Maatilojen_kehitysnäkymät_2016_Satakunta.pdf [pdf, 2,2 mt]

Usko jatkajien löytymiseen valtakunnan suurin

Satakunnan viljelijöiden keski-ikä on 51 vuotta. Yli 50-vuotiaista viljelijöistä 64 % sanoo tilalle löytyvän jatkaja joko varmasti tai todennäköisesti. Sukupolvenvaihdoksia on suunnitteilla keskimäärin 80 kpl/vuosi vuoteen 2015 mennessä.

Maataloustuotannon jatkuminen

Satakunnan maatiloista 87 % jatkaa, joko itse tai jatkajan toimesta, aktiivimaataloutta tilalla vuonna 2013. Koko maata koskeva luku on 89 %.

Vuoden 2016 tilannetta koskevat vastaavat luvut ovat, Satakunta 78 % ja koko maa 79 %. Todennäköisintä tuotannon jatkuminen on Uudellamaalla (87 %), ja pienin lukema on Kainuun 70 %.

 
Tilojen lukumäärä ja pinta-ala

Selvityksen mukaan maatilojen määrä vähenee 3 950 tilasta (2010 tukihakutieto) noin 3 360 tilaan vuoteen 2013 ja edelleen vajaaseen 3 200 tilaan vuonna 2016.

Vähennys on Satakunnassa 885 maatilaa eli 22 % aikajänteellä 2003-2016.

Tilakoko kasvaa 46 hehtaariin nykyisestä (v. 2010) 37 hehtaarista vuoteen 2016 mennessä. Lukema vastaa koko maan keskiarvoa. Tutkimuksen mukaan Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Hämeen ja Uudenmaan maatilojen keskikoko on yli 53 hehtaaria vuonna 2016.

Kasvinviljely

Satakunnan pelloista 56 % on viljoilla. Sekä ohran että kauran osuus on 22 % ja kevätvehnän 9 %. Pellonkäyttörakenne pysynee jatkossa likimain ennallaan.

Viljelijöitä kiinnostaa öljykasvien kasvatus, ja kiinnostus peltoenergiakasvien viljelyyn on hieman maan keskimääräistä suurempaa.

Markkinatietoon ja riskienhallintatyökaluihin panostaminen ovat Satakunnassa tärkeämmässä roolissa kuin koko maassa keskimäärin.
 

Maidontuotanto

Maitotilojen määrä ja maidontuotanto ovat vähentyneet viime vuosina Satakunnassa koko maata ripeämmin. Suuntaus jatkuu samankaltaisena myös tulevaisuudessa. Tilojen määrä vähenee yli kolmanneksella, noin 200 tilaan vuoteen 2016 mennessä. Keskilehmäluvun arvellaan nousevan nykyisestä 24 lypsylehmästä 30 lehmään, ja maidontuotannon alenevan viidenneksellä noin 50 miljoonaan litraan samana ajanjaksona. Maitotila- ja maidontuotantoennusteet ovat vain suuntaa-antavia pienestä tutkimusnäytteestä johtuen.
 

Naudanlihantuotanto

Satakunnassa naudanlihan tuotanto on erikoistuneempaa ja perustuu enemmän emolehmiin kuin maassa keskimäärin. Naudanlihaa tuotettiin 3,2 miljoonaan kiloa vuonna 2010. Tämä edusti vajaata 4 % koko maan tuotannosta.

Emolehmätuotantoon erikoistuneella tilalla oli emolehmiä 32 kpl/tila, koko maassa keskimäärin 27 kpl/tila. Nautakasvattamoissa oli keskimäärin 55 nuorta nautaa/tila ja koko maassa 59 kpl/tila. Tutkimuksen mukaan Satakunnassa emolehmätilojen keskikoko nousisi 48 emolehmään ja nautakasvattamoiden 98 nautaan/tila vuoteen 2016 mennessä.

Emolehmien lisäyksen ansiosta Satakunnan tuotanto voisi pysyä noin 3 miljoonan kilon tasolla vuonna 2016.

Sianlihantuotanto

Sianlihantuotantotiloja oli 230 kpl Satakunnassa vuonna 2010. Tilojen määrä on vähentynyt viime vuosina samaan tahtiin kuin maassa keskimäärin, neljänneksen vuodesta 2007. Tuotantoa jatkaa noin 160 tilaa ainakin vuoteen 2016. Jatkamishalukkuus on hieman vähäisempää kuin maassa keskimäärin. Tuotannon heikko kannattavuus ja  ikääntyminen ovat pääasialliset luopumissyyt. Luopujat jatkavat pääosin maataloustuotannossa, sillä yli 80 % aikoo jatkaa kasvinviljelytilana.

Tuotantoa jatkavista tiloista 35 %:lla on investointisuunnitelmia, mikä on enemmän kuin maassa keskimäärin (27 %).

Satakunnan sikatilat ovat valtakunnan keskimääräistä suurempia, mutta noin viidenneksen pienempiä kuin esimerkiksi Varsinais-Suomessa. Porsastuotantotiloilla oli keskimäärin 123 emakkoa ja porsineiden emakoiden ja ensikoiden määrä oli arviolta 105 kpl/tila.

Tuotantomäärä oli 20,7 miljoonaa kiloa vuonna 2010. Tuotanto alenee lähivuosina, mutta jos investoinnit toteutuvat suunnitellusti, alkaa tuotanto nousta ja olisi suunnilleen nykyisellä tasolla vuonna 2016. Markkinoiden kehittymisellä on asiaan ratkaiseva vaikutus.
 

Kannattavuusnäkemykset

Satakunnan maatiloilla näkemys maatilojen kannattavuudesta oli likimain samaa tasoa kuin koko maassa keskimäärin. Eroja oli kuitenkin tuotantosuuntien välillä. Satakunnan kotieläintiloista kannattavuuden koki vähintään tyydyttäväksi 49 %, kun koko maan luku oli 61 %. Kasvinviljelytiloilla vastaavat luvut olivat Satakunta 42 % ja koko maa 34 %.

Muuta yritystoimintaa harjoitettiin 40 %:lla Satakunnan tiloista. Muun yritystoiminnan osuus laajenee edelleen, noin 47 %:lle tiloista. Koneurakointi, polttopuun/hakkeen valmistus ja myynti sekä matkailupalvelut ovat tyypillisintä muuta toimintaa.

Muun yritystoiminnan kannattavuus ja tulevaisuudenodotukset ovat maataloutta paremmat.
 

Kehittämistä rajoittavat tekijät

Satakunnan maatilojen kilpailukykyä ja kehittämistä rajoittavat eniten tuotannon kannattavuus, tilan peltoala, maatalouspolitiikan epävarmuus sekä lisäpellon kustannus.

Koulutustarpeet

Koulutustarvetta on jatkossa eniten kaikkien tilojen osalta peltoviljelyyn, tukiin, atk-taitoihin ja talousasioihin liittyen, kotieläintiloilla lisäksi kotieläinten ruokintaan ja hoitoon liittyen.

Kotieläintiloilla koulutustarve on monipuolisempaa. Tilakoon kasvaessa koulutustarvetta on selvästi enemmän.