MTK-P-K budjettilausunto.pdf [pdf, 135 kt]

Budjettiyhteenveto Pohjois-Karjalan maakuntaan

Vaikutuksiltaan merkittävin ja epäilyttävin on LFA tuen leikkaus 6,6 %, jonka VM kohdistaa EU:n osittain rahoittamaan osuuteen. Pohjois-Karjalaan on maksettu ko. tukea n. 16,6 miljoonaa euroa, josta leikkautuisi n. 1,1 miljoonaa euroa. (Huom! Ministeri Koskinen on ilmaissut, ettei tämä toteutuisi, mutta tästä ei ole saatu varmuutta).

Huolestuttavinta on, että parhaillaan käydään EU:ssa maataloustukineuvotteluja, joihin on viitattu useasti eräitten valtioiden tukipakettien yhteydessä. Vaarana on, että Suomen erityiskysymyksiä ei huomioida ja menetämme erivapaudet maksaa maatalouden jatkuvuuden kannalta tärkeätä kansallista tukea. Suomen oma-aloitteisesti tehdyt leikkaukset ovat signaali EU:lle, ettemme tarvitse nykyistä tukipolitiikkaa. Tämä vaikeuttaa Suomen neuvotteluasemaa niin EU:n kuin kansallisten tukien osalta. Hallitus liikkuu tosi heikolla jäillä ja vaarantaa suomalaisen maataloustuotannon jatkuvuuden.

Lisäksi LFA sitoumusten muuttaminen kesken sopimuskauden vaatii lainsäädäntömuutoksia ja voimme vain kuvitella minkälainen ruljanssi siitä alkaa, jos muutos edellyttää sopimusten uudistamista. Hallinnon työllisyys on taattu. Lisäksi emme tiedä edellyttääkö muutos EU:n hyväksymistä, jolloin vaarana on tukien maksatuksen viivästyminen.

Kansallisiin tukiin tehty muutosesitys on epämääräinen, ja siinä on ristiriitatilanne kokonaisleikkauksen ja kohdentamisen välillä, johon ei ole selitystä annettu.

Luopumistuessa olevan vuokrauksen poistaminen (vuokraamalla pellot nuorelle viljelijälle) poistuu (P-K n.1,5 m€). Tämä hidastaa rakennekehitystä ja sen vaikutusta maan hintaan on vaikea arvioida.

Maakunnan maatilojen ja tuotannon jatkuvuuden kannalta huolestuttavaa on myös maatilatalouden kehittämisrahastomomentin poistaminen budjetista. Olemme saaneet maakunnan maatilatalouden investoinnit etenemään tavalla, jolla voidaan maakunnan elintarvikejalostus säilyttää maakunnassa. Nyt tätä taetta eivät maatalousyrittäjät voi antaa, ellei investointitukijärjestelmälle luoda jatkuvuutta. Itä-Suomen merkittävimmät maidon- ja lihanjalostajat ovat Pohjois-Karjalassa, ilman riittävää ja pitkäjänteisesti varmistettua raaka-aineen saantia näiden toimintaedellytyksiä ei voida turvata. Kyse on sadoista tuotannollisista työpaikoista.

Metsätaloudessa pienpuun energiatuen leikkaus vaikeuttaa metsänhoitoa sekä metsästä saatavan bioenergian käytön edistämistä. Tarve on päinvastainen ja kansantaloudelliset vaikutukset ovat positiiviset työllistäjänä ja kotimaisen energian saannin kautta. Jos turpeen nosto kielletään, niin esim. Joensuun kaupunki tarvitsee turvetta korvaavan energialähteen, silloin puuta tarvitaan (vai tuontienergiaa?).

Maatalousneuvonnan – 70% leikkaus merkitsee useita henkilötyövuosien vähennystä sekä neuvonnan palvelumaksujen nostamista. Pohjois-Karjalassa vähennys merkitsee n. 10 % htv:n vähennystä.  EU:ssa kuitenkin halutaan lisätä maatalouden neuvontaa, joten on käsittämätöntä ajaa alas jo luotua ja toimivaa järjestelmää.

VM leikkaisi yksityisteiden valtionavustuksia 10 miljoonalla 23 miljoonasta 13 miljoonaan. Tarve on päinvastainen, n. 33 miljoonaa euroa. Leikkaus lisää kuntien osuutta sekä nostaa tiemaksuja. Tämä on selkeä viesti maaseudun asukkaille. Hallitus haluaa pakottaa heidät taajamiin ajamalla alas yksityistieverkon ja nostamalla liikenteeseen suunnattuja veroja.

Hallitus leikkaa myös maa- ja puutarhatalouden energiaveron palautuksia kolmanneksen eli 20 miljoonalla eurolla. Tämä lisää maatalouden energiakustannuksia vastaavalla määrällä ja näin ollen siitä pitää luopua. Leikkaus ei koske muita elinkeinoaloja. Energiaveron korotukset tulevat koskemaan erityisesti maataloutta mm. maatalouspolttoaineiden ja lannoitteiden hinnankorotusten myötä.  

Tämän lisäksi maa- ja metsätalousyrittäjiä koskee myös pääomatuloveron korotus sekä muut yksityistalouden verotukseen liittyvät muutokset samalla tavalla kuin yksityishenkilöillä. Verotuslainsäädäntö on sellainen, ettei maa- ja metsätaloudenharjoittaja tai muu henkilöyrittäjä voi valita ja jakaa tulojaan haluamallaan tavalla ansio- ja pääomatuloon, vaikka ansiotulo olisi verotuksellisesti edullisempi. Pienestä pääomatulosta viljelijä/yrittäjä maksaa enemmän veroa, kuin listatut osakeyhtiöt.

MTK – Pohjois-Karjala pitää maa- ja metsätalous-yrittäjille kohdistettavia valtiovarainministeriön leikkausesityksiä ja verokorotuksia ylimitoitettuina ja kohtuuttomina, kun otetaan huomioon maa- ja metsätalouselinkeinojen kannattavuus ja toiminta- sekä toimeentuloedellytykset. MTK – Pohjois-Karjala esittää, että Te kansanedustajina vaikuttaisitte vuoden 2012 valtion tulo- ja menoarvioesityksen käsittelyssä esittämiimme asioihin tavalla, jolla valtiovarainministeriön esitys leikkauksista torjutaan ja kannattava maa- ja metsätalousyrittäminen turvataan

Joensuussa 19.9.2011

MTK – Pohjois-Karjala

JOUNI MÄKISALO
Jouni Mäkisalo                Vilho Pasanen
Puheenjohtaja                Toiminnanjohtaja