MTK-UUSIMAAN SYYSKOKOUS VALION PÄÄKONTTORILLA HELSINGISSÄ

MTK-Uusimaan syyskokous pidettiin Valion pääkonttorilla Helsingissä 1.12.2009.

Kokoukseen osallistui n. 100 henkilöä ja kokouksen puheenjohtajana toimi Martti Palojärvi Vihdistä.

Valion edustajan puheenvuoro

Vasemmalta puheenjohtajana Martti Palojärvi ja sihteerinä Jaakko Holsti ja Martti Mäkelä videotykin käyttäjänä.

 

Liiton syyskokouksen avauspuheessa MTK-Uusimaan puheenjohtaja Kallepekka Toivonen patisteli tuottajajärjestö MTK:ta avoimeen keskusteluun siitä, mitä GMO- kasvien viljely Suomessa merkitsisi tuottajan, kuluttajan ja koko Suomen elintarviketuotannon kannalta. Toivosen mielestä kannan muodostaminen geenimuunneltuun viljelyyn on yksi lähitulevaisuuden tärkeimmistä asioista ja järjestöllä täytyy olla siihen kanta.

Suomen eduskunta aloittaa tänä syksynä ns. rinnakkaiselolain käsittelyn. Tällä lailla pyritään luomaan pelisäännöt niin geenimuunneltujen kasvien kuin tavanomaisten ja luomukasvien viljelylle. Suomessa ei tällä hetkellä viljellä GMO-kasveja, mutta on selvää, että me tuottajat joudumme lähivuosien aikana muodostamaan kantamme suhtautumisessa GMO-viljelyyn halusimme sitä tai emme, Toivonen totesi.

Syyskokouksessa ajankohtaiskatsauksen pitänyt maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila totesi mm. että markkinataloudessa niin maatalouden tuottajahinnat kuin panoshinnatkin määräytyvät vapaasti, eikä hallitus eikä yksittäinen ministeri voi niihin vaikuttaa. Valtiovallan käytössä olevat keinot esimerkiksi kustannusten alentamiseen ovat veronkevennykset, korkotuki ja muut vastaavat välineet.

Näitä välineitä maatalouden kannattavuuden parantamiseen on tällä hallituskaudella etsitty vetämässäni maatalouden tulo- ja kannattavuustyöryhmässä ja valtiosihteerin vetämässä alaryhmässä, Anttila kertoi. Ryhmissä on niin kansanedustajien, maatalousyrittäjien ja hallinnon kuin myös elintarviketeollisuuden, maatalouskaupan, vähittäiskaupan ja maatalouden taloustutkimuksen edustajat.

Maatalouden tulo- ja kannattavuustyöryhmän ehdottamista toimista on päätetty toteuttaa seuraavat:

·       Energiaverojen palautusta korotetaan ja maatalous on siirretty teollisuuden kanssa samaan sähköveroluokkaan.

·       Elinkeinonharjoittajalle tulee mahdollisuus vaatia jaettava yritystulo ja verotusyhtymän osakkaan tulo-osuus verotettavaksi kokonaan ansiotulona vuodesta 2010 alkaen. Tämä auttaa pienituloisempia maatalousyrittäjiä.

·       Tuotantoinvestointien vauhdittamiseksi hallitus on siirtänyt ja siirtää maatilatalouden kehittämisrahastoon MAKERAan yhteensä 270 miljoonaa euroa hallituskauden aikana.

·       Valtionlainojen koron maksun lykkäystä voi nykyään saada tilapäisesti myös maatalouden heikon taloudellisen tilanteen vuoksi. Aiemmin tämä mahdollisuus oli rajattu koskemaan vain ylivoimaisia esteitä, kuten tulipalotapauksia ym.

·       Väliaikaista pellon myyntivoittoveron huojennusta on ehdotettu vuosille 2009-2010. Tämä toivotaan saatavan voimaan tämän vuodesta alusta alkaen. Eduskunta hyväksyi lain viime viikolla, mutta EU:n komission hyväksyntä tarvitaan ennen kuin laki voidaan panna toimeen.

·       Elokuun budjettiriihessä hallitus päätti, että taloudellisissa vaikeuksissa olevien maatilayritysten maksuvalmiuden parantamiseksi valmistellaan toimenpiteitä. Tällaiseksi toimenpiteeksi olemme ehdottamassa maatalouden korkotukilainojen ja valtionlainojen vähimmäiskoron laskua 2 %:sta vuosina 2000-2007 haettuihin lainoihin. Tätä uudemmilla lainoilla viljelijöiden vähimmäiskorko onkin jo nyt laskettu 1 %:iin.

Lisäksi ministeri Anttila kertoi luonnonhoitopeltojen tuesta, että se otettiin käyttöön tänä vuonna korvaamaan poistunutta velvoitekesantovaatimusta. MTK on ehdottanut luonnonhoitopeltojen tilakohtaisen enimmäismäärän korottamista Etelä-Suomessa nykyisestä 15 %:sta 25 %:iin. Anttilan mukaan ensi vuodelle tämä on mahdotonta, koska ympäristötuen muutokset on hyväksytettävä EU:n komissiossa ja ensi vuotta koskevat muutokset saatiin siellä juuri lokakuussa hyväksytyiksi. Samoin Anttilan mielestä ympäristötuesta rahoitettavan luonnonhoitopeltojen tuen ei kuuluisi olla markkinoiden tasaamiskeino, vaan vakauttamiseen on löydettävä muut välineet. Ympäristötuen noin 330 miljoonan euron potista kuluisi helposti noin 50-60 miljoonaa tuotannon tasapainottamiseen.

Syyskokouksessa ajankohtaiskatsauksen pitäneelle maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila annettiin liiton kirjelmä, jossa esitettiin, että Anttila ryhtyisi toimenpiteisiin joka mahdollistaisi viljelijöille valita ensi keväänä luonnonhoitopeltoa 25 % tilan peltoalasta. Samalla vaihtoehto olisi tehtävä riittävän houkuttelevaksi, niin kuin alkuperäisessä Suomen esityksessä oli.

Kirjelmässä MTK-Uusimaa totesi, että toimenpidettä suunniteltaessa vesiensuojelukysymykset olivat keskeisesti esillä, kun Suomi esitti komissiolle 3.6.2008, että luonnonhoitopellot tulisivat Suomessa korvaamaan kasvipeitteisiä kesantoja, koska EU:n kesannointijärjestelmä lakkautetaan. Perusteluna Suomen esityksessä oli, että kasvipeitteisten kesantojen ympäristöhyödyt pyritään turvaamaan ympäristötuen perustoimenpiteissä uusilla luonnonhoitopelloilla. Jotta luonnonhoitopellot olisivat viljelijän näkökulmasta riittävän houkuttelevia vaihtoehtoja, niiden tukitasoiksi esitettiin huomattavasti korkeampia tukitasoja, mitä nyt maksetaan. Alhainen tukitaso oli ilmeinen syy siihen, miksi viljelijät eivät valinneet viimekeväänä luonnonhoitopelloksi kuin 5,8 %, vaikka mahdollisuus olisi ollut valita 15%.

Perusteluina kirjelmässä todettiin, että ympäristöhallinto tekee parhaillaan alueellisia laajoja vesienhoitosuunnitelmia, joissa myös maataloudelle asetetaan uusia tiukkoja tavoitteita ja paineet maatalouden ravinnepäästöjen parempaan hallintaan ovat suuret. Näihin haasteisiin luonnonhoitopelto sopii mainiosti. Kasvupeitteisellä pellolla torjutaan eroosion tuomaa ravinnehuuhtoutumaa. Apilainen nurmi parantaa maan rakennetta ja täten vesitaloutta sekä jättää seuraavalle viljelykasville 30-80 kilon typpivaikutuksen. Luonnonhoitonurmi katkaisee viljelykierron vähentäen kasvitautipainetta ja näin kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Näiden lisäksi Suomessa on yleisesti arvioitu olevan liikaa peltoa ruoantuotannon kannalta jopa 500 000 hehtaaria. Luonnollisesti tämä ylituotanto painaa osaltaan markkinahintaa alaspäin. Nyt tarvitaan pellon käytölle monenlaisia vaihtoehtoja.

Luonnonhoitopeltoalan mahdollisuutta tulee ehdottomasti kasvattaa! Tässä on kiireinen paikka järkevälle ympäristötoimelle, liiton kirjelmässä painotettiin.

Syyskokouksessa valittiin luottamushenkilöitä liiton eri tehtäviin seuraavasti:

Liiton johtokuntaan toimikaudeksi 2010 - 2012 valittiin äänestyksen jälkeen:

Entisinä jatkamaan Kimmo Hovi Orimattilasta, Päivi Rusila Pukkilasta ja Eerikki Viljanen Vihdistä sekä uutena Helena Holm Askolasta.

Liiton johtokuntaan Mikko Taka-Sihvolan Nummi-Pusulasta (ikäpykälän 63 v. mukaan) jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2010 valittiin:

Jyri Mela Nummi-Pusulasta

Tilintarkastajina vuonna 2010 ovat:

Marjatta Vink Orimattila, Auli Aalto Tuusulan seutu ja Pekka Laine Karkkila

Varatilintarkastajina ovat:

Marjut Uotila Nummi-Pusula, Seppo Söderholm Hyvinkää ja Martti Palojärvi Vihti

Uudenmaan maataloustuottajain säätiön hallitukseen toimikaudeksi 2010 - 2012 valittiin:

Matti Kalsola Pornaisista

Varajäseneksi:

Jorma Seppälä Pukkilasta

MTK:n valtuuskuntaan eroa pyytäneen Markus Eerolan Hyvinkäältä jäljellä olevalle toimikaudelle 2010 valittiin:

Kimmo Hovi Orimattilasta

Lisätietoja:   puheenjohtaja Kallepekka Toivonen 050 564 7799

                      toiminnanjohtaja Jaakko Holsti 0400 871 622