MTK-Pohjois-Savon lausunto Pohjois-Savon maakuntaohjelman luonnoksesta

14.4.2010

 

Pohjois-Savon Liitto
PL 247
70101 KUOPIO
 

Lausunto Pohjois-Savon maakuntaohjelman luonnoksesta

 

MTK Pohjois- Savo kiittää Pohjois-Savon liittoa mahdollisuudesta antaa lausunto Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011- 2014 luonnoksesta.

Lausujatahona ja toimijana edustamme paikallisia MTK yhdistyksiä sekä noin 5000 maa- ja metsätaloutta sekä maaseutuyritystoimintaa harjoittavaa jäsenyritystä, jotka muodostavat maaseudun perusrungon ja perustan maakunnan vahvalle ja kehittyvälle elintarvikeklusterille.

Esitämme lausuntonamme kunnioittavasti seuraavaa:

Pohjois-Savon syksyllä 2009 hyväksytyssä maakuntastrategiassa painotettiin kaupunkikeskusten kasvun ja Kuopin kasvun merkitystä maakunnan kehittämisessä. Taka-alalle jäi alueen laajan maaseudun kokonaisvaltainen kehittäminen ja maatalouden arvoketjun kilpailukyvyn ja toimintaympäristön kehittäminen. Pidämme tätä strategisena puutteena maakunnan ja sen elinkeinojen alueellisen ja tasapuolisen kehittämisen turvaamisen kannalta.

Valmisteilla olevan maakuntaohjelman 2011 - 2014 neljä keskeistä toimintalinjaa ovat 1) talouden uudistuminen, 2) työvoiman riittävyys, 3) hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekä 4) kestävä aluerakenne ja saavutettavuus. Kaikkia toimintalinjoja koskevia tavoitteita ovat Kuopion kasvu ja onnistuminen maakunnan kehityksen ja väestön veturina sekä Itä-Suomi yhteistyö. Neljän seuraavan vuoden toimenpiteet esitellään toimintalinjoittain.

Tässä toimintalinjajaossa ei ole tunnistettavissa Pohjois-Savon merkitys ja mahdollisuudet Suomen vahvimpana ja kehittyvimpänä nautakarja ja maitotalousalueena. Pohjois-Savo edustaa jo noin 13,7 prosentin osuutta Suomen maidon ja yli 12 prosentin osuutta naudanlihan tuotannosta. Marjantuotanto edustaa noin 32 prosenttia valtakunnan tuotannosta. Pohjois-Savon maatilayritysten bruttotulot ovat noin 470 milj. euroa vuodessa. Nämä vahvuudet luovat erinomaisen lähtökohdan Pohjois-Savon vahvalle elintarviketuotannolle ja sen edelleen kehittämiselle.

Maakunnan työvoimasta lähes kymmenen prosenttia työskentelee elintarvikeklusterissa.
Sektorin merkitys korostuu tasapainottavana tekijänä suhdannetaantumien aikana sillä maaseudun
elinkeinot ovat vaikeina talouden aikoina usein alueen kantava voimana ja työllistävät varsin tasaisesti suhdanteista riippumatta.


Maakuntaa, myös maataloutta ja maaseutua on kehitetty pitkäjänteisesti lukuisten toimijoiden yhteistyössä verkostoituneena ja kustannustehokkaasti. Tämän merkittävän vahvuuden tunnistaminen ja hyödyntäminen tulevassa kehittämisessä on tarpeen kirjata maakuntaohjelmaan, koska se on luonnoksessa jäänyt vaille huomiota ja useat omien alojensa kehittämistoimintaan sitoutuneet ja tuloksellisesti toimivia tahoja ei ole tunnistettu.

Maatalouden osalta näitä ovat mm. Valio, Atria, Maitomaa, MTK Pohjois-Savo, ProAgria Pohjois-Savo, Maito- Savo, Faba Jalostus, Itä-Suomen yliopisto, SAKKY, YSAK. Sama koskee myös metsätalouden organisaatioita ja merkittäviä yrityksiä, joita ei myöskään ole tunnistettu. Samoin tulisi tunnistaa Aluekehityssäätiön merkitys.

Ohjelmakausien vaihtuessa on ollut suuria ongelmia saada käyntiin uusia kehittämistoimia tai niitä on voitu aloittaa vasta pitkällä viiveellä hallinnollisten ongelmien takia. Useat näistä toimijoista ovat sitoutuneet vahvasti eri elinkeinojen kehittämistoimiin ja ottaneet taloudellisia riskejä käynnistäessään ja toteuttaessaan kehittämishankkeita rahoituspäätösten viivästyessä ja vaikuttaneet siten merkittävästi maaseudun perusrungon ja maatalouden kehittymisedellytyksin ja kehittämiseen.

 
Maitotalouden kehittämisen osalta on myös tiedostettava liittoutuminen naapurimaakuntien kanssa kehittämään maitotaloutta koko Itä-Suomessa. Tämän mahdollistaa maidontuotannon keräilyn ja jalostuksen toteutuneet ratkaisut Itä-Suomessa.

Yrityskoon kasvaessa korostuu myös peltolohkojen koon kasvattaminen ja rakenteen parantaminen tilusjärjestelyjen kautta ja siihen tarvitaan myös maanvaihto-ohjelma. Myös tämä asia tulisi sisältyä maakunnan maatalouden kehittämisessä tahtotilana maakuntaohjelmaan.  

Elintarvikeklusterin toimintaedellytysten ja kehityksen turvaamisen kannalta kiitettävää maakuntaohjelmassa on maakunnan tietoverkon ja laajakaistayhteyksien kehittäminen, mikä on elintärkeää maaseudun yritystoiminnan ja maatalouden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kannalta.

Samoin työvoiman riittävyyteen ja saatavuuteen liittyvät asiat myös perusmaatalouden lisääntyvän työvoiman tarpeen ja saatavuuden kannalta. Yrityskoon kasvaessa kasvaa myös maatilayritysten ammattitaitoisen työvoiman tarve ja sen saatavuuden merkitys korostuu.

Kolmas myönteinen asia on metsäklusterin uudistaminen ja kehittäminen sekä tähän liittyvä energiateknologian ja biopolttoaineiden tuotannon kehittäminen.

Tästä energiateknologian ja biopolttoaineiden tuotannon kehittämisestä on vaille huomiota jäänyt kokonaan hajautetun energian tuotannon ja maakunnan energiaomavaraisuuden kehittäminen. Nämä asiat tulisi kirjata myös selkeästi maakuntaohjelmaan.

Maatiloilla on tulevaisuudessa mahdollista tuottaa peltobiomassoja energian tuotantoon ja hyödyntää teknologian kehittyessä merkittävästi lannan sisältämää energiapotentiaalia biokaasun, sähkön ja lämmön tuotantoon ja kehittää maatilojen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Näillä tulevaisuuden ratkaisuilla on myös merkitystä suurten tilojen tulevaisuuden ympäristöratkaisujen kannalta. Myös bioetanolin tuotantomahdollisuudet tulisi tunnistaa.

Vaille huomiota on jäänyt kehittyvän alkutuotannon ja maaseudun yrityksille elintärkeän alempiasteisen tieverkon rapautumisen estäminen, tieverkon kunnossapito ja parantaminen. Maakunnan parempaa tulevaisuutta ja kehittämistä ei voida toteuttaa ja turvata niillä kirjauksilla ja toimenpiteillä mitä ohjelmaluonnoksen on kirjattu. Ei riitä alempiasteisen ja vähäliikenteisen tieverkon osalta kirjaukset pelkästä metsätalouden ja maidon kuljetusten sekä kuntakeskusten välisten ja matkailua palvelevan tieverkon kunnossapidon varmistamisesta. Tarvitaan toimenpiteitä tämän tieverkoston kunnon palauttamiseksi ja huonosta tienhoidosta ja verkon rappeutumisesta aiheutuneiden vaurioiden korjaamiseksi.

Kuopiossa 14.4.2010

 

MTK Pohjois-Savo

Juhani Savolainen
toiminnanjohtaja