Nurmijärven Maataloustuottajain Yhdistys on ensimmäinen Uudellamaalla perustettu Tuottajayhdistys ja koko maan toiseksi vanhin Tuottajayhdistys heti Huittisten Tuottajayhdistyksen jälkeen. Maataloustuottajien ammatillisen järjestäytymisen lähtölaukauksena pidetyssä ns. Helluntaikokouksessa 29.5.1917 Helsingisssä, oli Nurmijärveltä mukana Kirkonkylästä Iivarin talon isäntä Kalle Salo.
Helluntaikokouksen innoittamana Kalle Salo kutsui nurmijärveläisiä isäntiä paikallisyhdistyksen perustavaan kokoukseen silloiseen seurantalo Ahjolaan 9.7.1917. Kokous päätti Kalle Salon alustuksesta ja esityksestä perustaa Nurmijärven Maataloustuottajain paikaillisyhdistyksen. Ensimmäisen johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Kalle Salo ja muiksi johtokunnan jäseniksi maanviljelijät Juho Halme, Kustaa Leino ja Evert Mäkelä sekä vuokraaja Aaron Rantanen.
Kalle Salo toimi lukuisissa eri tehtävissä niin Tuottajayhdistyksessä kuin kunnalliselämässä, nuorisoseuratyössä, kunnan sähköistämisessä, osuuskuntatoiminnassa, muussa järjestötyössä ja valtiollisissa tehtävissä. Kalle Salon merkitys koko Nurmijärven kunnan toiminnassa oli niin suuri, että hänen kuolemansa yllättäen 58-vuotiaana vuonna 1938 pysäytti käytännössä koko kunnan. Tuottajayhdistyksen puheenjohtajana Kalle Salo toimi kuolemaansa saakka.
Parikymmentä nurmijärveläistä isäntämiestä perustivat nahkateollisuusosakeyhtiön vuonna 1917. Yhtiö rakennutti uljaan tehdasrakennuksen kirkonkylään, mutta valitettavasti yhtiö ajautui noina vaikeina aikoina muutamassa vuodessa konkurssiin.Tehdasrakennus muuttui seurantaloksi, jonka omistajiksi tulivat Suojeluskunta, Maamiesseura ja Tuottajayhdistys. Sota-aikana 1941 moninaisten vaiheiden jälkeen suojeluskunta osti rakennuksen. Välirauhan sopimuksen ehtoihin kuului suojeluskuntien lakkauttaminen ja tämän johdosta suojeluskunta päätti kokouksessaan 29.10.1944 lahjoittaa Ahjolan Tuottajayhdistykselle. Näin Ahjolasta tuli pitkäksi aikaa Tuottajayhdistyksen lähes kaiken toiminnan keskipiste. Ahjolassa pidettiin paitsi kokoukset, myös neuvontatilaisuuksia, urheilukilpailuja, elokuvanäytäntöjä, iltamia ja kesäjuhlia. Mainittakoon, että Ahjolassa on pidetty kaikki seitsemän vuosijuhlaa, kuten myös viime marraskuussa 2007 pidetyt 90-vuotisjuhlat.
Tuottajayhdistyksen monipuolisen ja aktiivisen yhdistystoiminnan vähitellen laantuessa 1960-luvun loppupuolella alkoi Ahjolan ylläpito käydä taloudellisesti ja toiminnallisesti hyvin raskaaksi. Pitkän harkinnan jälkeen Ahjola myytiin Nurmijärven kunnalle 1 250 000 mk:n kauppahinnalla vuonna 1985. Ahjola toimii tänä päivänä ensisijaisesti nuorisotalona, mutta on myös monien harrastus-, yhdistys- ja juhlatilaisuuksien tapatumapaikkana. Ahjolan historia liittyy hyvin kiinteästi ja pitkältä ajalta Nurmijärven Tuottajayhdistyksen historiaan. Ahjolasta saadulla kauppahinnalla on myös turvattu pitkälle eteenpäin yhdistyksen talodellinen asema.
Nurmijärveläiset ovat monesti olleet kaukonäköisiä edelläkävijöitä ja valmiita uudistumaan ja vastaamaan uuden ajan haasteisiin. Nämä ominaisuuden istuvat hyvin myös Nurmijärven Maataloustuottajain Yhdistyksen pitkään historiaan. Tuottajayhdistyksen 1920-luvun nokkamiesten Juho Halmeen, Lauri Suojan ja Kalle Salon aloitteesta ja aktiivisuudesta on lähtöisin koko Tuottajajärjestön talouden turvannut esitys manttaalikuntien taloudellisesta tuesta Tuottajayhdistyksille. Kalle Salo teki vuonna 1925 manttaalikuntien edustajainkokouksessa esityksen manttaalikuntien liittymisestä tuottajayhdistyksen jäseneksi sekä ns. kannatusmaksun maksamisesta jokaisesta kunnan alueella olevasta peltohehtaarista. Edustajakokous hyväksyi esityksen ja vähitellen käytäntö levisi koko maahan. Näin nurmijärveläiset maanviljelijät toimivat edelläkävijöinä, kun maataloustuottajajärjestön taloudelliselle asemalle koko Suomessa luotiin vankka perusta.
Myös tämän päivän Suomessa Nurmijärven Maataloustuottajain Yhdistys on näyttänyt uudistumiskykynsä. Tuottajayhdistys kehitti yksinkertaisemman ja oikeudenmukaisemman jäsenmaksuperusteen, jossa jäsenmaksun suuruus lasketaan peltohehtaarien sijaan jäsentilan MYEL-vakuutuksen työtulon perusteella.Tämän mallin mukaisen jäsenmaksuperusteen Tuottajayhdistys otti ennakkoluulottomasti käyttöön vuonnan 2004. Sen jälkeen nurmijärveläisten toimesta tehtiin aloite MTK-Uusimaan jäsenmaksuperusteiden uudistamisesta. Tästä alkoi kolmatta vuotta kestänyt työ, jonka lopputulemana MTK-Uusimaa päätti kevätkokouksessaan 2006 siirtyä mallin mukaisesti käyttämään MYEL-vakuutuksen työtuloa jäsenyhdistystensä jäsenmaksuperusteena ensimmäisenä Tuottajaliittona koko maassa. Keskusliitossa perustettiin vuonna 2005 työryhmä miettimään jäsenmaksuperusteiden uudistamista sillä seurauksella, että nurmijärveläisten MYEL-työtuloon perustuvasta jäsenmaksusta tuli Keskusliiton suosittelema vaihtoehto vanhan hehtaariperusteisen jäsenmaksun rinnalle.
Nurmijärven Maataloustuottajain Yhdistyksen asema kunnallispoliittisena toimijana ja vaikuttajana oli hyvin vahva ja arvostettu etenkin sotia edeltävinä vuosikymmeninä. Sotien jälkeen tapahtunut voimakas jäsenmäärän kasvu takasi osaltaan vahvan aseman säilymisen ja toiminnan suuntaamisen kunnallispolitiikasta kaupallisen järjestäytymisen korostamiseen ja talouspoliittiseen edunvalvontaan. Maatalousväestön osuuden kutistuminen muutamaan prosenttiin väestöstä ja maatalouspolitiikan raskaan sarjan päätöksenteon siirryttyä Suomesta EU:iin, on Tuottajayhdistyksen toimitatavat muuttuneet melkoisesti. Yhteistyö niin MTK-Uusimaan kuin Keskusliiton kanssa on jatkuvaa ja hyvin toimivaa. Yhteishengen luomisen, sosiaalisen kanssakäymisen, neuvonnan, jäsenistön hyvinvoinnin edistämisen ja virkistystoiminnan merkitys on selvästi korostunut vahvan ja näkyvän kunnallispoliittisen vaikuttamisen sijaan.
Nurmijärven Maataloustuottajain Yhdistys - MTK Nurmijärvi - voi hyvin, toimii aktiivisesti ja on vahvassa iskussa.
Kustaa Ylöstalo (1951), Emil Kaukopää (1956), Juho Halme (1957), Frans Eskola, Väinö Heikkilä, Saima Kaukopää, Aleksis Koskinen, Valtter Suomela, Valtter Louna, Viljo Maisi, Paavo Nikki, Hilma Salo, Axel Koskinen, V.J. Valajärvi, Vihtori Vesanto (1967), Veikko Houni, Anne Kesälä, Reijo Myyrinmaa, Heikki Suomi ja Teuvo Virkki (2007)
Matti Mattila (1980)