Bryssel 11.11.2011

Korkean tason keskustelua maatalouspolitiikan tulevaisuudesta

Sunnuntaina alkanut syyssää tuntui myös maanantaina ”luihin ja ytimiin” asti. Kosteus ja tuuli tekivät ilman kalsean tuntuiseksi pitkän ja lämpimän jakson jälkeen. Ei silti, maanantai-illan alkutunteina tuntui mukavalta päästä viileän raittiiseen ulkoilmaan selvittelemään kiristävää tunnetta päänupissa. Olin ollut kuuntelemassa yhtä harjoittelujaksolle ehdottomasti kuuluvaa kokousta eli parlamentin maatalousvaliokunnan istuntoa, vieläpä historiallista sellaista. Kokous pidettiin parlamentin istuntosalissa sen vuoksi, että ensimmäistä kertaa mukana olivat yhteispäätösmenettelyyn liittyen jäsenmaiden ministerit seurueineen sekä tietysti tavallista suurempi joukko muuta kokousyleisöä. Myös parlamentin puhemies Jerzy Buzek kunnioitti kokousta läsnäolollaan. Kokous alkoi klo 15 ja puheenvuorot jatkuivat, niiden pituuden rajoittamisyrityksistä huolimatta, yhtäjaksoisesti neljä tuntia. Parlamentin, maatalousvaliokunnan ja neuvoston puheenjohtajien sekä maatalouskomissaarin esittelypuheenvuorojen jälkeen valiokunnan jäsenet ja kaikkien maiden edustajat, ministeri tai muu edustaja, esittivät näkemyksensä. Puheenvuoron käytti toki myös ministeri Koskinen, joka toi esille Suomen keskeiset kannat. Yhtään suomalaista meppiähän ei ole maatalousvaliokunnan jäsenenä.

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan ja maatalousneuvoston yhteiskokous 7.11.2011.

Yritin kuunnella puheenvuoroja välillä suomeksi, englanniksi ja ruotsiksikin, sillä tulkkien vaihtuessa myös esitystyyli vaihtui. Komissaari Cioloksen esittelypuheenvuoron jälkeen käydyssä keskustelussa ei mielestäni noussut esille uusia avauksia. Monet kiinnittivät huomiota byrokratian lisääntymiseen, viherryttämisen liian suureen osuuteen ja 7 %:n luonnonhoitoalaan. Nuorten, pienten tilojen tuki ja aktiiviviljelijän määrittely saivat puheissa osansa, samoin tuottajan aseman vahvistaminen. Osassa vanhoja jäsenmaita ongelmia tuottaa siirtyminen historiallisesta tukimallista alueelliseen tasatukeen. Monet uusien jäsenmaiden edustajista toivat voimakkaasti esille tyytymättömyytensä jäsenmaiden välisen tasauksen hitauteen. Jopa maatalousneuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa toimiva Puolan maatalousministeri tarttui yllättävän voimakkaasti asiaan loppupuheenvuorossaan. Italialainen Giovanni La Via, joka on yksi maatalousvaliokunnan raportoijista, korosti rahoitusta. Hän sanoi, ettei yhteisestä maatalouspolitiikasta voi tehdä päätöksiä ennen kuin rahoitusraami on selvillä. Valiokunnan jäsen Albert Dess totesi osuvasti, että maatalouspolitiikan ympärillä käytävästä keskustelusta saa kuvan suurista ongelmista, vaikka suuret ongelmat ovat muualla esim. taloudessa, jota hoidetaan vaalikaudesta toiseen. Sen sijaan maataloudessa ajatellaan tulevia sukupolvia. Hän varoittikin byrokratian lisääntymisestä ja siitä, että rahoituskriisin vuoksi maatalous saa vähemmän tukea, mutta kovemmat ehdot. Olin tyytyväinen siihen, että usean maan puheenvuorossa nostettiin esille sokerikiintiöiden säilyttäminen vastoin komission esitystä. Vuoropuhelu parlamentin ja neuvoston välillä jatkuu monella tavoin. Päätöksiä pitäisi syntyä viimeistään ensi syksynä, jotta pysytään valmisteluaikataulussa.

Tiistai toi yhden uuden ulottuvuuden täällä toimiviin, alueemme asioita hoitaviin edunvalvontaorganisaatioihin. Lähellä asuntoani on Länsi-Suomen allianssin eli neljän maakunnan yhteinen EU-toimisto. Se palvelee Keski-Suomea, Etelä-Pohjanmaata, Pohjanmaata ja Satakuntaa. Myös Pirkanmaa on ollut aiemmin mukana, mutta nykyisin se toimii yhdessä Tampereen toimiston kanssa. Tapasin toimiston johtaja Kjell Nybackan sekä harjoittelija Toni Jankan. Lyhyesti sanottuna toimisto tiedottaa aktiivisesti maakuntiin Brysselin pään ajankohtaisista asioista, hoitaa asiakaspalvelua ja alueidensa edunvalvontaa tännepäin. Siellä seurataan jatkuvasti monien eri alojen kehitystä ja laaditaan aihealueista raportteja, joiden tilaajaksi kuka tahansa neljän maakunnan alueelta voi kirjautua. Iso työsarka on avustaa alueiden toimijoita oikeiden EU-rahoituslähteiden löytämisessä ja kumppaneiden etsinnässä useamman maan välisissä hankkeissa. Edunvalvonta sisältää verkostoitumista ja sitä kautta maakuntien kannalta merkittävien hankkeiden edistämistä. Itämeri-yhteistyö on tärkeällä sijalla. Länsi-Suomen osaamisalueista mainittakoon koulutusasiat, energiateknologia, elintarvikeala ja meriteknologia. Länsi-Suomen toimisto järjestää myös seminaareja ja tapaamisia sekä avustaa täällä vierailevia tahoja ohjelman järjestämisessä. Toivottavasti maakunnissa osataan käyttää tätä yhteysmahdollisuutta, sillä tietotaitoa löytyy moneen asiaan.

Johtaja Kjell Nybacka ja harjoittelija Toni Janka Länsi-Suomen Eurooppa-toimistolta. Tammikuussa joukko vahvistuu jälleen EU-asiantuntijalla.

Toimistolle tultuani ehdin vielä hetkeksi alakerran tiloihin kuuntelemaan COPA-COGECA:n johtokuntien kokousasioita valmistelevan työryhmän kokousta. Siinä eri maiden viljelijäjärjestöjen edustajat käsittelivät luonnosta COPA-COGECA:n kannanotoksi EU:n maatalouspolitiikan uudistukseen. Kannanotto on tarkoitus hyväksyä johtokuntien kokouksessa joulukuun alussa. Keskustelua käytiin hyvässä hengessä, mutta kuten arvata saattaa, erilaisia näkemyksiä tulee eri maista. Pohjapaperin muokkaus jatkuu ja seuraava kokous on jo tulevalla viikolla. Kokouksessa pohdittiin myös vaihtoehtoisten esitysten tekemistä viherryttämisasiaan. Ei riitä, että arvostellaan komission ehdotuksia, pitää olla vaihtoehtoesityksiä.

Sokerina pohjalla törmäsin toimistolla MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkaraiseen, joka oli kollegojensa kanssa pitämässä kokousta. Sain siinä pikakatsauksen ajankohtaisiin metsäasioihin, joten päivän anti muodostui varsin monipuoliseksi.

Keskiviikko sujui kauniissa vanhassa salissa Brysselinpuiston reunalla. Kyseessä oli ”Euroopan ystävien” järjestämä pyöreän pöydän keskustelutilaisuus maatalouden tulevaisuudesta. ”Euroopan ystävät” on kymmenisen vuotta toiminut riippumaton järjestö, joka pyrkii herättämään eri tahojen vuoropuhelua EU:n tulevaisuudesta. Nyt aiheena oli tietysti maatalouden tulevaisuus. Pyöreän pöydän ympärillä istui vaikuttava joukko tutkimuksen, kehittämisorganisaatioiden, hallinnon ja ympäristöjärjestöjen sekä liike-elämän edustajia. Oli mukana myös viljelijätaustaisia EU:n parlamentin jäseniä sekä Euroopan nuorten tuottajien puheenjohtaja ja ranskalainen viljelijä. Pöydän ympärillä oli pari suomalaistakin eli täällä kokousmatkalla ollut ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM:stä ja komission virkamies Päivi Mannerkorpi. Kolmen erillisen keskustelu/väittelyjakson aiheina olivat EU:n maatalouspolitiikan uudistus, maatalouden ekologinen kestävyys sekä maaseudun elinvoima ja kohtuuhintaisten elintarvikkeiden turvaaminen. Aihealueittaisten esittelypuheenvuorojen jälkeen pöydän ympärillä mukana olleille kommentaattoreille annettiin puhevuoroja. Niitä riitti niin paljon, että ulkokehällä istuneet tarkkailijat saivat istua tuppisuina.  Päivän päätteeksi komissaari Dacian Ciolos selvitti komission lainsäädäntöesityksen sisältöä ja siitä ehdittiin jonkin verran myös keskustelemaan. Koko päivän keskustelua mukana johdattelemassa oli myös 2000-luvun alkupuolen maatalouskomissaarina toiminut itävaltalainen Franz Fischler. Hän on edelleen varsin vaikuttava persoona ja kokosi selkeästi oleellisia asioita esille. Päivän, sanoisinko akateeminen, keskustelu antoi jälleen hyvän kuvan siitä, miten monia näkökulmia, odotuksia ja paineita maatalouden harjoittamiseen kohdistuu.

Kaksi maatalouskomissaaria Franz Fischler ja Dacian Ciolos pyöreän pöydän keskustelussa.

Toimistolle palatessani törmäsin MTK:n tutkimuspäällikkö Johan Åbergiin, joka oli ollut COPA:n työryhmässä käsittelemässä riskienhallintakysymyksiä. Maatalousuudistusehdotukseen sisältyy mm. satovahinko- ja eläintautivakuutusjärjestelmä riskienhallintavälineeksi.

Torstaina aamuvarhaisella olivat esillä maitoasiat. Toimistolla vieraili lainopillinen asiantuntija Jukka Likitalo Eucolaitista. Eucolait on Euroopan maitotuotteiden kauppaa käyvien yritysten edunvalvontaorganisaatio. Keskustelua käytiin maatalousuudistuksen vaikutuksista maitoalalla.

Torstaina aamupäivällä toimistolla oli myös MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, jolla on tällä viikolla ollut kahtena päivänä Brysselissä kokouksia ja tapaamisia maatalousuudistuksen ympärillä. Suomalaista näkökulmaa on aktiivisesti tuotu esille.

Torstain erilaisten tapaamisten välillä ehdimme vaihtamaan ajatuksia mtk-laisten kesken. Pöydän ympärillä Simo Tiainen, Marjukka Manninen, Ville Porkola, Elina Liinaharja ja Juha Marttila.

Iltapäivällä kävimme keskustelua komission maatalousosastolla maaseudun kehittämisasioita sekä mm. nykyistä Suomen maatalouden kehittämisohjelmaa ja pohjoisen tuen asioita käsittelevän Tarja Tiaisen kanssa.

Näkemisiin

Tänään perjantaina on arkipyhä I maailmansodan päättymisen kunniaksi. Tosin esimerkiksi komissiossa ei päivää tasapuolisuuden vuoksi noteerata. Tänään on myös viimeinen päiväni Brysselin toimistolla. On aika sanoa hyvästit ja palata perheen luokse kotikonnuille rauhallisempiin maisemiin. Taakse jää Brysselin monikulttuurinen vilinä, kokouksiin kiirehtivien ihmisten kenkien kopina ja matkustavaisten perässään vetämien lentolaukkujen pyörien kolina. Tänne kannatti ehdottomasti lähteä kokemaan edes pintaraapaisun verran, missä ja miten EU-asioitamme hoidetaan. Monessa muussakin mielessä tämä viiden viikon jakso on ollut mielenkiintoinen ja opettavainen kokemus. Kiitos erityisesti Brysselin toimiston väelle! Ilman heitä tämä ei olisi edes mahdollista, mutta he luovat tänne myös ilmapiirin, johon on helppo tulla. Kiitos myös keskusliitolle ja omalle työnantajalle tästä mahdollisuudesta!

Elina

Hiljaisella lomaviikollakin käytiin mielenkiintoisia keskusteluja

Kuluneella viikolla varsinkin ensimmäiset päivät olivat hiljaisia EU-kortteleissa. Kouluissa oli syysloma ja monet ulkomailta tänne töihin tulleet matkustivat perheineen kotimaihinsa tai lomamatkalle. Parlamentissa oli ns. vihreä viikko eli europarlamentaarikot lähtivät Strasbourgin kokousviikon jälkeen myös kotimaihinsa ja parlamentti oli käytännössä kiinni. Komissiossa tiistai ja keskiviikko olivat kaikilla lomapäiviä.

Tiistai olikin virallinen arkipyhä. Olin kuitenkin silloin toimistolla ja lähdin puolenpäivän jälkeen etsimään jotakin suuhun pantavaa EU:n parlamentin viereiseltä aukiolta. Kun en viitsinyt jäädä pitkäksi aikaa istumaan lounaalle, palasin aika pian takaisinpäin pienestä intialaispariskunnan kaupasta ostamieni eväiden kera. Normaalisti melua ja etenkin toimistoa vastapäätä valmistumassa olevan hotellin rakentamismelua täynnä oleva Rue de Tréves oli sillä hetkellä aivan hiljainen yhtä vastaan kävellyttä nuorta miestä lukuun ottamatta. Kuinka ollakaan, tunnistin hänet Suomen EU-edustuston viestinnässä työskenteleväksi harjoittelijaksi. Siinä me suomalaisharjoittelijat sitten vaihdoimme tovin kuulumisia pyhäpäivän rauhassa.

Alkuviikko oli tietysti myös tapaamisten osalta hiljainen. Niinpä päivät sujuivat tiiviisti toimistolla. Koska virastot olivat kiinni, monet samassa rakennuksessa toimivien viljelijäorganisaatioiden ja COPA-COGECA:n työntekijöistä pitivät myös lomaa. Tiaisen Simo palasi tiistaina oltuaan yli viikon työmatkoilla. Hän oli osallistunut mm. Pohjois-Amerikan ja EU:n tuottaja- ja osuuskuntajärjestöjen kokoukseen Puolassa sekä MTK:n järjestöristeilylle. Niinpä hänellä oli kiire jatkaa tulevien viikkojen ohjelman ja tapaamisten järjestelyä tänne Brysselin kokousten yhteyteen.

Arkipäivän rutiinit ovat joskus mielenkiintoisia. Minua pyydettiin lähettämään täältä työhön liittyvää postia. Tajusin vasta silloin, että toimistolta ei yleensä lähetetä postia muuta kuin kulkevaisten mukana kuriiripostina Helsinkiin. Muutoin asiat hoituvat sähköpostilla, puhelimella ja henkilökohtaisilla kontakteilla. Porissa olen tottunut vaakaan ja postimaksukoneeseen. Tarpeet ovat toimistoissa erilaisia. Lähdin siis etsimään postia muutaman korttelin päästä ja jonotin lounastauolla vuoroani parinkymmenen edellä olleen perässä. Palvelu oli nopeaa ja tehokasta. Huomioni kiinnittyi sitten pakettien antamiseen. Virkailijat olivat kokonaan lasiseinän takana ja isommat paketit vaihdettiin välitilan kautta niin, että luukut eivät olleet samaan aikaan virkailijan ja asiakkaan välillä auki. Meillä kotimaassa toimitaan avoimien tiskien kautta pankeissa ja posteissa. Toinen hauskempi juttu oli se, että ystävällinen virkailija toimitti minua ostamaan koko liuskan postimerkkejä kerralla, jolloin olisin saanut alennusta, mikäli oikein ymmärsin hänen ranskalaispainotteisen englantinsa.

Loppuviikolla elämä virastokortteleissa jälleen vilkastui. Torstaina aamulla toimistolla vieraili alue- ja rakennepolitiikan erityisasiantuntija Jussi Yli-Lahti Suomen EU-edustustosta. Päivitimme tilannetta. Maatalous- ja maaseutupuolen ohella Suomella on paljon puolustettavaa alue- ja rakennepolitiikan rahoituksessa. Tällä hetkellä maatalous- ja maaseutubudjetti on suurempi, mutta jos sen varat jäädytetään, molempien osuus tulee olemaan n. kolmasosa EU:n budjetista tulevalle rakennerahastokaudelle. Suomi on toistaiseksi pärjännyt hyvin aluetukien jaossa, mutta uusien jäsenmaiden tulo on muuttanut tilannetta. Suomella on kova paine onnistua rahoitusosuusneuvotteluissa paitsi alueiden vuoksi myös siksi, että muutoin nettomaksuosuutemme EU:lle uhkaa kasvaa merkittävästi. Kriittinen aika rahoitusneuvottelujen suhteen tullee olemaan pienen Kyproksen puheenjohtajakaudella ensi syksynä. Rahastojen rakenteeseen on myös tulossa merkittävä muutos. Viidelle keskeiselle rahastolle tehdään yksi yhteinen politiikkalinjaus, mikä merkitsee hallintojen välisen yhteistyön tiivistämistä. Suomen hallituksen tavoitteena on Suomen aseman turvaaminen, mutta helppoa se ei tule olemaan, sillä plussaa ei ole luvassa. Kyse on miinusmerkin suuruudesta.

Iltapäivällä vierailimme Simon kanssa Euroopan neuvoston rakennuksessa. Tapasimme neuvoston sihteeristöön kuuluvan Outi Tynin, jonka kanssa teimme kierroksen neuvoston kokoustiloissa. Oli mielenkiintoista kuulla esimerkiksi puheenjohtajuusvuorojen mukaan kiertävästä istumajärjestyksestä kokouksissa. Siihen saliin, jonka näemme yleensä uutisissa, emme kokouksen vuoksi päässeet. Työhuoneessaan Outi Tyni selvitti meille myös tekemänsä kaavion avulla, miten ensimmäistä kertaa maatalouslainsäädännössä käytössä oleva yhteispäätösmenettely neuvoston ja parlamentin välillä käytännössä toimii. Täytyy myöntää, että Outin ”trilogiaksi” nimeämän parlamentin maatalousvaliokunnan raportöörien ja varjoraportöörien sekä yleensä neuvoston puheenjohtajamaan edustajien välisen vuoropuhelun sisäistäminen jäi vielä vaiheeseen. Jäsenmaan ja etujärjestön kannalta uudistuksen myötä vaikuttamispintaa on jälleen tullut lisää.

EU:n neuvoston sihteeristössä työskentelevä eläinlääkäri Outi Tyni selvittämässä yhteispäätösmenettelyä.

Perjantaina sain rautaisannoksen tietoa vielä yhden keskeisen EU-organisaation toiminnasta. Johtaja Seppo Kallio MTK:sta on pitkän työuransa aikana edustanut vuosikaudet MTK:ta Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on yhtä vanha kuin Euroopan unioni eli se on perustettu Rooman sopimuksella v.1957. Se on toinen EU:n neuvoa-antavista komiteoista, toinen on alueiden komitea. Talous- ja sosiaalikomitean toimintaa voi kuvat lauseella ”Ei ole demokratiaa ilman kansalaisyhteiskunnan osallistumista”. ETSK:ssa on 9 suomalaisedustajaa, jotka edustavat elinkeinoelämää, yrittäjiä, työntekijöitä ja kuluttajia. Valtioneuvosto päättää, mitkä järjestöt voivat valita edustajansa aina 5-vuotiskaudeksi kerrallaan. ETSK:n päätyömenetelmänä on antaa komissiolle, neuvostolle tai parlamentille pyydettäessä tai oma-aloitteisesti lausuntoja, mutta komitea järjestää myös tapahtumia, seminaareja ja vierailuja. ETSK vaikuttaa toimivan valiokuntineen ja täysistuntoineen samaan tapaan kuin eduskunta. Käytännön asioita junailee sihteeristö. Sepon mukaan puolet käsiteltävistä asioista koskettaa jollakin tavoin maataloutta. Itse hän on paneutunut erityisesti myös metsäasioihin. Vuosien kokemuksella Seppo toteaakin tärkeäksi verkostojen luomisen, rohkean yhteydenoton ja jatkuvan yhteydenpidon keskeisiin EU:n toimielimiin sekä muihin lähellä oleviin tahoihin. Tämän verkoston kautta voi tuoda esille meille tärkeitä asioita. Ulkomaalaisten kanssa hyvä lähtökohta on se, että suurin osa tuntee Suomen huonosti tai ei ollenkaan.

Johtaja Seppo Kallio MTK:sta on pitkäaikainen Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen.

Juusto- ja makkaratarjontaa lähellä olevan pienen puiston perjantai-illan markkinatorilta.

Lauantaina kävin kaupungin yhdessä ostoskeskuksessa katselemassa tohinaa. Tein yhden kotimaasta tutun havainnon. Ostoskäytävän keskellä levähtämistä varten varatuissa nojatuoleissa istui pääasiassa miehiä lukemassa lehtiä ja odottamassa naisväkeä. Oma matkalaukku oli jo tullessa viiden viikon tarvikkeista sen verran täynnä, ettei kovin isoja koloja ole onneksi täytettävänä. Sillä reissulla ja kävelylenkillä totesin jälleen, että kannattaa katsoa, mihin astuu. Katukivetykset ovat välillä aika epätasaisia ja monttuisiakin, kun pois lähteneitä kiviä tai laattoja ei ole uusittu. Myös irtonaiset heilurilaatat ovat mielenkiintoisia. Jos sateen jälkeen astuu sellaiselle sopivasti, voi saada vesiroiskeet housunlahkeilleen.

Selailin reissujeni päätteeksi ”Suomen maatalouden ja osuuskuntien Brysselin toimisto 20 vuotta” -julkaisua. Toimistohan vietti kesällä 20-vuotisjuhliaan. Julkaisu on mukavan luettavasti koostettu ja siitä saa hyvän kuvan eri vuosien tärkeistä vaiheista. Ei voi kuin todeta, että järjestössä on tehty 1990-luvun alussa kaukoviisaita päätöksiä. Toimisto tänne päätettiin perustaa yhdessä SLC:n ja Pellervo-Seuran kanssa v. 1991. Tuli mieleen kuuluisa lausahdus ”ollako vai eikö olla”, kun itselläkin on tuo painostava ajanjakso ennen EU-jäsenyyttä muistin sopukoissa. Järjestö vastusti EU-jäsenyyttä, mutta silti oli luotava suhteita, vaikutettava ja varauduttava jäsenyyteen. Tänne on myös vuosien varrella rekrytoitu taitavaa henkilökuntaa. Maaseudun Tulevaisuuden ja metsäasioiden mukaan tulo ovat vahvistaneet tiedonvälitystä ja tehtävien hoitoa. Hauskana yksityiskohtana huomasin historiikista ilmeisesti vuoden 2000 vaiheilla otetun kuvan, jossa Pekka Pesonen, Risto Artjoki, Tapani Kytölä ja Simo Tiainen juttelevat hieman nuoremman näköisinä MTK:n Brysselin toimiston pöydän ympärillä. Kaikki herrat ovat olleet MTK:n toimistolla töissä ja ovat edelleen EU-maatalouspolitiikkaan vaikuttamisen kannalta merkittävissä tehtävissä.

Tänään voin uskoa, että syksy tai jonkinlainen talvi tulee tännekin. Sää kylmeni aivan selvästi, tuuli ja oli harmaan usvaista. Puistossa sai kävellä paksun kahisevan lehtimassan päällä.

Pientä huikopalaa brysseliläisittäin.

Bryssel 30.10.2011

Metsäasioista kehitysyhteistyöhön ja maatalouspolitiikan kiemuroihin

Täällä on suomalaisen mittapuun mukaan edelleen suorastaan kesäinen lämmin sää. Toki välillä on viileämpää ja sateista, mutta esimerkiksi lauantaina päivällä lämpötila oli +18 °C. Ihmeekseni monilla oli silti lähes talvivaatetus toppatakkeineen ja saapikkaineen.

Viikko ei ollutkaan aivan niin hiljainen kuin alun perin ounastelin. Nopeasti muuttuvat tilanteet ovat tuttu juttu järjestötyössä. Aloitin kuluneen viikon tapaamiset maanantaina metsäasioilla. Kävin keskustelemassa metsäkoordinaattori Satu Lantiaisen kanssa LRF:n toimistolla yläkerrassa. Satu on ollut pohjoismaiden eli Norjan, Tanskan, Ruotsin ja Suomen yksityismetsänomistajien edustajana Brysselissä parin vuoden ajan. Hän seuraa kaikkia mahdollisia metsään liittyviä asioita paitsi EU:ssa myös laajemmin kansainvälisellä tasolla. Kuten tiedämme, EU:lla ei ole omaa metsäpolitiikkaa. Silti metsään liittyviä asioita on käsiteltävänä jatkuvasti. Tällaisia ovat esimerkiksi bioenergia, ilmastonmuutos, biodiversiteetti, biomassan kestävyyskriteerit ja vaikkapa metsätalouden osuus maaseudun kehittämisohjelmassa. Asioiden käsittely on kuitenkin hajallaan ja niiden seuraaminen on hankalaa. Yhteistä metsäpolitiikkaa ei haluta, mutta silti tarvittaisiin parempaa koordinaatiota metsäasioissa. Parhaillaan onkin meneillään EU:n metsästrategian (vuodelta 1998) päivitys, jonka pitäisi valmistua parin vuoden sisällä. MTK:n metsäasiantuntija Janne Näräkkä edustaa Euroopan metsänomistajia (CEPF) komission strategiatyöryhmässä. Satu kertoi lisäksi, että paneurooppalaisella (mukana myös mm. Turkki, Venäjä, Norja ja Sveitsi) tasolla ollaan laatimassa metsäsopimusta.

Metsäkoordinaattori Satu Lantiaisen työpiste on LRF:n toimistolla. Taustalla aiheeseen sopiva seinävaate.

MTK:n toimiston vieressä on varattu huone AgriCordin käyttöön. Se on kuitenkin käytössä satunnaisesti, sillä AgriCordin neljän hengen toimisto sijaitsee Leuvenissa Brysselin lähistöllä. Onnekseni Estelle Gallot sattui viime viikolla olemaan paikalla, joten sain lyhyen selvityksen siitä, mitä tämä organisaatio oikeastaan tekee. Se on perustettu vuonna 2003 voittoa tuottamattomaksi yhteistyöelimeksi koordinoimaan muutaman OECD-maan tuottajajärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita. Mukana ovat Belgia, Kanada, Ranska, Italia, Hollanti, Portugali, Espanja, Ruotsi ja Suomi. Osalla maista tuottajajärjestöjen rinnalla on erillinen kehitystyöorganisaatio, mutta Suomen osalta MTK:lla on suora jäsenyys. Farmers fighting poverty (vapaa suomennos: Viljelijät taistelemassa köyhyyttä vastaan) – teemalla on toimittu vuodesta 2007. Vuosina 2007-2010 on autettu yli 180 viljelijöiden organisaatiota 61 kehitysmaassa. Estelle Callot, joka hoitaa suhteita EU-instituutioiden ja jäsenjärjestöjen välillä, selvitti, että AgriCord koordinoi kehityshakkeiden toteutusta ja auttaa rahoituksen järjestämisessä. Rahoitus tulee mukana olevien maiden hallituksilta, erilaisista rahastoista ja yksityiseltä taholta. Hankkeet lähtevät kohdealueen tarpeista. Tavoitteena on rakentaa viljelijöiden yhteistyötä ja edustuksellisuutta sekä parantaa viljelijöiden vaikutusmahdollisuuksia, tuotanto-olosuhteita ja taloudellista asemaa. Huomioon otetaan naisten asema, ympäristökysymykset ja muu maaseudun kehittämisen. Tämän työn tärkeyttä viljelijältä viljelijälle -periaatteella ei voi kyseenalaistaa varsinkaan, kun maapallon väkimäärä on juuri ylittänyt 7 miljardin rajan.

Keskiviikkona kävin vierailulla aivan tässä MTK:n vieressä sijaitsevassa EU:n komission maatalouden ja maaseudun kehittäminen –osaston rakennuksessa. Kävin vierailulla maaseudun kehittämisasioissa työskentelevän Juha Kärkkäisen luona. Ilmoittautumismuodollisuuksien jälkeen kävelimme pitkiä käytäviä ja nousimme Juhan kehaisemalla nopealla Koneen hissillä yhteen talon lukuisista toimistohuoneista. Maatalouden ja maaseudun kehittäminen –osasto eli yleisemmin puhekielessä DGagri on 1100 hengen yksikkö. Juha Kärkkäinen kuvasi kokoa sanoilla ”keskikokoisen jäsenmaan ministeriön suuruinen”. Sain tunnin aikana pikakatsauksen maaseudun kehittämispuolen yhteen osa-alueeseen. Juha Kärkkäinen toimii maaseudun kehittämisen koordinointi -yksikön G alayksikössä G1 ja hänelle kuuluu yhtenä asiana yleisvastuu maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjasta 1. Tämän lisäksi voi vain todeta, että muita asioita on pitkä lista. Monia asioita on koordinoiva yksikön sisällä, yksiköiden välillä ja eri maiden välillä. Jäsenmaista tulee paljon tulkintapyyntöjä lainsäädännön soveltamisesta. Kaiken lisäksi Lissabonin sopimuksen mukanaan tuoma yhteispäätösmenettely neuvoston ja parlamentin kesken on tuonut uuden tilanteen asioiden valmisteluun. Ei voi myöskään välttyä siltä vaikutelmalta, että vallanjaosta EU:n kolmen keskeisen toimielimen kesken käydään jatkuvasti kisaa. DGagrin henkilökunnasta vain promille on suomalaisia. Osasyynä on se, että rekrytointi on keskittynyt viime aikoina uusiin jäsenmaihin. Väistämättä tulee huoli, että komissiossa olisi tulevaisuudessakin maamme olosuhteisiin perehtyneitä henkilöitä.

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola ehti keskiviikkona pikaisesti pyörähtämään toimistolla. Hän oli keskiviikkona komissiossa ruokaketjun ympäristökysymyksiä pohtineen työryhmän kokouksessa.

Loppuviikolla osallistuin MTK:n asiantuntijoiden mukana COPA:n työryhmien kokouksiin. Torstaina oli perunatärkkelystyöryhmä, jossa MTK:ta edustaa kasvinviljelyasiamies Antti Lavonen. Kokouksessa keskusteltiin CAP-uudistuksesta ja sen vaikutuksista alalle. Viherryttäminen, 7 %:n luonnonhoitoala ja mahdollisuus tukien sitomiseen tuotantoon herättivät keskustelua. Jotkut maat pelkäävät, että mahdollisuus tuen tuotantoon sitomiseen vääristää kilpailua. Monissa maissa siirtyminen historiallisesta tilatuesta alueelliseen tasatukeen on iso asia. Suomessa on jo alueellinen tasatuki käytössä, joten sen suhteen ei tapahdu muutoksia. Tuen tasaamisellakaan maiden kesken ei ole sanottavaa vaikutusta meille. Markkinariskien hallinta perunatärkkelyssektorilla on erittäin tärkeää jatkossa tukimekanismien poistuessa. Viljan hintamuutoksilla on merkittävä vaikutus perunatärkkelyksen hintaan. Odotettavissa on myös häiriöitä ruokaperunamarkkinoilla, jos tärkkelysperunan viljelijöitä siirtyy ruokaperunan tuottajiksi. Työryhmä ei kuitenkaan tässä vaiheessa halunnut ottaa kantaa asioihin, koska komission lainsäädäntöesitysten käsittely on jäsenmaissa ja COPA:ssa alkuvaiheessa. Kokouksessa tuotiin esille myös se mielenkiintoinen seikka, että kahdessa keskeisessä jäsenmaassa eli Ranskassa ja Saksassa on ensi vuonna vaalit.

Perjantaina kokoontui COPA:n sikatyöryhmä. Siihen osallistuivat MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala ja täältä kotieläinasiamies Marjukka Manninen. Jokainen läsnä olleen maan edustaja teki selkoa markkinatilanteesta, hyvinvointidirektiivin tilanteesta ja porsaiden kastraatiosta/kivunlievityksestä. Tilanteet maittain vaihtelivat. Markkinoiden ja hintojen suhteen oli havaittavissa positiivisempaa virettä. Tilojen talous on kuitenkin heikko korkeiden tuotantokustannusten vuoksi. COPA:ssa on yritetty luoda tuotantokustannusten seurantaan selkeä ja luotettava malli, muta se ei ole vielä valmis. Keskusteltiin myös siitä, voitaisiinko hyvinvointidirektiivin vuoksi luopumaan joutuvia tiloja tukea jollakin tavoin. Käsitys siitä, että eläinten hyvinvointiasioiden toimeenpano ja suhtautuminen asiaan vaihtelee maittain, on vain muutaman kokouksen perusteella vahvistunut. Kokousta puhuttivat vielä alkuperämerkintöjä koskevan asetuksen täytäntöönpano alkuperämaan merkinnän osalta, EU:n käymät kauppaneuvottelut, Afrikkalainen sikarutto Venäjällä, eläinten kuljetus ja antibioottiresistenssi. Komissio tulee antamaan raportin eläinten kuljetusasetuksen toteutumisesta 10. marraskuuta. Antibioottiresistenssiä koskeva mietintö on hyväksytty EU:n parlamentissa. Parlamentin mielestä antibiootteja tulee käyttää vain sairauden hoitoon. Komissio tulee julkaisemaan uuden toimintasuunnitelman antibioottien käytöstä.

Viikon päätteeksi keskustelimme vielä Suomen EU-edustuston maatalouden erityisasiantuntijoiden Tapio Kytölän ja Tapani Sirviön kanssa ajankohtaisista asioista. EU:n maatalouspolitiikan uudistus ja erityisesti tuottajaorganisaatioiden merkitys ja mahdollisuudet herättivät mielipiteiden vaihtoa.

Lauantaina iltapäivällä tallustelin kaupungilta takaisin ja olin jo aivan lähellä asuntoa, kun havaitsin lähestyväni pyöräilijöiden joukkoa, joka oli ikään kuin ryhmittyneenä lähtövalmiiksi viereistä poikkikatua poispäin. Havaitsin sitten, että tämä keski-ikäisten herrojen seurue olikin lähdössä liikkeelle ilman rihman kiertämää. Ajattelin, että olen taas törmännyt johonkin mielenosoitukseen ja katselin ympärilleni nähdäkseni jotain rekvisiittaa. Mutta tällä kertaa kyse ei ollut mielenilmauksesta, vaan elokuvan tekemisestä Brysselin EU-virastojen keskellä. 

Tänään sunnuntaina kävin Bruggen keskiaikaista kaupunkia katsomassa. Kesäajan päättymisen ja tunnin siirron vuoksi oli helppo lähteä aamulla aikaisin liikkeelle. Junamatka Brysselistä kestää noin tunnin. Brugge on todella kaunis, hyvin säilytetty keskiaikainen kaupunki, jonka keskusta-alue on Unescon maailmanperintöluettelossa. Minua opastettiin etukäteen lähtemään aamulla ajoissa ja se oli varsin viisasta. En olisi uskonut, että siellä oli lokakuun lopullakin päivällä sellainen ”kansainvaellus”. Mikähän lienee tilanne kesällä parhaaseen turistiaikaan.

Asuntoni ikkunasta avautuu näin rauhallisen tunnelmallinen maisema....

...mutta vain kivenheiton päässä rauhallisesta maisemasta on tämä EU:n neuvoston rakennus, jossa Euroopan johtajat kokoontuivat pariinkin kertaan viikon sisällä ratkomaan vakavia talousongelmia.

23.10.2011

Viikon varrella puhuttiin GMO:sta ja Euroopan ruuan tuotannosta. 

Toinen viikko Brysselissä oli sen verran kiireinen, että kalenterimerkintöjen vähyys tulevalle viikolle tuntuu suorastaan mukavalta. Saa vähän aikaa tiedon ja kokemusten sulattelulle.

Vähitellen televisiouutisista ja Helena Petäistön haastattelutaustoista tutuksi tulleet taustarakennukset ovat löytäneet oikeasti paikat kaupungin kartalta. EU:n parlamentti, komission päärakennus ja neuvoston Justus Lipsius-rakennus ovat aikamoisia monumentteja. Juuri tänään sunnuntaina kadut neuvoston rakennuksen ympäriltä oli suljettu EU:n huippukokouksen vuoksi.

Edellisviikonloppuna Jubelbarkissa osoitettiin mieltä tulonjaon epäoikeudenmuukaisuutta vastaan.

Viikko alkoi COPA:n (EU:n viljelijäorganisaatio) kokoustiloissa pidetyllä GMO-keskustelutilaisuudella. Mukana oli väkeä COPA:n jäsenjärjestöjen lisäksi tutkimuksen, siemenalan ja elintarvikejalostuksen organisaatioista pitämässä puheenvuoroja. GMO on EU:ssa erittäin vaikea asia. Euroopan ulkopuolelta tulevien GMO-pitoisten raaka-aineiden määrä kasvaa sekä rehujen että elintarvikkeiden osalta. On arvioitu, että EU:n kotieläintuotteista 50-70%:n tuottamiseen on käytetty geenimuunneltua rehua. Tilaisuudessa puheenvuoron käyttäjät suhtautuivat lähinnä kriittisesti EU:n tilanteeseen. EU on siirtynyt ruuan viejästä ruuan tuojaksi ja tänne saa tuoda hyväksyttyjä GMO-pitoisia rehuja, mutta täällä ei saa tuottaa niitä (vain yksi maissilajike ja yksi tärkkelysperunalajike hyväksytty). Uusien geenimuunneltua raaka-ainetta sisältävien tuotteiden hyväksyminen on erittäin hidasta. Kritiikkiä sai osakseen poliittinen päätöksenteko ilman tieteellisiä perusteita. Katsottiin, että nykyisellä tavalla jatkaen EU:n viljelijät menettävät kilpailukykyään ja alan tutkimus siirtyy muualle. Tutkijoiden ja viljelijöiden välille ollaan virittelemässä keskustelua asian ympärillä. Komissio on esittänyt, että jäsenmaat voisivat itse ratkaista GMO-viljelyn sallimisen, mutta tällä hetkellä esitys ei ole edennyt parlamentin käsittelyssä. Suomessa on laadittu juuri syksyllä tilanneraportti geenimuunneltujen kasvien käytöstä rehuketjussa. Aiheesta kiinnostuneet löytävät Risto Uusitalon tekemän raportin vilja-alan yhteistyöryhmän sivulta www.vyr.fi (julkaisut ja raportit/muut julkaisut.)

Tiistaina kävin tutustumiskäynnillä Suomen EU-edustustossa, joka sijaitsee aivan MTK:n toimiston lähellä. Edustusto toimii valtioneuvoston alaisuudessa. Maa- ja metsätalouden erityisasiantuntijat Tapio Kytölä ja Tapani Sirviö kertoivat omasta työstään, joka pääosin liittyy maataloussektoriin. Ministerineuvoston kokouksiin ja maatalouden erityiskomitean kokouksiin osallistuminen ja asioiden valmistelu kuuluu heidän toimenkuvaansa. CAP-uudistuksen käsittely on tietysti nyt merkittävin työtehtävä. Uudistuksen käsittely siirtyy seuraavaksi virkamiestyöryhmiin ja se merkitsee esimerkiksi loppuvuonna 18 työryhmien kokoukseen osallistumista. Vaikka kokouksissa Suomea edustavat ministeriön virkamiehet, Kytölän ja Sirviön tehtävänä on seurata asioiden etenemistä kaikissa vaiheissa. Molemmat kiittelivät suomalaista hallintoa tehokkaasta toiminnasta.

Maatalouden erityisasiantuntijat Tapani Sirviö ja Tapio Kytölä Suomen pysyvästä EU-edustustosta.

Tiistain ohjelmaan kuului Itämeren alueen yhteistyöryhmän kokouksen seuraaminen parlamentissa. Ryhmässä on mukana mm. meppejä Itämeren rantavaltioista. Tapasimme Simo Tiaisen kanssa mennessämme Carl Haglundin avustajan Patrik Gayerin, joka ohjasi meidät yhteen parlamentin lukuisista kokoushuoneista. Esillä olivat Itämeren alueen maatalouden vesiensuojeluasiat. Komission edustajat pitivät Baltic deal –hanketta (jossa siis MTK on yhtenä osapuolena) tärkeänä hyvien käytänteiden eteenpäin viemisessä.

Parlamentissa käynnin päätteeksi vierailimme parlamentin jäsenen Anneli Jäättenmäen työhuoneessa. Simo Tiainen esitteli lyhyesti CAP-uudistuksen pääsisällön. Keskustelua käytiin Suomelle ongelmallisista kysymyksistä. Mukana oli myös Jäättenmäen avustaja Pekka Eskola.

Parlamentin jäsen Anneli Jäättenmäki ja hänen avustajansa Pekka Eskola käymässä läpi CAP-uudistuksen sisältöä SImo Tiaisen kanssa.

Keskiviikon istuin Euroopan lannoiteteollisuusyhdistyksen (nykyisin nimeltään Fertilizers Europe) järjestämässä seminaarissa, jonka aiheena oli maatalouden tuottavuuden nostaminen parantamalla luonnonvarojen käyttöä. Seminaarissa käsiteltiin ruokaturvaa maapallon väestön kasvaessa ja biopolttoaineiden käytön lisääntyessä. Myös CAP-uudistuksen sisältö, lannoitteiden tehokkaampi käyttö ja tuotannontekijöiden saannin turvaaminen olivat esillä. Sinänsä seminaarissa oli tuttuja asioita, mutta näkökulmat olivat mielenkiintoisia. Itselle jäi mieleen erityisesti vertaus tuonnin määrästä EU:n alueelle. Tänne on tuotu vuosina 2008-2010 keskimäärin 29 milj. ha/v, mikä on  27 % EU:n viljelysmaan alasta. Suurin osahan tästä on valkuaisrehun tuotantoon käytettyä alaa. Seminaarissa todettiinkin, että tuottavuus pitäisi nostaa uudelleen politiikan teon välineeksi, olosuhteita maatalouden tuottavien investointien tekemiselle pitää parantaa ja Euroopan pitää ottaa suurempi vastuu elintarviketurvasta maailmanlaajuisesti. Eurooppalainen viljelijä siis toimii tässä viherryttämis- ja tehostamispaineiden ristitulessa. Seminaariesitykset löytyvät täältä sivun alareunasta http://www.sustainablefood.eu/site/.

Torstaina ja perjantaina oli maatalousministerien neuvoston kokous Luxemburgissa. Matkasin torstaina aamupäivällä Simo Tiaisen ja Ville Porkolan kanssa naapurimaan pääkaupunkiin. Sielläkin löytyy massiivinen kokoelma EU-virastoja. Ministerit kokoontuvat jostain syystä edelleen peltihallin näköisessä rakennuksessa, vaikka uudisrakennus on odottanut kokousväkeä jo muutaman vuoden. Ministerien listalla olivat pääasioina CAP-uudistus ja Itämeren kalastuskiintiöt. Itse en päässyt kokouspaikalle, mutta kuulemani mukaan jäsenmaiden kannat CAP-uudistukseen olivat odotetun kaltaisia. Peruslähtökohtia pidetään hyvinä, mutta kaikilla on myös muutostarpeita. Tilatuen 30%:n viherryttämistä pidetään liian korkeana ja 7 %:n peltoalan varaamisen ekologisiin tarkoituksiin katsotaan olevan ristiriidassa ruuantuotannon lisäämistarpeen kanssa. Huolta kannetaan esityksen vaikutuksesta viljelijöiden kilpailukykyyn. Sokerikiintiöiden jatkosta ollaan erimielisiä. Uudet jäsenmaat ovat pettyneitä tuen tasaamisvauhtiin. Hallinnoin ja byrokratian lisääntymistä uusien järjestelmien vuoksi kritisoidaan. Tapasimme ministeri Jari Koskisen ja kokouksessa mukana olleita virkamiehiä torstaina kokouksen jälkeen. Iltapäivän kuluessa kävimme tervehtimässä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsentä Olavi Ala-Nissilää. Luonnonvara-alan tarkastusjaosto on hiljattain käsitellyt Ala-Nissilän johdolla mm. raportin maatalouden ympäristötukien suunnittelusta ja toimeenpanosta EU:ssa.  Tilintarkastustuomioistuin ei osallistu poliittiseen valmisteluun, mutta Ala-Nissilän mukaan heillä on kuitenkin tarkoitus esittää joitakin näkemyksiään CAP-uudistuksesta lähinnä byrokratian näkökulmasta.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsen Olavi Ala-Nissilä ojensi Simo Tiaiselle uusitun painoksen kirjastaan "Ulos finanssikriisistä". Oikealla on kirjan tekoon osallistunut kabinettipäällikkö Tero Hentilä.

Ministerit jatkoivat perjantaina kokoustaan Itämeren kalastuskiintiöiden käsittelyllä, mutta me palasimme takaisin Brysseliin. Perjantaina iltapäivällä tapasimme Simo Tiaisen kanssa vielä parlamentin jäsenen Riikka Mannerin avustajan Sanna-Helena Rantalan. Hänen kanssaan päivitimme ajankohtaiset kuulumiset maatalousrintamalta.

Sunnuntaipäivä tuli vietettyä tutustumalla Euroopan historiaan. Tuntui suomalaisittain aika hauskalta matkata ratikalla metsäretkelle Tervurenin pyökkimetsään. Eikä tarvinnut mennä yksin, vaan ratikka oli ääriään myöten täynnä partiolaisia. Metsässä sijaitsee myös Afrikka-museo, joka liittyy Belgian siirtomaahistoriaan. Toinen historiakohde oli sotamuseo, joka on varsin edustava alan museo lentokonehalleineen. Jos EU:lla on ansioita rauhan säilyttämisessä Euroopassa, niin se on hieno asia!

14.10.2011

Tervehdys MTK:n Brysselin toimistolta!

Ensivaikutelmia
Syyskuun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta sikäli kuin näen kaistan sinistä taivasta toimiston ikkunasta. Aamulla toimistolle kävellessä oli jo aavistus lähestyvästä talvesta, mutta muutoin syyssää täällä on ollut mukavan leuto. Etenkin sen jälkeen, kun alkuviikon sateet ja kosteus väistyivät.

Saavuin tänne Brysseliin viiden viikon harjoittelujaksolle viime sunnuntaina. Onnekseni edellinen ”harjuri” lakimies Tommi Siivonen MTK:sta oli vielä paikalla, joten sain häneltä pikaopastuksen asunnon ja toimiston lähitienooseen sekä käytännön asioihin. Vuokra-asunto sijaitsee todella mukavasti puiston ja lammen reunassa n. 10 min kävelymatkan päässä MTK:n toimistolta. Moni muukin MTK:n työskentelyn kannalta tärkeä paikka on kävelymatkan päässä, kunhan paikkoihin ehtii tutustumaan.

Ensimmäiselle viikolle osui heti niin paljon tapahtumia ihan tässä toimistorakennuksessa, että laajempi alueeseen tutustuminen alkaa tulevana viikonloppuna. Tässä samassa rakennuksessa sijaitsevat mm. COPA-COGECA:n (EU:n viljelijä- ja osuustoimintaorganisaatio) ja muutamien maiden viljelijöiden etujärjestöjen toimistot. Tästä samasta kerroksesta löytyy hollantilaisia ja brittejä, kerrosta ylempänä on Ruotsin LRF:n toimisto. Pohjoismaiden metsäasiantuntija Satu Lantiaisen työpiste on LRF:n toimistossa.

Brysselin toimiston väki on ottanut vierailijan erittäin ystävällisesti ja avuliaasti vastaan. Ja tietysti sähköiset yhteydet toimivat toimistolta kuten omastakin työhuoneesta, joten sikäli tänne on helppo tulla. Ensivaikutelma yleensäkin ihmisistä on positiivinen. Täällä ollaan kohteliaita, tervehditään ja ollaan muutenkin huomaavaisia. Erityisesti olen havainnut, miten hyvin autoilijat kohtelevat jalankulkijoita. Ruuhka-aikaan tiet ovat aivan tukossa, mutta silti jalankulkijat huomioidaan. Onneksi metroyhteydet ovat hyvät ja yllättävän paljon ja lujaa täällä myös pyöräillään.

Tämä on virastoaluetta, joten kiireiset virkamiehet taivaltavat aamulla kapeahkoja katuja työpaikoille ja tapaamisiin. Työpäivät venyvät pitkään iltaan. Lounaaksi syödään voileipää, salaattia tai vastaavaa, ellei ole lounastapaamista sovittuna. Tulee väkisinkin sellainen kuva, että täällä on paljon nuoria, uransa alussa olevia, hyvin kielitaitoisia virkamiehiä tai edunvalvojia. Sitten on kokeneita, jo lähelle eläkeikää ehtineitä senioreita. Ehkä vaikutelmaa hämää etelä- ja keskieurooppalaisten varhaisempi harmaantuminen.

Kokouksia ja tapaamisia viikon varrelta
Heti maanantaina aamulla pidimme toimistokokouksen ja päivitimme asioita eteenpäin. Kaikki viljelijäorganisaatiot ja COPA valmistautuivat alkuviikon tiiviisti komission CAP-lainsäädäntöehdotusten julkistamiseen. Tässä MTK:n toimistorakennuksessa on myös COPA:n kokoustilat, joten sinne on helppo mennä seuraamaan eri työryhmien kokouksia. Maanantaille osui COPA:n siipikarja- ja kanamunatyöryhmä, jossa MTK:n asiantuntijana oli paikalla kotieläinasiamies Jukka Rantala. Tässä kokouksessa huomasi hyvin, miten eri tavalla EU:n säädöksiä laitetaan täytäntöön ja toteutetaan eri jäsenmaissa. Kanahäkkidirektiivin vaatimukset eivät täyty kaikkialla 1.1.2012 ja työryhmässä pohdittiin tuottajien yhteisiä näkökulmia jatkotoimenpiteistä. Maanantaina toimistolla pyörähti myös MTK:n sokerijuurikasvaliokunnan puheenjohtaja Pekka Myllymäki, joka osallistui Euroopan sokerinviljelijöiden etujärjestön CIBE:n kokoukseen.

Brysselin toimiston assistentti Maarit Holma valmistelee CAP-tiedotustilaisuutta 12.10.2011

Tiistaina kokoontui seuraava COPA:n työryhmä, joka käsitteli rehujen merkintä- ja hygienia-asioita. COPA:n pääsihteeri Pekka Pesonen tuli itse paikalle selvittämään omia näkemyksiään muutamista kysymyksistä. Esimerkiksi EU:n valkuaisrehujen saannin ja GMO-asioiden suhteen riittää purtavaa. Monet listalla olleet asiat olivat siksi vaikeita ja keskeneräisiä, että ne jäivät jatkovalmisteluun. MTK:n edustajana mukana ollut Brysselin toimiston kotieläinasiamies Marjukka Manninen vahvisti näkemykseni esillä olleiden asioiden monimutkaisuudesta. Pekka Pesonen viivähti myöhemmin hetken myös MTK:n toimistolla. Iltapäivällä kävimme kuuntelemassa Marjukan kanssa Baltic Deal –hankkeen infon LRF:n toimistolla yläkerrassa. Baltic Deal keskittyy Itämeren vesiensuojeluasioihin ja MTK on yhtenä toimijana siinä mukana.

Tiedotustilaisuudessa 12.10. oli paikalla Suomen Brysselin kirjeenvaihtajia. Kuvassa vasemmalta Tuomas Savonen, STT; Virve Kähkönen, Helsingin Sanomat; Simo Tiainen, MTK; Dan Ekholm, YLE; Päivi Isotalus, Kauppalehti ja Helena Petäistö, MTV 3

COPA:n ja COGECA:n johtokuntien ylimääräisessä kokouksessa pöydän takana maatalouskomissaari Dacian Ciolos, COPA:n puheenjohtaja Gerd Sonnleiter, pääsihteeri Pekka Pesonen ja COGECA:n puheenjohtaja Paolo Bruni

MTK:n Brysselin toimiston kotieläinasiamies Marjukka Manninen seuraa tarkkaan COPA-COGECA:n kokouksen kulkua.

Keskiviikko olikin sitten päivä, jolloin toimittajat juoksivat tiedotustilaisuudesta toiseen. MTK:n Brysselin toimisto järjesti oman tiedotuksensa täällä oleville Suomen kirjeenvaihtajille aamulla. Osanotto oli hyvä. Brysselin toimiston johtaja Simo Tiainen selvitti MTK:n näkökulmaa uudistuksen sisältöön. Maaseudun Tulevaisuus on vahvasti seurannut ja uutisoinut uudistusehdotuksista sekä täällä olevan toimittajan Ville Porkolan että Helsingin toimituksen toimesta. Sieltä löytyy ajankohtainen tieto. Keskiviikon iltapäivä ”huipentui” COPA-COGECA:n presidiumin eli johtokunnan ylimääräiseen parin tunnin kokoukseen. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ei päässyt paikalle, joten edustajanamme toimi Simo Tiainen. Maatalouskomissaari Dacian Ciolos kävi selvittämässä omia näkemyksiään CAP-uudistuksen sisällöstä. Kireän aikataulun vuoksi keskustelulle jäi hyvin vähän aikaa, mutta muutamat puheenvuorot osoittivat, että näkemyksiä tullaan hiomaan COPA:n sisällä vielä ahkerasti viljelijäjärjestöjen yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi. Toki jokainen maa pyrkii vaikuttamaan neuvostoon ja parlamenttiin omien erityisasioidensa huomioon ottamiseksi ennen lopullisten päätösten tekemistä.

MTK:n Brysselin toimiston johtaja Simo Tiainen ja Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Ville Porkola valmistautuvat kuuntelemaan maatalouskomissaarin puhetta.

Loppuviikolla on onneksi löytynyt aikaa myös viikon kokemusten sulatteluun ja omien rästitöiden tekoon. Välillä pitää kurkistaa netin kautta Suomenkin uutisia.

Tämä viikko on jo osoittanut, miten monia asioita pitäisi pystyä seuraamaan ja miten moniin asioihin pitäisi ottaa kantaa. Se on kova urakka pienelle maalle ja meidän näkökulmastamme rajallisin resurssein varustetulle etujärjestöllemme.