Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen vähentää maakunnan kasvihuonekaasupäästöjen määrää 70 prosentilla vuoteen 2035 mennessä vuoden 2008 tasosta. Vähentämistavoite on MTK Hämeen mielestä oikea, sillä maakunnassa käytetään nykyisin merkittävä määrä fossiilisia polttoaineita. Maakunnalla on myös hyvät mahdollisuudet siirtyä uusiutuvien polttoaineiden laajamittaiseen käyttöön, sillä maakunnat metsät ja pellot tarjoavat oivan ja riittoisan raaka-ainelähteen. Maa- ja metsätalous ja maakunnan maaseutu tarjoaa kestävän pohjan alueen energia- ja ilmastostrategialle.

Ohjelmassa ja sen taustaraportin luonnoksessa esitetyt keinot ovat kuitenkin osittain sellaisia, että niitä tulee tarkastella kriittisesti. Myöskään ohjelmassa esitetyn keinovalikoiman hyöty-kustannus analyysiä ei ole tehty ja sen vuoksi näyttää siltä, että ohjelmassa esitetään käytettävän aluetalouden kannalta osittain sellaisia keinoja, jota eivät ole kaikkein parhaita tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yksityiskohtaisia kommentteja ohjelmaan ja taustamuistioon:

Ohjelman yhteenvedossa todetaan, että tuulivoimala-alueita varataan 60 neliökilometriä. Tämä alue on maakunnan tuulivoimantuotantoon soveltuvat alueet huomioiden nyt liian laaja.

Maankäyttöpolitiikan osalta todetaan, että kaikessa pyritään vähentämään henkilöautoliikenteen määrää. Tämä tavoite on nyt painottunut aivan liikaa ohjelmassa ja se tulee muotoilla uudelleen. Samoin ohjelman kirjaus, että uudisrakentaminen tulee sijoittaa pääasiassa olevien taajamien yhteyteen, tulee poistaa ohjelmasta. Se perustuu samoille, hieman virheellisille lähtöoletuksille kuin henkilöautoliikenteen rajoittaminen. Tämä myös rajoittaa tarpeettomasti maaseutualueiden kehittämistä ja maaseudulla asumista ja sinne rakentamista eikä ole mitenkään maakunnan edun mukaista. Perustelut näihin muutoksiin on esitelty taustamuistion ko. kohdissa.

Taustamuistion sektorikohtaisessa osiossa, kohdassa 3.1. käsitellään energiankulutusta.  Siellä kyllä viitataan Vierumäen puukerrostaloon, mutta osiosta puuttuu selkeä sitoutuminen edistää maakunnassa puurakentamista. Puu on, toisin kuin muut rakennusaineet, hiilineutraali ja siksi tässä ohjelmassa tulisi asettaa selkeät tavoitteet puurakentamisen edistämiseksi. Puurakentamisella on myös huomattavia aluetaloudellisia vaikutuksia. Toimenpiteenä tulee olla, että kaavoitetaan asuntoalueita, joissa rakennetaan puusta ja kunnallisessa rakentamisessa suositaan puurakentamista

Energiantuotannon tavoitteet (kohta 3.2 taustamuistiossa) vuodelle 2035 ovat metsäenergian ja muun bioenergian lisäyksen osalta liian alhaiset. Päijät-Hämeen metsissä on mahdollisuuksia lisätä metsäenergiaan perustuvaa energiantuotantoa selvästi enemmän kuin tässä esitetty 350 gigawattituntia. Tämä nousu olisi vain noin 25 % nykyisestä tasosta. Metsissämme riittää potentiaalia selvästi suurempaan lisäykseen. Asiakirjassa puhutaan jostakin syystä melko vähättelevään sävyyn metsäenergiasta. Siellä todetaan mm. että hakkeenpoltosta syntyy hiilidioksidia, jota korjatun metsän tilalle kasvava metsä sitoo itseensä hitaasti. Tällaiset lauseet voi nyt turhana poistaa: maakunnan metsät sitovat koko ajan enemmän hiilidioksidia kuin mitä niiden käytöstä poistuu. Oleellista on, että metsät ovat koko ajan hyvässä kasvukunnossa. Tällöin niitä myös voidaan käyttää runsaasti ja ilmaston kannalta neutraalilla tavalla.

Taustamuistiossa sivulla 13 on edelleen ehdotettu haja-asutusalueiden öljy- ja sähkölämmitystä korvattavan maa-, vesi- ja ilmalämpöpumpuilla sekä aurinkolämmöllä, mutta on täysin unohdettu puuenergiaan perustuva lämmöntuotanto.

Myös muun bioenergian osalta tavoite on hyvin matala. Päijät-Hämeessä on peltoviljelyssä merkittävä määrä viljaa. Alue on myös viljateollisuudessa maan vahvimpia keskittymiä. Etäisyydet peltojen ja jatkojalostuslaitosten välillä ovat lyhyet. Tässä yhteistyössä, eli viljankäytön ja bioenergian lisäyksessä, on alueella selvästi käyttämättömiä mahdollisuuksia. Viljanoljen laajempi käyttö energiantuotannossa on tehokasta ilmastotyötä. Samoin myös peltobiomassojen, kuten esimerkiksi peltojen ja vesistöjen suojavyöhykkeiltä koottavan kasvimassa käyttö biokaasun raaka-aineena on alueella selvä mahdollisuus. Maataloudesta peräisin oleva energia tulee olla selkeästi vahvemmin esillä maakunnan ohjelmassa.

Sivulla 18 toimenpiteissä todetaan, että lisätään maatalousjätteen osuutta Orimattilan lämmöntuotannossa. Tässä tekstiä tulee muuttaa, sillä kyseessä eivät ole jätteet, vaan maatalouden tuotteiden sivuvirrat (kuten olki, lanta tai vastaavat). Muutetaan esim. näin: Lisätään maataloudesta peräisin olevien polttoaineiden…

Ohjelman aluetaloudellisten vaikutusten ja hyöty-kustannuslaskennan puutteellisuus ilmenee tässä kohdassa, sillä tuulivoiman lisäystavoite on asetettu selkeästi suuremmaksi kuin metsä- ja peltoenergian yhteinen lisäystavoite. Metsäenergian tuotanto on kuitenkin selvästi tuulivoimaa halvempaa ja lisäksi se tarjoaa merkittäviä ja pitkäaikaisia aluetaloutta tukevia työllisyysvaikutuksia. Tuulivoiman lisääminen on sinänsä aivan perusteltua, mutta maakunnassa sen mahdollisuudet ovat kuitenkin tuuli- ja maankäyttöolojen vuoksi melko rajoitetut.

Liikenne ja maankäyttö

Liikenteen osuus maakunnan energiankulutuksesta on vajaa viidennes. Liikenne ja maankäyttö on kuitenkin saanut ohjelmassa paljon osuuttaan suuremman roolin. Autoilu ja erityisesti henkilöautot nähdään ohjelmassa asiana, jota tulisi vahvasti vähentää. Samalla ohjelmassa painottuu aluerakenteen tiivistäminen ja asutuksen keskittäminen keskuksiin ja raideyhteyksien varsille. Näiltä osin ohjelman perusteet ovat heikot ja ne perustuvat osin virheellisiin lähtökohtaoletuksiin.
Ensinnäkin auton käyttö ei Suomessa kovin paljon vähene siitä, että asutaan tiiviimmin. Suomessa on elinvoimainen kesäasuntokulttuuri, joka merkitsee, että perheissä yleensä on kuitenkin auto. Ja koska auto on, sitä myös jossain määrin käytetään muuhunkin liikkumiseen.

Auton käyttövoimanlähteet ovat nopeassa muutoksessa. Biopolttoaineet yleistyvät nopeasti ja sähköautot ovat tulevaisuutta. Miksi liikkumista halutaan rajoittaa, jos se ei jatkossa ilmastosyistä ole perusteltua, kun autot käyttävät biopolttoaineita? Liikenteen päästöt ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana vähentyneet suoritetta kohden radikaalisti ja sama kehitys varmasti jatkuu ja nopeutuu.

Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen vaatimus perustuu nyt siis vain siihen, että siinä voidaan vähentää liikenteen energiaosuutta, joka oli siis se vajaa 20 % kokonaiskulutuksesta. Maaseutumaisessa yhdyskuntarakenteessa voidaan kuitenkin käyttämällä rakentamisessa puurakentamista sekä käyttämällä asuntojen lämmityksessä uusiutuvia energiaratkaisuja, saavuttaa selkeästi suuremmat säästöt kuin vain liikkumiseen ja yhdyskuntarakenteeseen puuttuvilla tavoitteilla. Tämä näkökulma on nyt jäänyt maakunnan energia- ja ilmasto-ohjelmassa kovin vajavaiseksi ja siksi ohjelma vaatii näiltä osin täsmennyksiä. Asuinrakenteen tiivistämisen vaatimus on maakunnassamme siksikin outo, sillä Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan Suomessa suurkaupungissa asuvan henkilön hiilidioksidipäästöt ovat selvästi suuremmat kuin maaseudulla asuvan henkilön..

Maa- ja metsätalous

MTK Häme kannattaa ohjelman tavoitetta paikallisen ruoantuotannon tukemiseksi ja lisäämiseksi. Kuntien ja muiden julkisia hankintoja tekevien koulutus on tarpeen, jotta hankintaa tekevät osaavat paremmin ottaa paikallisen ja kotimaisen ruoan hankinnoissaan huomioon.

Metsätalouden osalta tähän kohtaan pätevät edellä esitetyt kommentit metsäenergian käytöstä ja puurakentamisesta.

MTK Häme ry

Markku Länninki
puheenjohtaja

Jukka-Pekka Kataja
toiminnanjohtaja