Toimintopainikkeet

Lausunto pohjavesien suojelusuunnitelmasta Hollolan, Lahden ja Nastolan alueella

19.1.2012

MTK Hämeen lausunto Hollolan, Lahden ja Nastolan seudullisesta pohjaveden suojelusuunnitelmasta vuosille 2012-2021

MTK Häme pitää tärkeänä, että Lahden seudun ympäristöpalvelut ovat koonneet pohjavesiä koskevaa informaatiota yhteiseen pohjaveden suojelusuunnitelmaan. Pohjavedet ovat maakuntamme rikkaus ja niiden hyvä tilaa tulee vaalia. Maanomistajat tuntevat vastuunsa merkittävistä luonnonvaroista ja ovat tässä yhteistyössä mukana.

MTK Häme toteaa, että suojelusuunnitelman johdannossa tulisi selkeämmin todeta, että tämä suojelusuunnitelma on lähinnä informatiivinen; se kokoaa olemassa olevan tiedon pohjavesistä ja niiden suojelusta alueen kunnille, kuntalaisille, maanomistajille ja eri elinkeinotoiminnan harjoittajille. Suojelusuunnitelmassa on tehtävä selväksi, että näitä suojelusuunnitelman kirjauksia ei voi sellaisenaan käyttää yksityisten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien päätösten tai määräysten perusteluina. Tällaisia määräyksiä ovat esimerkiksi kuntien ympäristönsuojelumääräykset.  Suojelusuunnitelmaa on pidettävä näiltä osin lähinnä hallinnon ohjeena, mutta se ei kuitenkaan ole viranomaisia sitova eikä suojelusuunnitelma saa oikeusvaikutuksia yksityisiin henkilöihin nähden.

Laaditussa suojelusuunnitelmassa on tuotu ansiokkaasti ja kattavasti esiin pohjavesiä koskeva lainsäädäntö. Pohjaveden suojelusuunnitelmiin tehtävillä toimenpidesuosituksilla ei kuitenkaan voi mennä lain ja asetusten tasoista suojelua pidemmälle.
 
Pohjaveden suojelusuunnitelman luvussa kolme on esitetty alueen pohjavesialueet. Tässä yhteydessä todetaan, että parhaillaan on meneillä hankkeita niiden aluerajausten tarkistamiseksi. MTK Häme pitää tätä työtä erittäin tärkeänä ja edellyttää sen jatkamista siten, että kaikkien pohjavesialueiden osalta saadaan rajaukset varmasti oikeiksi.  On maanomistajan oikeusturvan kannalta välttämätöntä, että pohjavesialueet on rajattu oikein ja tarpeellisten selvitysten perusteella.

Pohjavesialueiden tarkempi rajaus antaisi paremmat edellytykset määrittää tarkemmin, milloin pohjavesialueille on tarpeen asettaa erilaisia rajoituksia. Erityisesti silloin, kun pohjaveden päällä on tiivis savialue, tulisi tällöin sallia tavallinen maankäyttö, eikä tällaiselle pohjavesialueelle ole tarpeen asettaa samankaltaisia suojelurajoituksia kuin suoraan läpäisevälle pintamaalle olevalle pohjavesialueelle. Myös nyt kyseessä olevalla alueella on tällaisia maatalousalueita.

Luvussa kolme on myös kerrottu niistä alueista, joiden pohjaveden tila on heikentynyt ja kerrottu tilan heikkenemisen syistä. Tässä yhteydessä mainitaan myös torjunta-aineet. Selvyyden vuoksi tulisi mainita, että näillä pohjavesialueilla ei pohjaveden tilan heikkeneminen ole johtunut maa- ja metsätaloudesta eikä siellä käytetyistä tavanomaisista torjunta-aineista, vaan että kyseessä ovat pääosin olleet hautausmailla tai rautateillä käytetyt torjunta-aineet. Tämä ei lukijalle tule välttämättä selväksi tässä yhteydessä.


Maa- ja metsätalous pohjavesialueella

Suunnitelman luvussa neljä on käsitelty pohjavesialueille sijoittuvaa toimintaa ja arvioitu niiden riskejä.  Maa- ja metsätaloutta koskevassa kohdassa on erikseen arvioitu maa- ja metsätalouden aiheuttamia riskejä. Tässä kohdassa tulisi todeta, että tavanomaisesta maa- ja metsätaloudesta ei ole aiheutunut alueella pohjaveden pilaantumista ja tältä osin myös riski on erittäin pieni. Käytännössä itse tuotantotoiminnasta ei koidu riskiä pohjavesialueille. Maatalouden osalta riskinä ovat lähinnä maatiloilla olevat polttoöljysäiliöt, mutta nekin ovat kooltaan yleensä pieniä (1-3 kuutiometriä) ja niiden riskit hallittavissa oikealla tiedotuksella ja varautumisella yhteistyössä alueen maatilojen kanssa.

Tämän pienen riskin vuoksi kohdan 4.7 alkuosa tulisi kirjoittaa eri tavoin. Nyt siitä lukija saa kuvan, että pohjavedelle on riskinä mm. ravinteiden ja torjunta-aineiden käyttö sekä ojitukset. Koska maatilat toimivat ympäristötukijärjestelmän mukaisesti ja pohjavesialueilla käytetään vain hyväksyttyjä torjunta-aineita, ei näiltä osin riskiä ole.

Maa- ja metsätaloutta koskevia riskejä arvioitaessa on todettu, että Lahdessa on käytössä lietelannan levityskielto pohjavesialueilla. Vaikka tässä yhteydessä ei käsitellä kuntien ympäristönsuojelumääräyksiä, MTK Häme toteaa, että tämä kielto on turha. Ohjeiden mukaisesti levitettynä ja mullattuna lietteen levitys ei ole aiheuttanut pohjaveden pilaantumisvaaraa ja tämä säädös siten tarpeeton. Myös kuntien omien ympäristömääräysten lausumat torjunta-aineiden käytöstä pohjavesialueilla ovat turhia, sillä kullakin torjunta-aineella on pohjavesialuetta koskevat tarvittavat rajoitukset jo käyttöohjeessa.

Metsätalouden osalta todetaan, että riskin aiheuttavat metsien ojitus, hakkuut sekä maanmuokkaus. Tämä on melko vahvasti sanottu, sillä alueella on harjoitettu metsätaloutta vuosikymmeniä ilman pohjavedelle aiheutuvaa haittaa, joten normaali metsätalous ei muodosta pohjavesiriskiä.  Esimerkiksi hakkuista ei ole tietojemme mukaan tutkimuksellisesti osoitettu olevan haittaa pohjavesille.  Näiltä osin teksti tulee muotoilla uudestaan tai poistaa kokonaan.

Suunnitelmassa on referoitu metsähallituksen ympäristöoppaan ohjeistusta metsänkäsittelystä pohjavesialueilla. Koska suunnitelma-alueen metsät pääosin yksityismetsiä, on ko. kohta suunnitelmassa nyt irrallinen ja turha. Mainitussa kohdassa olevat kirjaukset sertifiointijärjestelmistä riittävät tässä kohdin. Sertifiointijärjestelmistä FFC on kuitenkin oikealta lyhenteeltään  PEFC-sertifiointijärjestelmä ja sen vaatimukset on esitetty myös sivulla 58 olevassa laatikossa. Tämän osalta olisi hyvä todeta, että suurin osa alueen yksityismetsistä on sertifioitu PEFC-sertifikaatin mukaisesti.

Kokonaisuudessaan tekstissä käytetään paljon sanamuotoa "voi esiintyä, voi vaikuttaa negatiivisesti".  Tämän riskinarvioinnin perusteita ei ole kuitenkaan lähemmin kerrottu ja kun toiminnasta ei ole ollut haitallista vaikutusta pohjavedelle, niin näihin riskeihin perustuvat linjaukset on syytä kyseenalaistaa.

Toimenpidesuosituksien osalta MTK Häme toteaa, että tässä ei tule antaa erikseen mitään suosituksia eikä missään tapauksessa sellaisia toimenpidesuosituksia, jotka ovat nykyistä lainsäädäntöä tiukempia. 

Pohjavesiä suojellaan jo lain ja asetusten lisäksi maa- ja metsätalouden omalla ohjeistuksella, mm. metsienkäsittelyn ohjeet PEFC-sertifioinnissa sekä maatilojen ympäristötukijärjestelmän kautta.  MTK Häme kyseenalaistaa, mitä lisä-arvoa suojelusuunnitelma näiltä osin tuo. Nykytoimet ja elinkeinon omat suojeluohjeet ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi ja pilaantumisvaaraa ei näin toimittuna ole.  Maa- ja metsätalouden omia suojeluohjeita ovat olleet tekemässä toimialojen sekä vesiensuojelun ammattialaiset. Toimenpidesuositukset tuntuvat myös turhalta, jos niissä toistetaan se, että nitraattiasetusta tulee noudattaa.

Toimenpidesuosituksissa on myös linjauksia, jotka jäävät nyt epäselväksi ja ovat myös virheellisiä. Niissä todetaan, että pelloilla tulee noudattaa riittäviä suojavyöhykkeitä ja näillä ei saa käyttää torjunta-aineita eikä tehdä lannoitusta. Näiltä osin ko. teksti tulee poistaa. Käytännössä pohjavesialueet on määritelty niin laajoiksi, että niiden ohella ei tarvita erityisiä suojavyöhykkeitä. Lainsäädäntö ei myöskään tunne tällaisia alueita, joten ne tulee poistaa suunnitelmasta. 

Metsätalouden osalta nyt esitettyjä suosituksia mm. lannoitusten osalta ei voida hyväksyä. Näiltä osin on selkeämpää, jos myös tässä suunnitelmassa pitäydytään sertifiointijärjestelmän suosituksiin.

Suunnitelmassa esitetään, että myös ympäristöluvan ulkopuoliset tilat liitetään rekisteriin.  MTK Häme pitää arveluttavana tällaisten rekistereiden olemassaolon. Mikä on tällaisen rekisterin status? Onko kyseessä henkilötietorekisteri, johon tarvitaan maanomistajan suostumus ja henkilötietolaki tulee tällöin sovellettavaksi?  Nämä asiat tulee selvittää ennen rekistereiden perustamista yhteistyössä maa- ja metsätalouden omien järjestöjen kanssa.
 
Suunnitelman liitteenä olevassa toimenpideohjelmassa on maa- ja metsätalouden osalle esitetty asioita, jotka kyllä lisäävät byrokratiaa ja hallinnon työtä, mutta jotka eivät vaikuta juuri mitenkään pohjaveden tilaan. Maatilojen merkitseminen rekisteriin pohjavesialueilla on turhaa. Tilojen toiminta tapahtuu olemassa olevan lainsäädännön ja elinkeinon oman ohjeistuksen turvin eikä tällainen rekisteri tuota mitään lisäarvoa. Tilojen omistus- ja hallintasuhteet ovat muutoinkin tarvittaessa selvitettävissä ilman erillistä rekisteriä.

Toimenpiteenä esitetään tarkastuksia myös muille kuin ympäristölupavelvollisille maatiloille. Näiltä osin tämä on turhaa, sillä maatiloja ja niiden viljelymenetelmiä valvotaan jo maatalouden tukitarkastusten yhteydessä ELY-keskusten toimesta.

Metsätalouden toimenpiteet lannoituksen ja torjunta-aineiden käytön osalta ovat turhia, sillä alalla on jo toimivat sertifiointijärjestelmät.

MTK Häme ry

Jukka-Pekka Kataja
Toiminnanjohtaja

 
Sivun alkuun
 
Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää