ASIAMIES JA OSOITE:
Elina Liinaharja / MTK-Satakunta
Itsenäisyydenkatu 35 A, 28130 Pori
elina.liinaharja@mtk.fi

VASTINE

Yleistä

Satakuntaliitto on antanut 27.5.2010 vastineensa MTK-Satakunnan ja Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen (myöhemmin MO-liitto) yhteiseen valitukseen koskien Satakunnan maakuntakaavaa. Ympäristöministeriö on lähettänyt vastineen valittajille tiedoksi ja mahdollisen vastaselityksen antamista varten.

Satakuntaliiton vastine ei tyydytä MTK-Satakuntaa ja MO-liittoa. Vastine ei sisällä uusia ja täsmällisempiä perusteluja siihen, miksi liittojen valituksessaan sekä aiemmissa lausunnoissaan ja mielipiteissään koko kaavaprosessin ajan esittämiä mielipiteitä ei kaavavalmistelussa ole otettu huomioon.

Satakuntaliitto vetoaa vastineessaan toistuvasti maankäyttö- ja rakennuslakiin, valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin sekä siihen, että maakuntakaavan alueiden käyttöön kohdistuvat vaikutukset tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun ja lupamenettelyn kautta. Satakuntaliitto katsoo lisäksi, että kaavamerkinnät perustuvat ympäristöministeriön oppaisiin. MTK-Satakunta ja MO-liitto toteavat, että merkintöjen tarpeellisuus ja käyttö harkitaan kuitenkin kutakin maakuntakaavaa laadittaessa. Suuren mittakaavan käyttö, merkintöjen runsaus ja päällekkäisyys sekä useiden uudenlaisten, alueiden erityisominaisuuksia tai kehittämisperiaatteita osoittavien merkintöjen käyttöönotto vaikeuttavat kaavan hahmottamista. Yksittäisen maanomistajan oikeusturva on kyseenalainen, koska useiden merkintöjen rajaukset, perustelut sekä määräysten tosiasiallinen sisältö ja vaikutukset jäävät epäselviksi. Koska yksityiskohtaisempi kaavoitus ei voi olla ristiriidassa maakuntakaavan aluevarausten kanssa, maakuntakaavassa tehdyt alueidenkäytön ratkaisut vaikuttavat siten epäsuorasti yksittäisen maanomistajan elinkeinon harjoittamiseen.

Satakuntaliiton vastineessa suuren painon on saanut MRL 33 §:n 2. momentti.”Rahat tai lupa” -periaate on vain yksi tekijä, kun arvioidaan maakuntakaavan kohtuullisuutta maanomistajan kannalta.

MTK-Satakunta ja MO-liitto ovat ilmaisseet tarkastelevansa maakuntakaavaa elinkeinojen näkökulmasta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavaa laadittaessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Lisäksi nykyisen järjestelmän mukaan maakuntakaavan tulee olla osa maakunnan suunnittelujärjestelmää. Maa- ja metsätalous sekä maaseudun elinkeinot jäävät kuitenkin tarkastelussa liian vähälle huomiolle. Maaseutualueita tarkastellaan ennemminkin yhteiskunnan maankäyttötarpeiden, ympäristöarvojen, virkistysarvojen tai maiseman kannalta. Kuitenkin tulevaisuudessa maaseudun elinkeinojen merkitys tulee entisestään kasvamaan.

MTK-Satakunnan ja MO-liiton mielestä maakuntakaava ei täytä riittävästi kaavalle asetettuja sisältövaatimuksia eikä kaikkia kaavamerkintöjä ole riittävästi perusteltu. MTK-Satakunta ja MO-liitto pitävätkin maakuntakaavaa maanomistajan kannalta kohtuuttomana.

Yksityiskohtaisempia näkökohtia

Me -1 ja me -2 merkintöjen osalta Satakuntaliiton vastineesta viitataan melun arvioinnin suhteen puolustusvoimien ohjeeseen (v. 2005) ja ampumaratatyöryhmän mietintöön (v. 2006). Suomessa ei kuitenkaan ole asiasta voimassa olevia säädöksiä.

Satakuntaliiton vastine ei selvennä suunnittelumääräyksen sisältöä. Mitä tarkoitetaan ”puolustusvoimien ohjeistuksella” ja kenen tai minkä ”toiminnan aiheuttamalle melulle”? MTK-Satakunnan ja MO-liiton mielestä on myös yhä edelleen epäselvää, mitä tarkoitetaan muulla melulle herkällä toiminnolla. Kaavaehdotuksessa todetaan, että merkintä sallii nykyisen toiminnan jatkamisen ja kehittämisen sekä rakennusten täydennys- ja peruskorjaustoimenpiteet. Vastineessa todetaan, että meluvyöhykkeen merkinnät ja suunnittelumääräykset eivät vaikuta alueella harjoitettavaan maanviljelyyn tai metsätalouteen. MTK-Satakunta ja MO-liitto kuitenkin kysyvät, tulkitaanko esimerkiksi uuden kotieläinsuojan rakentaminen maakuntakaavan perusteella toiminnan jatkamiseksi vai kielletyksi uudisrakentamiseksi? Jos uuden kotieläinsuojan rakentaminen evätään, vaikuttavat me-merkinnät olennaisesti elinkeinotoiminnan kehittämiseen maatalousvaltaisella alueella, mikä johtaa maanomistajan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen.

Melualueiden toteuttamisvastuu ei selviä Satakuntaliiton vastineesta. Maakuntakaavan toteuttamisvastuu on kunnilla, joten niillä on myös taloudellinen vastuu kaavan toteuttamisesta. Puolustusvoimien alueen kyseessä ollessa ei ole selvitetty, missä määrin valtio on valmis ottamaan vastuun alueiden toteuttamisesta.

MTK-Satakunta ja MO-liitto katsovat, että puolustusvoimien toiminta maakunnassa on tärkeää. Koko ajan liitot ovat kuitenkin korostaneet, että kaavamerkinnöillä ei saa estää ympäröivien maaseutualueiden toimintaa ja elinkeinojen kehittämistä. Melumerkinnät lähtevät vetoomuksista huolimatta ensisijaisesti varuskunnan tarpeiden turvaamisesta ja ne antavat sotilasviranomaisille lausunnonantomahdollisuuden kaiken maankäytön suhteen. On kohtuutonta, että melun aiheuttajalle eli puolustusvoimille esitetään mahdollisuutta lausunnon antamiseen muiden suunnittelemista, mahdollisesti melulle herkistä toiminnoista. Puolustusvoimien toimintaa tulee kehittää niin, että maa- ja metsätalouselinkeinojen ja muiden maaseudun elinkeinojen harjoittajien toiminta ja toiminnan kehittäminen ympäröivillä alueilla taataan ilman epävarmuutta ja pelkoa maakuntakaavan vaikutuksista. Tätä liitot ovat korostaneet koko maakuntakaavaprosessin ajan.

S-alueiksi voidaan Satakuntaliiton mukaan osoittaa valtakunnallisiin suojeluohjelmiin sisältyvien alueiden lisäksi luonnonarvojen vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaita alueita.

Selvitysten riittävyyden osalta on todettava, että vastineen mukaan vain eräiden alueiden nykytila ja arviointi selvitettiin kesällä 2005 tehdyin maastokäynnein. Tätä on pidettävä riittämättömänä.

S-alueiden osalta Satakuntaliiton vastineessa myös todetaan, että maakuntakaavaan sisältyvät Natura 2000 -ohjelman ulkopuoliset suojelualueet (S) toteutetaan ensisijaisesti maakuntakaavaa yksityiskohtaisemmalla maankäytön suunnittelulla. Tämä toteama ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että maakuntakaava ja siten myös S-merkintä on otettava huomioon  yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa.

Alueellisten ympäristökeskusten tuli toteuttaa vanhat suojeluohjelmat vuoden 2009 loppuun mennessä, minkä jälkeen puustoisten elinympäristöjen suojelu toteutetaan maanomistajien vapaaehtoisilla METSO-sopimuksilla. S-alueiden suojeluperusteita ei ole yksilöity kaikille alueille. Tilanne on ristiriidassa nykyisten suojeluperiaatteiden kanssa ja on maanomistajalle kohtuuton.

Melutasoltaan hiljaisten alueiden (hil) merkinnän sisältö ja oikeusvaikutukset ovat epämääräiset. Satakuntaliiton vastineessa todetaan, että ”vaikutukset tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun ja lupamenettelyn kautta”. Ajatus hiljaisista alueista toteutuu jo sellaisten suojelualueiden kohdalla, joita ei saa käsitellä. Vaikka merkintä sallii maa- ja metsätalouden harjoittamisen, sitä saatettaisiin viranomaisten tulkinnan

mukaan käyttää muun elinkeinopolitiikan ohjausvälineenä. Merkintä on maakuntakaavassa tarpeeton. Hiljaisista alueista tehtyä selvitystä voidaan muutoin hyödyntää esimerkiksi maaseutumatkailussa.

Luo-merkinnän sisältö ja oikeusvaikutukset ovat epämääräiset. Satakuntaliiton vastine ei anna lisäselvyyttä merkinnän tulkintaan. Maakuntakaavan selostusosassa A on lueteltu, mitä luo-merkintä sallii, mutta edelleen kaavan tosiasiallinen merkitys selviäisi vasta viranomaisten tulkinnan kautta. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavamerkinnät perustuvat riittäviin (luonto)selvityksiin. Useiden luo–alueisiin sisällytettyjen

alueiden ja niiden rajausten perusteita ei ole riittävästi selvitetty.

Lopuksi

Edellä olevan vastaselityksen lisäksi MTK-Satakunta ja Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi uudistavat kaiken valituksessa lausutun.

Porissa 29. päivänä heinäkuuta 2010

Elina Liinaharja, järjestöagronomi
MTK-Satakunta

 

Markus Nissinen, ympäristöpäällikkö
Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

 

Aikaisemmin aiheesta

etunimi.sukunimi @ mtk.fi

MTK, Simonkatu 6, 00100 Helsinki, vaihde 020 4131, www.mtk.fi