnitelmat, alustavat toimitilaratkaisut ja vuokratasolaskelmat.
Uuden ELY:n toimitilaratkaisuja määrittää kuitenkin tällä hetkellä Senaatti-kiinteistöt, joka esittää
ELY:n sijoittamista kalliimpiin tiloihin Seinäjoen keskustan nykyiseen verotaloon. TE-keskuksen siirto
tarkoittaisi hyvin toimivan maakunnallisen yhteistyömallin romuttamista ja merkittävää taloudellista
menetystä maakunnan maa- ja metsätalouden organisaatioille.”