15.2.2010/Markku Pärssinen, Bryssel

Kevät ei ole saapunut vielä Brysseliin. Lämpötila on yöllä muutaman asteen pakkasen puolella ja vain harvoina päivinä selvästi nollan yläpuolella. Lunta on joissakin paikoissa, mutta suurimmaksi osin maa on paljaana. Paikallisten ihmisten mukaan tämä talvi on ollut harvinaisen kylmä ja luminen.

Viikon 6 pääteemana Brysselissäkin oli Suomen viljaruuhkan saattaminen komission tietoon toimenpiteitä varten. Varastoja pitäisi purkaa vientiin, jotta ensi kesän sadolle olisi tilaa. Asian tiimoilta on ollut useita yhteydenottoja virkamiehiin.

Juha Marttila tapaa juuri virkaan astuneen maatalouskomissaari Dacian Ciolosin. Juha selvittää Suomen maatalouden erityispiirteitä ja esittää komissaarille kutsun saapua Suomeen.

Copan presidiumissa, joka pidettiin Brysselissä 11. - 12.2.2010 olivat  edustettuna Euroopan tuottajajärjestöjen puheenjohtajat sekä delegaatiot. Kokouksessa keskusteltiin Copan kannanotosta vuoden 2013 jälkeiseen maatalouspolitiikkaan. Copa on toistaiseksi ainoita tahoja, joka on ilmoittanut kannattavansa vahvaa ”ykköspilaria” eli suorien tilatukien maksamista jatkossakin. Tuen tarvetta voidaan perustella yhteiskunnan asettamien vaatimusten täyttämisellä: ruokaturvallisuus, ympäristönäkökulma, ilmastonmuutoksen ehkäiseminen, elävä maaseutu ja hintojen vakaus. Itä-Euroopan maat nostivat jälleen voimakkaasti esille tuen tasaamisen tarpeen Euroopan eri alueiden välillä. Markkinoiden tasapainoinen toiminta nähtiin useissa puheenvuoroissa vähintään yhtä tärkeäksi kuin suorat tuet. Riittävän budjetin varmistaminen on tärkein tavoite. Lopullinen Copan kannanmääritys tapahtuu tämän vuoden kesällä.

Yhtenä näkökohtana suoran tuen tarpeelle voisi esittää sen, että EU:n maksamalla tuella vältetään sama tilanne, johon eräät maat ovat päätyneet. Ne vuokraavat Afrikasta valtavia peltoalueita varmistaakseen kansalaisilleen elintarvikkeiden saatavuuden tulevaisuudessa.

Copan presidium käsitteli myös siementen jalostajan oikeuksia ja puheenjohtajamaa Espanjan uudelleen esille ottamaa maaperädirektiiviä.

COPA:n presidiumin suomalaisdelegaatio 11.2.2010 kokouksessa: Pj. Juha Marttila (kuvassa oik.), johtaja Tapio Kytölä ja MTK-Satakunnan tj. Markku Pärssinen (kuvassa vas). Taustalla Iso-Britannian delegaation edustajia.

Bryssel vaikenee
Työjaksoni MTK:n Brysselin toimistolla päättyy tämän viikon puolivälissä. Seuraavaksi täällä jatkaa Jukka-Pekka Kataja MTK-Hämeestä. Hän saapuu kaupunkiin jo tänään. Olen luvannut opastaa kollegaa käytännön järjestelyissä asunnolla, liikkumisessa ja toimistotekniikassa.

MTK:n Brysselin toimiston henkilökunta on ollut erittäin avuliasta ja panostanut siihen, että työjakso täällä olisi intensiivinen ja hyödyllinen. Heille haluan tässäkin yhteydessä esittää parhaat kiitokset. Kiitokset haluan kohdistaa myös niille muutamille henkilöille, jotka ovat muuten myötävaikuttaneet tämän jakson onnistumiseen ja viihtymiseeni täällä sekä pitäneet minut ajan tasalla kotimaan tapahtumista. Eikä ole syytä unohtaa niitä, joille poissaoloni on aiheuttanut ylimääräistä työtä ja vaivaa Porin toimistolla ja kotona. Kiitän myös katsausteni lukijoita!

Lyhyen hiihtoloman jälkeen olen taas tavoitettavissa MTK-Satakunnasta.

8.2.2010/Markku Pärssinen, Bryssel

Viikolla 5 Brysselissä pidettiin viljojen home- ja toksiinipitoisuuksiin liittyvä kaksipäiväinen seminaari. Aihe on kasvavan mielenkiinnon kohteena ja vaikutukset viljakauppaan saattavat olla arvaamattomat. Tutkimustietoa karttuu mutta selvitettävää on vielä runsaasti.  Eräiden homeiden kehitykselle on ratkaisevaa viljojen kukinnan aikainen säätila, toiset homeet kehittyvät, jos sadonkorjuu viivästyy. Analyysimenetelmissä on epävarmuutta. Kuormakohtaisten analyysien hinnat vaihtelevat 0,40 €/tn U.K  Saksan 1 €/tn. Ratkaisukeinoja voi löytyä viljelymenetelmistä, kasvinjalostuksesta ja ehkä kasvinsuojelusta.

EDA:n eli Euroopan meijerijärjestön vuositapaamisessa päähuomion saivat maitomarkkinoiden viimeaikaiset muutokset. Tuottajahinnat ovat esim. Saksassa nousseet 30 c/l tuntumaan. Itä-Euroopan maissa maidontuotanto on edelleen talouskriisissä. Erään virolaisen maitotilan esille nostama keino sopeutua tilanteeseen (välttää pikainen konkurssi) on ollut myydä 20% tilan osakkeista ulkopuoliselle taholle, alentaa työvoimakuluja 50 % (sisältäen 40%:n palkanalennuksen) ja monipuolistamalla tulopohjaa ravintola- ja elämyspalveluiden myymisellä.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila edusti eurooppalaisia maidontuottajia (COPA:n kahden hengen delegaatio) maidon ns. korkean tason työryhmän kokouksessa viime viikolla. Tämä ”High level group” työskentelee vielä koko kevään. Toimenpide-ehdotukset tullevat pitämään sisällään maitomarkkinoiden tasapainottamiseen ja ennakoitavuuteen tähtääviä toimenpiteitä.

ALDE (Parlamentin Liberals ja Democrats ryhmä) järjesti 4.2.2010 eläinten hyvinvointiseminaarin, johon oli kutsuttu laaja osallistujajoukko eri intressitahoja. Alustuksissa käsiteltiin myös antibioottien käyttöä kotieläinten kasvun edistämisessä. Seminaarin puheenjohtajana toimi ruotsalainen MEP Marit Paulsen, joka on laatinut aiheesta parlamentille raportin. Paulsen on toiminut kertomansa mukaan yli 30 vuotta eläinsuojelu- ja kuluttaja-asioissa. Hän kertoi tulleensa viime aikoina siihen käsitykseen, että kuluttajien enemmistö ei sittenkään ole valmis maksamaan paremmasta tuotantotasosta. Kanahäkkikielto on noussut esiin yllättävän monessa yhteydessä parlamentissa. Puola ja Unkari haluaisivat uusina jäsenmaina jatkoaikaa häkkikiellolle.

Alde ryhmän eläinten hyvinvointiseminaari pidettiin EU-parlamentissa 4.2.2010. Puheenjohtajana toimi MEP Marit Paulsen (kolmas vas.).

Viikon viisi lopulla yhdeksän maan maatalousministerit julkaisivat kannanottonsa EU:n maatalouspolitiikan jatkosta koskien erityisesti suorien tukien käyttöä v. 2013 jälkeen. Heidän pääviestinsä oli, että tukien jakautumisen historiamallista on päästävä eroon, tilatuet pitää kohdentaa sellaisten objektiivisten kriteerien mukaan, jotka täyttävät nykyiset ja tulevat maatalouspolitiikan tavoitteet, tukijärjestelmää pitää yksinkertaistaa. Turvaverkko pitää säilyttää ja käyttää sellaisia markkinoiden kriisinhallintakeinoja, jotka vaikuttavat ongelmia ehkäisevästi. Ryhmä korosti myös maaseudun kehittämistoimien merkitystä ja budjettivarojen riittävyyttä. Merkille pantavaa on, että Itä-Euroopan maatalousministerit eivät suoraan vaatineet CAP-tukien tasausta.

Viikko 6

Vuoden 2010 toiseen täysistuntoon Strasbourgissa kokoontuva parlamentti äänestää tiistaina 9.2.2010 uuden Euroopan komission kokoonpanosta. Mepit keskustelevat terrorismin torjunnasta ja henkilöskannereista ja äänestävät EU:n ja USA:n SWIFT-maksutietojen siirtoa koskevasta sopimuksesta. Parlamentti ottaa kantaa ehdokasmaat Kroatian, Makedonian ja Turkin edistymiseen EU-jäsenyystiellä. Esillä on myös naisten ja miesten tasa-arvo sekä tuki syrjäytyneiden asuinyhteisöjen saneeraukseen.

COPA:n presidium eli EU:n tuottajajärjestöjen delegaatiot laativat  torstain ja perjantain kokouksessaan kannanoton CAP:n uudistukseen. Tehtävä on vaativa, sillä eräiltä osin näkemykset poikkeavat toisistaan huomattavasti. Toisaalta yhteisen näkemyksen tarve olisi tärkeä, sillä sen jälkeen poliitikkojen ei ole niin helppo tehdä omia irtiottojaan.

MTK:n Brysselin edunvalvonnassa ovat viime päivinä painottuneet meille edullisten LFA-kriteerien puolustaminen, turvemaita uhkaavien viljelyrajoitteiden torjuminen, kauppapolitiikka ja ilmastoasiat. 

Tapaamiskaruselli EU-parlamentin edustajien kanssa

Viikolle numero neljä sovittujen tapaamisten tavoitteena oli ylläpitää kontakteja Euroopan Parlamenttiin – tavata mahdollisimman monia suomalaisia meppejä, eräitä ulkomaalaisia maatalousvaliokunnan meppejä ja eri poliittisen ryhmien maatalousvastaavia ja -neuvonantajia. Tapaamisiin osallistui MTK:sta Helsingistä Paula Viertola, MTK:n Brysselin toimiston väkeä ja allekirjoittanut.  

Kaikille parlamentissa tavatuille suomalaisille ja ulkomaisille henkilöille kerrottiin Suomelle tärkeistä maatalouspoliittisista tavoitteista CAP-reformiin liittyen. Samalla kartoitettiin poliittisten ryhmien linjauksia koskien maatalouspolitiikkaa vuoden 2013 jälkeen.

Puhuimme tapaamisissa myös puun käytön lisäämisestä ja EU-tason tavoitteista puurakentamiselle sekä metsäasioiden paremmasta koordinoinnista ja uusiutuvan energian merkityksestä mm. ilmastotavoitteiden täyttämisessä.

Tapaamisjärjestyksessä:

MEP Sari Essayah haluaa toimia myös maaseutuväestön hyvinvoinnin edistämiseksi Eu-parlamentissa. Kuvassa mukana Paula Viertola ja Tapio Kytölä MTK:sta sekä Markku Pärssinen.

Suurimman parlamenttiryhmässä eli EPP:ssä ovat mukana kokoomuksen mepit ja Sari Essayah. EPP:llä on  265 paikkaa 735:stä.

Ryhmän ulkomaisen edustajan näkemyksenä oli, että vahvaa CAP:ia on puolustettava samoin kuin nykyistä budjettia. Ruokaturvallisuus on pidettävä esillä. Modulaatiota ei pidä jatkaa/lisätä.

Ranskan tulevat vaalit, Sarkozyn uudelleenvalintapyrkimykset vaikuttavat  maatalouspolitiikkaan taas kerran ehkä vaimentaen muutoksia.

Maitokiintiöiden poistamista ei peruuteta. Meijereillä on ollut aikaa valmistautua.  Maidontuotantoon kuitenkin tarvitaan jonkinlainen sääntely, tuotannon tasausjärjestelmä, joka voisi olla osittainen takuuhintajärjestelmä. Artiklan 68 mukainen tuki voinee jatkua.

European Conservative Group (erottautui EPP:sta vaalien jälkeen) – ryhmässä 54  jäsentä, maatalousvaliokunnassa 4 + 4 varajäsentä eli hyvät asetelmat. ECR-ryhmässä on meppejä UK:sta, Belgiasta, Tsekistä, Unkarista, Latviasta, Liettuasta, Alankomaista ja  Puolasta.

Heidän edustajansa mukaan suorien tukien tasaus kertaheitolla kautta Euroopan on epärealistinen. Suurimmat CAP-tuet voivat alentua ja  maataloustuet alenevat kokonaisuutena. Varoja on siirrettävä EU:n  uusiin jäsenmaihin. Jäsenmaiden omaa rahoitus suorien tulotukien täydentämiseksi on pohdittava.

MEP Riikka Manner, ALDE  ja hänen avustajansa Emilia Pernaa
Riikka kertoi olevansa valmis vaikuttamaan Alde-ryhmässä (parlamenttiryhmä, jossa mukana Keskustan ja RKP:n mepit) maatalousasioihin ja tekemään muutoksia ja lisäyksiä maatalousvaliokunnan raportteihin, vaikkei olekaan tässä vaiheessa jäsenenä eikä varajäsenenä niissä. LFA:n jatko on hänen mielestään erityisen tärkeä. Hän on halukas maatalousvaliokunnan jäseneksi, jos tämä on mahdollista kahden vuoden kuluttua.   

 

MEP Riikka Manner lupasi tulla Poriin ensi kesänäkin Suomi Areenaan.

Sosialists and Demokrats – 184 edustajaa EU-parlamentissa.

Jaakonsaarta tai Repoa ei ollut mahdollista tavata tällä kertaa. Ryhmän ulkomaalaiselta edustajaltaan kuultiin, että ryhmän näkemyksen mukaan tarvitaan yhteinen maatalouspolitiikka, jota on kuitenkin uudistettava. Varojen jakaantuminen jäsenmaiden välillä ei ole nykyisin reilu. 2014 jälkeen uudet jäsenmaat eivät enää hyväksy alempia tukitasoja. Lisäksi suurin osa varoista menee kilpailukykyisimmille tiloille, ne tulisi jakaa tiloille, joiden kilpailukyky on heikoin.

Komissio halunnee leikata varoja, siirtää niitä muihin tarkoituksiin sekä määritellä reformin sisällön. Jos yleinen hyväksyntä maatalouspolitiikalle saadaan (ilmasto- ympäristö ym. Perusteet), voidaan leikkaukset välttää.

SD:n oma työryhmä on aloittanut keskustelun uudesta CAP:sta. Maaliskuun alussa he pitävät seminaarin, jossa ryhmä määrittelee omat tavoitteensa.

MEP Timo Soini ja avustaja Hanne Ristevirta
Soini oli kiinnostunut kuulemaan ja keskustelemaan kansallisista maatalouspolitiikan asioista. Viljelijöiden jaksaminen nousi esille.  Soini kertoi periaatetasolla olevansa ”korporaatioita” vastaan mutta hän on oppinut arvostamaan  MTK:n työtä. Viljelijäväestön tulisi olla yhtenäinen tukiasioissa; hänellekin tukialueristiriidoista tulee paljon palautetta. Eläinsuojeluasioista tulee yhteydenottoja. Sarkozy lupasi maksa viljelijöille lisää rahaa, miksei Suomen hallitus hoida asiaa, kyseli Timo

Todettiin, että paikalla on vahva Sastamalan edustus, kun Soinilla on kesäpaikka Karkun Heinoossa, avustaja kertoi syntyneensä Tyrväällä, MTK:n Tapio Kytölä on syntynyt Mouhijärvellä ja Markku Pärssinen on kotoisin Kiikasta.

EU-parlamentissa tavattiin Timo Soini ja hänen avustajansa Hanne Ristevirta. Mukana tapaamisessa oli myös Tapio Kytölä. Kaikkia yhdistää kiinteä suhde Satakuntaan ja Sastamalaan.

MEP Anneli Jäätteenmäki ja avustajat (uudeksi avustajaksi tulossa Litmanen Pasi)
Alden varapuheenjohtajana Jäätteenmäki koki, että hänellä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ryhmässä. Hän kertoi, että on valmis toimimaan tuottajajärjestön kanssa yhteistyössä.

MEP Carl Haglund ja Heidi Jern
RKP:n ainoa MEP on Carl Haglund, jonka kanssa käytiin rakentava keskustelu maatalouspolitiikan suuntaamisesta. Haglundkin osoitti olevansa perehtynyt Suomea koskevin erityiskysymyksiin.

MEP Britta Reimars, Saksa (maidontuottaja)Ensimmäisen kauden MEP, jolla on paikka maatalousvaliokunnassa. Reimars on itsekin viljelijä. Hänelle välitimme tietoa pohjoisen maatalouden erityiskysymyksistä. Reimers sanoi, ettei kannata  nopeita uudistuksia, viljelijöiden on ehdittävä mukaan ja saatava aikaa hengähtää.

MEP Ville Itälä ja avustaja Tiina Perho
Ville Itälä totesi, että suomalaiset tiedotusvälineet ovat valitettavan vähän kiinnostuneita EU-politiikan sisällöstä. Lissabonin sopimuksen sisäänajo on meneillään, toimivaltasuhteet ja menettelytavat muotoutuvat.  Yhteispäätösmenettely maataloudesta tuo parlamentille lisää valtaa, yhteydenpito on tärkeätä.

Muita suomalaisia meppejä ei ollut tällä kertaa mahdollista tavata, sillä viikon ohjelmaan kuuluivat lisäksi parlamentin maatalousvaliokunnan kokouksen seuraaminen. Espanjan maatalousministeri kertoi valiokunnalle Espanjan puheenjohtajakauden tavoitteista. Lisäksi kokouksessa oli esillä tupakan viljelystä laadittu raportti. Tärkeänä aiheena käsiteltiin LFA-uudistusta. Valiokunta odottaa lisäselvityksiä uusien LFA-kriteerien soveltamisesta eri jäsenmaissa, käytännössä karttoja LFA-alueista. 

EU:n maitokriisin selvittely etenee verkkaisesti. Ratkaisua hakee ns. korkean tason työryhmä, jossa eri jäsenmaista maista edustus. Suomesta kokouksissa käy valtiosihteeri Jouni Lind. Tapasin hänet tammikuun kokouksen aattona. Työryhmä on tänä vuonna koolla 8 kertaa. Viimeinen kokous on kesäkuussa, helmi- ja toukokuussa on 2 kokousta ja muina kuukausina 1. Seuraava kokous on helmikuun alussa. Sinne kutsutaan myös COPA:n edustajat (vain muutama henkilö) kertomaan tarpeellisista markkinamekanismeista. Juha Marttila on saanut luottotehtävän edustaa koko Euroopan maidontuottajia tuossa kuulemisessa.

Lind ei nähnyt edellytyksiä maitokiintiöpäätösten (järjestelmän lakkauttaminen) pyörtämiselle. Vain Suomi ja Malta ovat pitäneet asiaa esillä. Suomi etsii aktiivisesti toimenpiteitä markkinoiden hallintaan. Jollei tuotantoa rajoiteta lainkaan, hintavaihteluiden riski kasvaa vrt. sikasykli. Maidontuotannon erityispiirteistä ja pitkäjänteisyydestä johtuen hintavakaus ja ennustettavuus ovat tuotannon elinehtoja ainakin epäsuotuisilla alueilla kuten Suomessa. 

Maaliskuun 26. päivä on komission järjestämä maitokongressi. Copa-Cocegalla:lla on 72 paikkaa.

COPa:n kuukausikokouksessa herra Alfonso Pino Espanjan pysyvästä edustustosta esitteli Espanjan puheenjohtajakauden ohjelmaa maataloudessa. Kolme pääaihetta ovat:

1) CAPin tulevaisuus ja  keskustelu markkinamekanismeista

2) Maatalouden ja elintarviketeollisuuden kilpailukyky. Aiheesta järjestetään seminaari Madridissa. Lisäksi toukokuun neuvostossa on keskustelu korkeiden standardien vaikutuksesta maatalouden kilpailukykyyn. Tämä aihe oli esillä useassa puheenvuorossa maatalouskomissaarin kuulemisessa.

3) Maaseutualueiden naiset, tasa-arvoasiat.

Lisäksi tärkeitä aihepiirejä ovat kauppaneuvottelut WTO:ssa, eläinten hyvinvointimerkinnät, tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten hyvinvointi sekä laittomat hakkuut.

Vastatessaan kysymyksiin Pino totesi, ettei maatalousneuvostolla ole päätösvaltaa WTO-kysymyksissä, mutta maatalousneuvosto ottaa kyllä kantaa neuvotteluihin. Espanja on sitä mieltä, että tuontituotteilla pitää olla samat vaatimukset kuin EU-tuotteilla.

Lissabonin sopimukseen liittyen Espanjan kaudella eletään siirtymäaikaa, koska maatalouspolitiikassa ei ole vielä yhteispäätösmenettelyyn liittyviä asioita. Pino arveli yhteispäätösmenettelyn lisäävän päätöksiin vaativaa aikaa, mutta samalla se lisää päätösten oikeudellista pohjaa.

GMO-asioissa ei voida edetä, koska siitä ei ole komission ehdotusta. Sama pätee laatuasioihin. Laatupolitiikkaan tulee esityksiä aikaisintaan syyskuussa. Maaperädirektiiviin liittyen Pino lupasi selvittää Espanjan pyrkimyksiä. Maaperäasiat ovat eräissä EU-maissa korkealla tärkeysjärjestyksessä.

Elintarvikeketjun kilpailukykyasioista komission tiedonanto on tulossa lähipäivinä.

Lannoitteiden kadmium-rajaan puheenjohtajalla ei ole kompetenssia, sillä asia käsitellään komission johtamassa komiteassa.

14.1.2010/Markku Pärssinen, Bryssel

Tasatukikeskustelu kiihtyy

Vuoden 2013 jälkeisen maatalouspolitiikan valmistelu jatkuu Brysselissä tiiviinä. Yhä vahvempia äänenpainoja eurooppalaisten tuottajaorganisaatioiden piirissä käytetään tasatuen käyttöönoton puolesta. Käytännössä tämä tarkoittaisi tilatuen samaa tasoa koko EU:n alueella. Tasaus ei siis koske LFA:a eikä  ympäristötukea, jotka perustuvat omiin ohjelmiinsa. Tasatukeen liitettäisiin vanha CAP/tilatuki ja lisäosat, joiden poistumiselle ja alenemiselle on oma aikataulunsa. Suomen kannalta tasatuki ei heilauta tukitasoa olennaisesti suuntaan eikä toiseen. Olemme Euroopan keskitasoa. Uudet jäsenmaat olisivat voittajia hehtaarituen noustessa ja menetykset kohdentuisivat alueisiin, jotka aikanaan saivat korkea CAP:n hyvän satotason perusteella. Toistaiseksi vanhat jäsenmaat ovat olleet pidättyviä kannanotoissaan. Ehkä siellä odotetaan asian valmistelun etenemistä.

Eläinak. syvin olemus

Viime viikolla oli mahdollisuus kuulla tilannekatsaus Iso-Britannian eläinakt:ta. Siellä perinteet tämän tyyppiseen ja Suomessakin koettuun toimintaan ovat pitkät. Käytetyt menetelmät ovat osin samoja kuin Suomessa, mutta erojakin löytyy.

Maatalouskomissaari EU-parlamentin kuultavana
(lähde: Tapio Kytölän ja omat muistiinpanot)

Maatalouskomissaariehdokas Dacian Cioloş oli 15.1. Euroopan parlamentin kuultavana. Ciolos onnistui tulikasteessaan hyvin ja epäilemättä hän tulee tehtävään valituksi. Suomalaisesta näkökulmasta katsoen Cioloksen ajattelutapa on ensi kuulemalta lähempänä kuin edeltäjänsä, mutta aika näyttää. Komissaariehdokas kertoi nuoruudessaan työskennelleensä eri tyyppisillä maatiloilla ja näin hän omaa kokemusta suurista ja pienistä tiloista. Cioloksen tiiviit suhteet Ranskaan (opiskellut tohtoriksi Ranskassa) eivät korostuneet kuulemisen aikana, hän käytti sujuvasti kolmea kieltä, äidinkielensä lisäksi englanti ja ranskaa. 

MEP: ien puheet olivat melko käytännön läheisiä. Voisi jopa sanoa, että samantyyppisiä kysymyksiä esitetään MTK:n valtuuskunnan kokouksissa. Erityisen paljon esille nousi EU:n alueen tiukat normit ja EU:iin suuntautuvan tuonnin  kilpailuetu. Kysymyksiä esitettiin kanahäkeistä luopumisesta, tupakan tuen välttämättömyydestä, maaperäasioista, tuoteväärennöksistä, vientituesta. 

Cioloş toi esiin kunnianhimoiset tavoitteensa EU:n maatalouspolitiikan suhteen ja hänen muistutti, että niiden toteuttamiseen tarvitaan asianmukainen budjetti. Hän totesi, että nykyisen kokoinen budjetti mahdollistaa politiikan hoitamisen. Jos hän itse saisi päättää, olisi se suurempi.  Mutta budjetista on neuvoteltava muiden komissaarien ja jäsenmaiden kanssa. Hän kuitenkin lupasi puolustaa maataloutta. ”Pyrin siihen, että nykyinen budjetti säilyy.”  Ainoastaan tanskalainen MEP nimeltään Messerschmidt (!) vaati kuulemisen yhteydessä maatalousmenoihin leikkausta.

Ciolos linjasi selkeästi: viljelijöiden tulotasoa on ”suojeltava” (protect). Markkinahäiriöihin puuttuminen on tietyissä tilanteissa välttämätöntä. Mielenkiintoisena näkökulmana Ciolos korosti 2-pilarin kytkentää maatalouspolitiikaan siten, että maatalouspolitiikan aukkoja täytetään kehittämisvaroilla.

Bulgarialainen MEP Mariya Nedelcheva muistutti, että komissaariehdokas avauspuheessaan totesi, että alueelliset erot pitää ottaa huomioon tulevassa maatalouspolitiikassa. Hän muistutti, että joissakin maissa tuotantokustannukset ovat korkeat ilmastosyistä. Miten komissaariehdokas aikoo ottaa huomioon pohjoiset alueet ja niiden erityisolosuhteet vuoden 2013 jälkeisessä talousarviossa. Miten kaikkein epäsuotuisimpien alueiden asiat otatte huomioon? Olettehan kaikkien 27 maan komissaari.

Maaseudun kehittäminen korostui
Cioloş tunnusti, että alueiden välillä on eroja ja jo nykyisinkin ne on otettu huomioon. Erityistukia on räätälöity maaseutuasetuksen kautta tiettyjen alueiden tarpeita silmällä pitäen. Aiemmin näille alueille on suunnattu kansallista tukea, mutta myös unionin budjetissa otetaan huomioon eri alueiden erityispiirteitä. Tuotanto-olosuhteet ovat riippuvaisia ilmastosta. Maaseudun kehittämispuolelta löytyy ratkaisut, joiden kautta se voidaan ottaa huomioon.

Cioloş tarjosi maaseudun kehittämispolitiikkaa myös monen muun asian ratkaisemiseen. Hän tarjosi sitä pohjoisten alueiden lisäksi vuoristoihin, pienille tiloille, tilojen kehittämiseen, kilpailukykyyn, uusiin haasteisiin…Sitä parlamentaarikot jo vähän kritisoivatkin. Cioloş totesi myös, että maaseudun kehittämispolitiikkaa pitäisi yksinkertaistaa ilman sitä, että rahan käytön valvonta heikkenee.

Tukien historiaperustetta ei jatkossa voi käyttää
Viljelijät haluavat Cioloşin mukaan vakautta. Siksi tarvitaan suoraa tukea vakaiden tulojen takaamiseksi. Kysymyksiin vastatessaan hän totesi, että historiaperustetta ei voida jatkossa käyttää. Hän ei kuitenkaan maininnut suoraan EU-tasatukea. Uusissa jäsenmaissa on hehtaarituki ja vanhoissa tilatuki. Tarvitaan yhtenäinen järjestelmä. Hän totesi myös olosuhteiden olevan erilaiset eri alueilla. Pitää löytää selkeät kriteerit. Hän puhui mm. tasapainon saavuttamisesta.

Parlamentista tuli myös vaatimus tuen maksamisesta aktiiviviljelijöille. Aktiiviviljelijöitä Cioloşin mukaan ovat ne, jotka tuottavat maataloustuotteita, saavat siitä tuloja ja lisäksi huolehtivat julkisista hyödykkeistä. Suorat tuet sopivat tähän.

Esillä oli myös kaupan liian vahva asema markkinoilla ja viljelijöiden heikko markkinavoima. Cioloş kertoi kannustaneensa Romanissa viljelijöitä ja kauppoja keskustelemaan keskenään. Sitähän suositteli muillekin. Hän totesi myös tarpeen keskustella kilpailuasioista vastaavan komissaarin kanssa.

Maaseudun kehittämisen kautta maaseutuyrityksiä voidaan uudistaa. Laatu, tuotteiden monimuotoisuus ja laatumerkinnät ovat tärkeitä. Hän muistutti lisäksi, että maataloudessa on miljoonia työpaikkoja.

Maatalouskomissaari Dacian Cioloksella (kuvassa oikealla) oli hetki aikaa keskusteluun, kun kolmituntinen parlamentin kyselytunti oli päättynyt. Markku Pärssinen (kuvassa vasemmalla) kiitti ja onnitteli Ciolosta hyvästä esityksestä ja toivotti komissarin tervetulleeksi Suomeen tutustumaan maamme erityisolosuhteisiin. Komissari kertoi käyneensä Suomessa maatalousministerien kokouksessa Oulussa vuonna 2006.  Sitten komisaaria jo vietiinkin vauhdilla kansainväliseen  tiedotustilaisuuteen.

COPA:n pääsihteeri Pekka Pesonen piipahti MTK:n toimistolla.

14.1.2010/Markku Pärssinen, Bryssel

Uusi EU-komissio kuultavana

Tammikuun toisella viikolla komissaariehdokkaat ovat EU-parlamentin kuultavana. Parlamentaarikoista ao. valiokunnan edustajilla on  puheoikeus näissä  tilaisuuksissa. Eli koko parlamentti ei ole kerralla paikalla, vaikka heillä olisikin läsnäolo-oikeus. Puheenvuorot on sovittu ryhmien kesken etukäteen ja osa kysymyksistä on toimitettu kirjallisena hyvissä ajoin. Komissaariehdokkaat ovat siten voineet valmistautua esille nouseviin aiheisiin, mutta osa kysymyksistä tulee uusina. Ne  komissaariehdokkaat, jotka ovat ehdolla tehtäväänsä parlamentin jäsenyydestä ja asianomaisesta valiokunnasta, ovat olleet etulyöntiasemassa. Eihän edustajakollegat voi heidän pätevyyttään kyseenalaistaa. 

Puheenvuorojen kesto on rajattu yhteen minuuttiin ja vastaukset kestävät kaksi minuuttia. Lisäksi on avaus- ja lopetuspuheenvuorot.  Puheenjohtajien menettelyt poikkeavat toisistaan tässäkin asiassa. Suomen poliittisessa kulttuurissa on totuttu hieman suorempaan kielenkäyttöön. Täällä komissaarit kätkevät vastaustensa ytimen korulauseiden sisään.  

Tiukimmalle on tähän mennessä joutunut bulgarialainen Rumiana Jeleva, 40, EPP, kehitysyhteistyö- ja kriisinhallintakomissaariehdokas. Häntä hiillostettiin omista ja miehensä talousepäselvyyksistä. Kriisinhallintataitoja saatetaan tarvita!

Ympäristökomissaariehdokas Janez Potocnik, Slovenia, pärjäsi omassa osuudessaan hyvin. Hänellä onkin jo kokemusta tiede- ja tutkimuskomissaarina toimimisesta. Hän lupasi tulla vierailemaan Helsingissä kemikaalivirastossa heti virkakauden alussa. Todettakoon, että ilmasto- ja energia-asiat on toisen henkilön rootelissa. Potocnikille jopa taputettiin useita kertoja hänen parlamenttia tyydyttävien vastaustensa johdosta.

Komissaariehdokas Olli Rehn (talous- ja rahakomissaari) esiintyi rauhallisesti koko kolmetuntisen kuulemisen ajan. Hän käytti avauspuheenvuorossaan sujuvasti ensin saksaa, sitten ranskaa ja lopuksi englantia. Myöhemmässä vaiheessa hän puhui myös suomeksi. Rehnin pääsanoma oli: kasvu ja työllisyyttä edistäviin toimiin on saatava tehoa. EU:n budjettiasiat kuuluvat puolalaiselle Jan Lewandowskille. Mielenkiintoinen tieto oli, että Lissabonin sopimuksen aiheuttamista lisäkustannuksista ei ollut vielä mitään käsitystä. Rahoituskriisi ja rahamarkkinoiden lisävalvonta on poikinut tarpeen perustaa kolme uutta virastoa, jotka lisäävät EU:n kustannuksia 40 milj. euroa vuodessa!

Parlamentin ja komission välinen jännite tulee monessa kohdin näkyviin. Ehkä sitä kuvaa komissaariehdokkaan asettaminen lattiatasolle, puheenjohtajiston alapuolelle. Lissabonin sopimuksen voimaantulo muuttaa käytäntöjä, kun parlamentin valtaa lisätään. Budjettivaltaa nämä elimet käyttävät kuitenkin yhdessä ja menettelyt tarkentuvat matkan varrella.  

MTK:n rooli on seurata - mahdollisuuksien mukaan - eri komissaarien kannanottoja maa- metsä- ja elintarviketalouteen sekä ympäristöasioihin liittyen. Näin voidaan varautua tulevan komission toimintaan. Suurin mielenkiinto kohdistuu luonnollisesti maatalouskomissaariehdokas Ciolosin perjantaiseen ensiesiintymiseen.  Ciolosin  kabinetti eli esikunta on muotoutumassa. Kabinetin päällikkö tulee Itävallasta, muita henkilöitä ainakin Ranskasta, Puolasta, Portugalista ja Italiasta. Suomalaista ei ehkä kokoonpanossa nähdä, vaikka se koettaisiin tärkeäksi.

Onhan nämä menneet viikot jonkinlaiset pestuupäivät, kun melkoinen joukko edellistä komissiota kabineteissa  palvelleista henkilöistä hakee uutta tehtävää.

Aina yhtä viehättävä MTV:n Eurooppareportteri Helena Petäistö poikkesi MTK:n toimistolla kuulumisia vaihtamassa. Vain joulukuusessa (kuvassa takana) näkyy ajan kuluminen. 

 EU:n tilintarkastustuomioistuimen jäsen Olavi Ala-Nissilä (kuvassa keskellä) on EU hierarkiassa komissaarin rinnastettava korkea virkamies. Luxenburgissa sijaitseva tuomioistuin valvoo EU:n varojen käyttöä. Olavi esikuntineen on erityisesti paneutunut tarkasturyhmä 1:ssä maatalouspolitiikan alaan. Vierailulla saimme erinomaisen hyvän selvityksen tilintarkastusmenettelyistä sekä arvion rahoitusmarkkinoiden toimintakyvystä. On huomattava, että  EU:sta tuleva valvonta kohdentuu ensisijaisesti järjestelmien toimivuuden ja luotettavuuden valvontaan, ei yksittäisen  viljelijän tai muun muun edunsaajan toimintaan.

Kuvassa vasemmalla Ala-Nissilän kabinetin nykyinen päällikkö Jukka Nurmio ja oikealla keväällä kabinettipäällikkönä aloittava Turo Hentilä. Toiminnanjohtaja Paavo Myllymäen (kuvassa toinen oikealta) Brysselin opintojakso päättyi tähän asiantuntijatapaamiseen.  

Komissaariehdokas Olli Rehn oli EU-parlamentin kuultavana 11.1.2010. Kolmen tunnin tilaisuus keräsi paikalle myös muita asiasta kiinnostuneita. Suomalaisista MEP:eistä ainakin Ville Itälä, Sari Essayah, Liisa Jaakonsaari, Carl Haglund ja Sirpa Pietikäinen olivat paikalla. Samaan aikaan oli muita kuulemisia, joihin MEP:it hajaantuvat.

10.1.2010
MTK-Satakunnan alueen mtk-aktiiveille

Osallistun tammi-helmikuussa 2010 n. kuuden viikon ajan Brysselissä MTK:n opintoohjelmaan. Ohjelma pitää sisällään työskentelyä MTK:n Brysselin toimistossa osana järjestön kansainvälistä edunvalvontaa. Minua ennen vastaavan jakson on tehnyt pari mtk-liittojen toimihenkilöä ja jälkeeni tänne tulee ainakin kaksi  toiminnanjohtajaa. MTK järjestää ja kustantaa asunnon sekä työpisteen. 

Työskentely käynnistyy virallisesti 11.1.2010, mutta jo Loppiaisesta lähtien olen ollut Brysselissä ja Luxenburgissa. Nämäkin päivät ovat sisältäneet yhteydenpitoa täällä työskenteleviin henkilöihin mm. EU:n tilintarkastustuomioistuimessa, COPA:aan (EU:n viljelijä ja osuustoimintaorganisaatio), Pirkanmaan EU-toimistoon jne. 

Ensi viikon mielenkiintoisin osa on EU-parlamentin järjestämä komissaariehdokkaiden kuuleminen. Ne jatkuvat maanantaista perjantaihin ja tiedotusvälineet tulevat todennäköisesti uutisoimaan tärkeimmät kohdat. Mahdollisuuksien mukaan seuraamme maatalouden ja Suomen kannalta tärkeimpien komissaarien (Romanian maatalouskomissaariehdokas Ciolos, Suomen Rehn ym). linjanvetoja näissä tilaisuuksissa. 

Tarkoitukseni on raportoida meneillä olevista kansainvälisistä MTK:n edunvalvontatoimista liiton nettisivun välityksellä. Jos teillä on mielessänne erillisselvitystä vaativia asioita tänne suuntaan, niin otan vastaan ehdotuksia. Tulen täältä käsin osallistumaan MTK-Satakunnan työtehtävien hoitoon soveltuvin osin. Sähköposti ja matkapuhelinnumero säilyvät samoina, joten olen tavoitettavissa normaalilla tavalla. Juoksevissa asioissa agr. Elina Liinaharja toimii sijaisenani.Liiton toimistolle palaan hiihtolomaviikon jälkeen maaliskuun alussa. 

Hyvää keskitalvea lumisesta Belgiasta! 

Markku Pärssinen