Lausunnossaan MTK Häme kiinnittää huomiota etenkin taustatietojen oikeellisuuteen, toimenpiteiden järkevään kohdistamiseen ja resurssien käyttöön. Myöskään ei tule asettaa Suomen elinkeinoja eriarvoiseen asemaan muun EU:n kanssa. Nyt meillä ollaan tekemässä selvästi tiukempia sääntöjä kuin naapurimaissa. Tästä aiheutuu EU:n sisällä kilpailun vääristymää.

Järvien sisäinen kuormitus on uusimpien tietojen valossa paljastumassa ratkaisevasti suuremmaksi kuin ympäristöviranomaiset ovat tähän asti ajatelleet. Nyt näyttääkin siltä, että eri vesistötoimenpiteiden keskinäinen tärkeys on arvotettava aivan uudelleen. Ulkoisen ravinnekuormituksen vähentämisellä ei useissa tapauksissa saada mitään aikaan, kun sisäinen kuormitus on jopa monikymmenkertainen ulkoiseen kuormitukseen nähden.

Sisäinen kuormitus on tyypillistä esimerkiksi taajamien läheisissä vesistöissä, joihin on vuosikymmenien ajan laskettu puhdistamattomia jätevesiä. Järven vanhat pohjasedimenttiin varastoituneet ravinnevarat antavat hyvän kasvumahdollisuuden esimerkiksi leville. Sisäisessä kuormituksessa vesistön oma biologinen tuotanton, kuten levät, vajoaa kuoltuaan pohjaan, jolloin sen mikrobiologinen hajotustyö kuluttaa pohjasta happea. Näin syntyvissä hapettomissa vesistön pohjissa vapautuu pohjasedimenttiin sitoutunutta fosforia. Vapautunut fosfori taas kiihdyttää levien kasvua ja sama kierto jatkuu.

Tätä on sisäinen kuormitus. Sen merkitys on nyt löydetty ratkaisevaksi muun muassa Lahden Vesijärvessä. Samantyyppisiä tapauksia tulee olemaan hyvin paljon. Kuitenkin sisäinen kuormitus jää lähes kokonaan huomioimatta toimenpideohjelmassa sekä esitetyissä käytönnön toimenpiteissä. Sisäinen kuormitus tekee vesistöjen kunnostuksesta hyvin pitkäaikaista toimintaa. Sisäistö kuormitusta voidaan hallita esimerkiksi hoitokalastuksella ja pohjan hapetuksella.

Pohjavesien osalta MTK Häme vaatii, että pohjavesialueet on rajattava uudelleen. MTK Hämeen kevätkokous antoi vastikään kannanottonsa samasta asiasta. Vesienhoidon toimenpideohjelman tulisi selkeästi eriyttää pohjaveden muodostumis- ja varastoitumisalueet.

Muodostumisalueet ovat oleellisesti herkempiä kuin varastoitumisalueet. Varastoitumisalueet ovat kooltaan suuria, joten nykyisellä niputtamiskäytännöllä haetaan perustelua kieltää kaikki toiminta nykyisillä pohjavesialueilla. Tämä ei ole perusteltua toiminnallisesti eikä myöskään taloudellisesti järkevää.

Karjanlannan levitys pohjavesialueille on sallittava. Alueellamme ei ole aiemminkaan esiintynyt lannanlevityksestä johtuvia pohjavesiongelmia, vaikka sallitut levitysmäärät ovat olleet paljon nykyistä suurempia.

Toimenpideohjelmasta saa vaikutelman, että viemäriverkoston puuttuminen taajaman ulkopuolelta olisi isokin ongelma. Kuitenkaan haja-asutuksen jätevedet eivät ole pilanneet pohjavettä tähänkään saakka. Lisäksi haja-asutuksen jätevesiasetuksen myötä ollaan tehostamassa kiinteistöjen jäteveden puhdistusta.

MTK Hämeen lausunto kokonaisuudessaan: