Toimintopainikkeet

MTK-Pohjois-Karjala

MTK-Pohjois-Karjalan (Maataloustuottajain Pohjois-Karjalan liiton) toimialue on Pohjois-Karjalan maakunta, jossa 13 kuntaa.

Jäsenet

Tuottajayhdistyksiä MTK-Pohjois-Karjalan alueella on 19 vuoden 2014 lopussa (31.12.2014) ja yksi vähemmän vuonna 2015.

Yhteisöjäsenenä on 4 osuusmeijeriä, Lihakunta, Järvi-Suomen Portti, Pohjois-Karjalan Osuuspankkiliitto ja osuuspankit, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Vakuutuyhdistyksen Karjalan Liitto, 12 manttaalikuntaa ja kannattajajäsenenä 6 manttaalikuntaa.

Jäseniä oli vuoden 2014 lopussa 6171, jäsentiloja 2470 ja jäsenten viljelyssä 65 855 ha peltohehtaaria.

Tehtävät

MTK-Pohjois-Karjala ohjaa maa- ja metsätalouden kehittämistä ottaen huomioon ympäristön ja kuluttajat.

Päämääränämme on elinvoimainen maaseutu, toimivat tilat ja taloudellisesti hyvinvoivat jäsenet.

Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014- 2020 kuvaa maaseudun tilaa maakunnassamme seuraavasti:

Maatalous

Viljelyssä oleva tukikelpoinen peltoala on pysynyt melko
vakaana ja on tällä hetkellä 85 747 hehtaaria. Erityyppisiä
kesantoja peltoalasta oli vuonna 2012 4,4 prosenttia (3 765
hehtaaria). Luonnonhoitopeltoja oli noin 5 200 hehtaaria.
Pohjois-Karjalan maatalous perustuu nautakarjavaltaiseen
kotieläintalouteen. Pohjois-Karjala on maan viideksi
suurin maidon ja naudanlihan tuottaja.
Myös erikoistumisessa puutarhatalouteen ja erityisesti marjanviljelyyn
sekä vihannestuotantoon on pitkät perinteet.

Luonnonmukaisen tuotannon suhteellinen laajuus on kasvanut
Pohjois-Karjalassa voimakkaasti ja se on korkeimpia
koko maatakin ajatellen. Luonnonmukaisessa tuotannossa
oli vuonna 2012 Pohjois-Karjalan peltoalasta 19,4 prosenttia
(16 600 hehtaaria). Kasvua luomualassa oli edellisestä
vuodesta 12 prosenttia/2 024 hehtaaria. Koko maassa
luomualan osuus peltoalasta on yhdeksän prosenttia.
Luomutilat ovat myös keskimääräistä suurempia, keskikoko
on 50,9 hehtaaria/tila. Luomukotieläintiloja Pohjois-
Karjalassa on 72 kappaletta. Luomuhunajan tuottajia on 15
kappaletta.
Maidontuotanto on edelleen taloudellisesti merkittävin
maatalouden tuotannonala Pohjois-Karjalassa.Koko maan
maidontuotannosta Pohjois-Karjalan osuus on ollut noin kuusi prosenttia.
Tilaa kohti tuotettu maitomäärä on noussut 69 500 litrasta yli 200 000 litraan. Kehittämistoimien tavoitteena on lisätä maidontuotanto 150 miljoonan litran tasolle vuoteen 2020 mennessä.
Naudanlihaa tuotetaan Pohjois-Karjalassa 5,4 miljoonaa kiloa vuodessa.
Koko maan naudanlihatuotannosta Pohjois-Karjalassa tuotetaan 6,5 prosenttia.
Puutarhataloudessa on erikoistuttu marjanviljelyyn.
Marjanviljelyssä on kaikkiaan yli 700 hehtaaria. Tärkeimpiä
marjakasveja ovat herukat (410 hehtaaria) ja mansikka (258
hehtaaria). Molemmat ovat olleet lievässä kasvussa viime
vuosina. Vihanneksia, hedelmiä, taimi- ja kasvihuonetuotantoa
on yhteensä noin 100 hehtaarilla. Muista viljelykasveista
merkittävää on esimerkiksi kuminan viljely (250 hehtaaria).
Uusista viljelykasveista rypsin ja härkäpavun viljely
on lisääntynyt viime vuosina. Löytyypä maakunnasta myös
maissipeltoja. Ruokohelpin viljely energiakäyttöön on loppunut
Vapo Oy:n lopetettua sopimusviljelyn.
Aktiivisuus ympäristötuen erityistukia kohtaan on kasvamassa.
Luomun ohella suosituimpia erityisympäristötukia
ovat lietelannan sijoittaminen peltoon, luonnon ja
maiseman monimuotoisuuden edistäminen sekä perinnebiotooppien
hoito. Myös kosteikkojen perustaminen viljelyalueille on vilkastumassa.

Metsä

Pohjois-Karjala tunnetaan metsämaakuntana. Sen metsistä
yksityiset omistavat 52 prosenttia, valtio 20 prosenttia,
yhtiöt 23 prosenttia ja muut viisi prosenttia. (Pohjois-Karjalan
Metsäkeskus 2013a). Merkittävä valtion ja
yhtiöiden osuus merkitsee, että maakunnan metsävarallisuutta
käytetään tehokkaasti, mutta merkittävä osa sen
tulonmuodostuksesta valuu maakunnan ulkopuolelle.
Aktiiviviljelijöiden omistuksessa oli vain noin viidennes
(164 100 hehtaaria) yksityisomistuksessa olevasta metsämaasta,
jonka osuus näyttäisi edelleen pienentyneen, vaikka metsänomistajista asuu maaseudulla tai tiloilla Pohjois-Karjalassa noin 80 prosenttia. Maatiloilla on metsämaata keskimäärin 56 hehtaaria/tila.

Lähde: Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020
http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/57976/maaseutustrategia/11001812-eb90-4dc2-aa6b-8cb1da3eb8e4

Sivun alkuun
 
Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 17.2.2015