– Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, sillä keinot ovat olemassa. Tutkijoiden ja neuvonnan on testattava, mitkä keinot toimivat parhaiten, vaatii Johanna Ikävalko.

Suomessa tehdään parhaillaan EU:n vesipuitedirektiivin vaatimia vesienhoitosuunnitelmia. Huhtikuun loppuun saakka mennessä voi antaa lausuntoja alueellisista vesienhoitosuunnitelmista. Sen jälkeen koko Suomen vesienhoitosuunnitelma menee EU:n komission hyväksyttäväksi kesään mennessä. Viljelijöillä on mahdollisuus ottaa kantaa esityksiin Suomen ympäristökeskuksen nettisivuilla.

– Vesienhoitosuunnitelmista mainituista toimenpiteistä toteutunevat MTK:kin kannattamina peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, lannan prosessointi, kasvien tarpeen mukainen lannoitus ja tilakohtainen neuvonta, totesi Johanna Ikävalko.

– Vesienhoitosuunnitelmien tarkoituksena on ollut harmonisoida vesiensuojelua EU:n sisällä. On kuitenkin käynyt ilmi, että meillä on suunnitelmiin ujutettu mukaan vesiensuojelun kansallisen ohjelman tavoitteita, jotka ovat paljon EU:n tasoa tiukempia. Ikävalkon mukaan Tätä ei voida hyväksyä, koska se asettaa suomalaiset elinkeinonharjoittajat eriarvoiseen asemaa.

Johanna Ikävalko muistutti tosiasiasta, joka myös pakkaa unohtumaan. Uusia määräyksiä ei tarvita alueilla, joissa vesien tila on hyvä. Nykyisten säädösten noudattaminen riittää, koska jo niillä on päästy hyviin tuloksiin.

Puheenjohtaja Markku Kiljala: 

- Elintarvikesektori on viimeisen kuukauden ollut esillä todella paljon. Salmonellan leviäminen tiloille oli kova muistutus, sanoi MTK Keski-Pohjanmaan puheenjohtaja Markku Kiljala avauspuheessaan.

- Vastaava salmonellatapaus ei monessakaan maassa olisi ylittänyt edes uutiskynnystä. Kokonaisuudessaan Suomen tilanne näyttää olevan hallinnassa ja Suomessa voidaan jatkaa salmonellan suhteen nollatoleranssilinjaa.

Markku Kiljala jatkoi, että Ruotsista alkanut lasinsirukohu aloitti varsinaisen sarjan erilaisia löydöksiä eri esineistä elintarvikkeissa.

- Ruoka on muutaman vuosikymmenen ajan ollut itsestäänselvyys ja joidenkin mielestä se pitäisi saada mahdollisimman halvalla. Toivottavasti tämän kohun myötä oppisimme arvostamaan ruokaa enemmän. On tärkeää, että ruuan koko ketju pellolta ruokapöytään on tiedossa. Kun ruuan alkuperä tunnetaan, suomalaiseen ruokaan voidaan luottaa tulevaisuudessakin, kiteytti Markku Kiljala.