Toimintopainikkeet

Kansanedustaja tapaaminen

8.3.2012

Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen ja liiton johtokunnan jäsen Jukka Rummukaisen kävivät tapaamassa maakunnan kansanedustajia torstaina 8.3. ja luovuttivat alla olevan muistion.

Tapaamisen yhteydessä käytiin vilkas keskustelu maakunnan maataloudesta ja valtion tulo- ja menoarvioesityksestä vuodelle 2013.  

Mukana tapaamisessa olivat Pekka Ravi, Anu Vehviläinen ja Merja Mäkisalo-Ropponen.

Lisäksi läsnä oli Eero Reijosen avustaja, Eeron ollessa estynyt valiokuntamatkan vuoksi.

Osmo Kokolla oli muu ryhmä vierailulla.

Pohjoiskarjalaiset kansanedustajat


Pohjois-Karjalan maaseudun toimintaedellytykset on turvattava

Maakunnan maaseudun kehittämistä on toteutettu Pohjois-Karjalan maaseutuohjelman mukaisesti, joka on osa Manner-Suomen maaseutuohjelmaa. Maakuntamme maaseutuohjelma pitää sisällään maatalouden ja maaseutuyrittämisen sekä maaseudun kehittämisen. Maaseutuohjelma noudattaa EU:n maaseudun kehittämispolitiikkaa, jonka taustalla on turvata muun muassa elintarviketuotannon harjoittaminen koko EU:n alueella, kehittää ja monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa sekä toteuttaa muita kehittämispolitiikan tavoitteita. Maaseutuohjelma rahoitetaan EU:n ja Suomen valtion toimesta. Käytännössä sen rahoittaa kokonaisuudessaan Suomen valtio kansallisista varoista ja EU:lle maksamillaan jäsenmaksuilla. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala toimii vastuuviranomaisena. 

Maatalouspolitiikkaan on sovittu yhteiset toimenpiteet EU:n ja Suomen valtion välillä, joita toteutetaan yhteisellä maatalouspolitiikalla sekä kansallisesti toteutettavilla artikloilla 141 (Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tuki) ja 142 (pohjoinen tuki). Maakuntamme maatalous on osa tätä kokonaisuutta. Maatalouspolitiikassa tapahtuvat muutokset koskettavat erityisesti maakuntaamme ja heijastuvat maaseutuohjelmamme toteutukseen.

Valtiontaloudessa tehdyt toimenpiteet, mitkä kohdistuvat valtion tulo- ja menoarviossa kansalaisten verojen korotuksiin tai palvelujen leikkauksiin kohdistuvat samalla tavalla maa- ja metsätalousyrittäjiin, tai jopa enemmän, kuin muihin kansalaisiin. Tämän lisäksi maa- ja metsätalousyrittäjiin kohdistuu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla tehdyt leikkaukset, jotka pienentävät viljelijöiden tuloja ja lisäävät menoja. Näitä ovat maatalouden tukiin ja maatilatalouden rahoitukseen sekä neuvontaa kohdistuvat leikkaukset.

Samanaikaisesti maatilojen tuotantokustannukset ovat nousseet merkittävästi. Tuotantopanosten hintoja nostavat raaka-aineiden- ja energian hinnannousut, palkkaratkaisut, toimitus- ja rahtimaksut ja erilaiset lupamaksut. Muun muassa maatilan ympäristöluvat ovat kallistuneet isoilla karjatiloilla vuoden 2012 alussa + 241 % (MT 29.2.2012). 

Keskimäärin pohjoiskarjalaisen maatilan verotettavatulo kunnallisverotuksessa on laskenut viimeisten tilastovuosien mukaan. Maatilan keskimääräinen verotettava tulo oli vuonna 2007 25 836 euroa, 2008 23 852 euroa ja viimeisen tilastovuoden 2009 mukaan 20 856 euroa. Verotettava tulo jakautuu tilalla usein tilalla työskentelevän pariskunnan kesken. Tämä kuvaa sitä, että maatilan kustannukset ovat kasvaneet rajusti tuloja nopeammin.

I. Maatalous kantaa vastuunsa – yhteiskunnan annettava siihen eväät

MTK:n Vihreää kasvua maalta –ohjelmassa on lukuisia esityksiä siitä, millä tavalla maa- ja metsätalouden ja maaseudun yrittäjyyden kehittäminen parantaa Suomen kansantalouden kasvua. Vihreät elinkeinot (maa- ja metsätalous ja maaseutuyrittäjyys) palveluineen työllistävät yhteensä lähes 500 000 suomalaista.

Pääministeri Kataisen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut vahvistamaan ruokapolitiikkaa. Ruokasektori on hallitusohjelmassa määritelty tulevaisuuden kasvualaksi, jota kehitetään kansallisen ruokastrategian suuntaviivojen mukaisesti. Lähi- ja luomuruoan osuus aiotaan kääntää vahvaan nousuun. Hallitusohjelmassa korostetaan lisäksi ruoan alkuperätiedon merkitystä ja elintarvikeketjun läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämistä. Tuotteiden pääsyä kauppaan ja jakeluun edistetään ja arvioidaan kaupan ja jalostuksen määräävää roolia. Maatalouden lomitusjärjestelmän toteutusta ja hallintoa kehitetään. Samoin kehitetään maatalousyrittäjien työterveyspalveluiden saatavuutta ja kattavuutta.

Hallitusohjelman mukaisesti maataloustuotannon toimintaedellytyksistä on huolehdittava jatkossakin unionin kaikilla alueilla. Maatalouden tukijärjestelmän kokonaisuus ja parempi tarveharkintaan perustuva kohdentaminen arvioidaan, kun päätökset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta ovat tiedossa. Hallitus toimii kilpailukykyisen, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen maatalouden ja erityisesti perheviljelmien tuotantoedellytysten turvaamiseksi ja edellyttää, että EU:n maatalousreformissa tunnustetaan Suomen erityisolosuhteet. Hallituksen tavoitteena on, että EU:n maatalouspolitiikkaa korjataan nykyistä paremmin ottamaan huomioon eri alueiden erityispiirteet ja tuotanto-olosuhteet.

Hallitusohjelman mukaisesti maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) asema ja toimivuus arvioidaan ja rakennekehitysrahoitus turvataan.

MTK:n näkemyksiä:

1. Maataloustulo on jatkuvasti alentunut muuta Eurooppaa alhaisempien tuottajahintojen ja kustannusten nousun vuoksi. Keskimääräiselle maatilalle jää vuonna 2011 yrittäjätuloa 27 prosenttia viime vuotta vähemmän eli vain 17 700 euroa vuodessa (MTT Taloustutkimus).

2. Maatalousyrittäjien tulevaisuudenusko on uusimman MT:n teettämän selvityksen mukaisesti taantumassa. Maatalousyrittäjät eivät kestä enää budjettileikkauksia eivätkä kustannusten nousua ja verojen korotuksia.

3. Ruokasektori työllistää lähes 300 000 ihmistä. Nämä työpaikat vaarantuvat, jos alkutuotannon toimintaedellytyksiä heikennetään.

4. Euroopan unionin uusi rahoituskausi ja uudistettu maatalous- ja aluepolitiikka astuvat voimaan aikaisintaan 2014. Suomi saa tällä hetkellä 1,6 mrd:n EU-jäsenmaksusta takaisin maatalouden kautta noin 850 milj. euroa ja aluepolitiikan kautta noin 250 milj. euroa.

5. Suomen maatalous on säntillisesti toteuttanut kaikki EU-vaatimukset ja on esimerkillinen ympäristöasioissa ja eläinten hyvinvoinnissa. Suomen hallituksen on tiukasti vaadittava reilua maatalouspolitiikkaa ja sille riittävää rahoitusta. Näitä ei saa vaarantaa kansallisten tukien leikkauksilla, joita on jo tälle vuodelle tehty reilun 100 milj. euron arvosta. Lisäleikkaukset voidaan EU:ssa tulkita Suomen etujen vastaisesti.

6. Kansallisten viljelijätukien määrä voidaan arvioida aikaisintaan sitten, kun EU-päätökset uutta rahoituskautta varten on tehty. Suomella on oltava riittävä kansallinen valmius ruoan tuotannon tukemiseen, mikäli EU-rahoituksessa tulee menetyksiä kuten edellisen ohjelmakauden vaihtuessa.

7. Maatalouspääluokka on jätettävä leikkausten ulkopuolelle. Sen osuus valtionmenoista on EU-jäsenyyden aikana alentunut 8,5 prosentista 5 prosenttiin, samaan aikaan muut valtion menot ovat reippaasti kasvaneet. 

8. Vuoden 2013 lopussa umpeutuu komission päätös artiklan 141 mukaisesta Etelä-Suomen kotieläintalouden kansallisesta tuesta. Tuki alenee vuodesta 2011 vuoteen 2013 mennessä 25 prosentilla, sika- ja siipikarjataloudessa peräti puoleen. Tästä säästyviä kansallisen tuen määrärahoja ei saa leikata, vaan ne on käytettävä maatalouden tulojen parantamiseen ja rakennekehitykseen.

9. Kataisen hallitus ei ole tekemässä pääomasiirtoja valtion talousarviosta Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera). Tämä vaarantaa oikea-aikaiset sukupolvenvaihdokset ja maatalouden rakenteen kehittämisen. Maataloustuotannon investointitukien riittävyys on hallitusohjelman mukaisesti varmistettava.

10. Maatalousyrittäjien työurien pidentämistä ja työhyvinvointia tullaan pohtimaan työryhmässä, jonka asettamista hallituksessa valmistellaan. MTK on esittänyt työryhmään käsiteltäviksi asioiksi työterveyshuollon ja lomituksen kehittämistä sekä keinojen kartoittamista ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi ja hallinnollisen kuormituksen vähentämiseksi.

11. Muissa kuin osakeyhtiömuodossa toimivien yrittäjien – yksityiset elinkeinonharjoittajat, maa- ja metsätaloudenharjoittajat sekä henkilöyhtiöt – pääomatulo kertyy käytännössä yrittäjän toiminnasta. Kun osakeyhtiön verokantaa alennetaan, muussa yritysmuodossa harjoitetun toiminnan verotusta ei saa kiristää.

12. Muiden yritysmuotojen verotuksen kiristyminen tulee estää säätämällä elinkeinotoiminnan ja maatalouden pääomatulo-osuus, metsätalouden pääomatulo sekä yhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuus esimerkiksi 90 prosenttisesti veronalaiseksi pääomatuloksi.

II. Metsässä on ratkaisu uusiutuvaan energiaan

Hallitusohjelmassa on sitouduttu pitämään kiinni Suomen uusiutuvan energian tavoitteista ja edistämään energiantuotannon monipuolisuutta. Hallitus lupaa myös huolehtia kansallisen metsäohjelman toteutuksesta ja kestävän metsätalouden rahoituksesta. Ohjelman mukaisesti puun saatavuutta parannetaan uudistamalla metsälainsäädäntöä, metsänhoidon kannustavuutta ja pitkäjänteisyyttä edistävällä tavalla.

MTK:n näkemyksiä:          

  1. Metsäsektori on Suomessa edelleen tulevaisuuden kasvuala ja merkittävä työllistäjä. Puuvarat mahdollistavat huomattavasti nykyistä suuremman hyödyntämisen puurakentamisessa ja puutuoteteollisuudessa. Verojen kiristyksillä vaikeutetaan puumarkkinoiden toimintaa.
  2. Hallituksen on toteutettava Metsätilakoko- ja rakennetyöryhmän raportissa esitetyt asiat ml. metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennus, joka edistää metsätilakauppoja ja –rakenteen kasvamista ja lisää valtion verotuloja.
  3. Uusiutuvan energian käyttötavoite ei toteudu, mikäli kestävän metsätalouden rahoitusta leikataan ja pienpuun energiatukea ei voida toteuttaa.
  4. Lainsäädännön ja metsäpolitiikan lähtökohdan tulee olla metsäomistajien oman päätöksenteon kunnioittaminen ja metsäelinkeinoon kannustaminen. 
  5. MHY-toiminnan edellytysten turvaaminen on avainasia toimivien metsäpalvelu- ja raakapuumarkkinoiden kannalta.

 

III. Maaseutu antaa mahdollisuuksia lamantorjuntaan

Maaseudun kehittämisessä hallitusohjelman lähtökohtana on monituloyrittäjyyden kehittäminen ja vahvistaminen. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että toimiva infrastruktuuri sekä tie- ja tietoverkko on maaseudun elinkeinotoiminnan ja asukkaiden kannalta tärkeä. Tietoliikenneyhteydet ulotetaan koko maahan ja varmistetaan, että kaikki voivat osallistua tietoyhteiskuntaan taloudellisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. Syrjäseutujen turvallisuudesta ja palveluista luvataan ohjelmassa huolehtia.

MTK:n näkemyksiä:

1.    Maaseudulla on yrittäjyyden geenipankki ja uusimpien barometrien mukaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla yrittäjillä on tulevaisuuden uskoa. Suurin osa uusista työpaikoistakin syntyy pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin pk-yrityksiin.

2.    Monituloyrittäjyyden edistämiseen tarvitaan sekä elinkeinojen kehittämistukia että investointitukia. Näiden leikkaamisella katkaistaan yrittäjyyden kasvun mahdollisuudet.

3.    Yksityisteiden määrärahat on varmistettava.

4.    Sähkön häiriöttömän saannin turvaamiseksi ja myrskytuhojen minimoimiseksi mm. investoitava sähköjohtojen kaapelointiin maahaan

IV. Lopuksi

Kaikki edellä esitetty koskettaa maakuntaamme huomattavasti syvemmin, johtuen laajasta maaseutualueesta ja elinkeinorakenteesta. Tarvitsemme maatalouden rakennekehitystä, uusia investointeja ja sukupolvenvaihdoksia, jotta voimme turvata maakunnan elintarviketuotannon. Maakunnan aluetaloudet tarvitsevat maatilojen rahavirtoja (241 miljoonaa euroa vuonna 2010) ja Joensuun meijeri maitoa sekä Outokummun teurastamo naudanlihaa. Ne tuotetaan pääasiassa pohjoiskarjalaisilla maatiloilla (2500 aktiivitilaa ja noin 4000 henkilötyövuotta). Maakunnan metsävarat antavat mahdollisuuden kehittää uusiutuvaa energiaa rajattomasti. Tämän vuoksi on viimeiseen saakka vältettävä talouden kasvua heikentävistä leikkauksista ja panostettava positiivisesti kansataloutta pyörittäviin vihreisiin elinkeinoihin. 

Maakuntamme maatilat tarvitsevat ammattitaitoiset isännät ja emännät sekä riittävän koulutetun työvoiman. Opetusministeriössä on esitys ammattikorkeakouluopiskelun uudelleen järjestämiseksi. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulutasoinen opiskelu (agrologi AMK) aiotaan lakkauttaa ja tarvittava ammattitaito ja osaaminen on haettava satojen kilometrien päästä tulevasta työpaikasta. MTK – Pohjois-Karjala pitää tätä järjestelyä järkyttävänä maakunnan maatilojen ja elintarviketuotannon jatkuvuuden kannalta. Osaaminen ja ammattitaito ratkaisevat elinkeinon menestymisen ja maakunnan menestyminen tarvitsee ammattikorkeakoulutasoisen maatalousopetuksen (agrologi AMK).

Maakuntamme menestyy ainoastaan yrittämisestä ja sen mukana syntyvästä yritystoiminnasta. Maaseutuyrittäminen tuo lisäarvoa muulle yritystoiminnalla ja palveluille.

MTK – Pohjois-Karjala esittää, että te kansanedustajana edistäisitte esittämiämme asioita maakuntamme maa- ja metsätalouden, maaseutuyrittämisen sekä koko maakuntamme parhaaksi.

Helsingissä 8.3.2012

MTK – Pohjois-Karjala

Jouni Mäkisalo             Vilho Pasanen
Puheenjohtaja              Toiminnanjohtaja

Jukka Rummukainen
Johtokunnan jäsen

 
Sivun alkuun
 
Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää