MTK-Varsinais-Suomen aluepäällikkö Aino Launto-Tiutun työvaihtojakso MTK:n Brysselin toimistolla alkoi 20.9. ja päättyi 22.10.2010
Tässä Ainon terveisiä EU-päätöksenteon aitiopaikalta.

19.10. Viilenevää Brysselissäkin, sadonkorjuu loppusuoralla 

Syystuuli ja mittarin alenevat lukemat todistavat syksyn etenemistä. Katukuvassa näkyi jo talvitakkeihin pukeutuneita brysseliläisiä. Toisaalta partiolaiset kulkevat vielä urhoollisesti polvihousuissaan viikonlopun tapahtumissa. Begoniat ja pelargoniat kukkivat yhä Brysselin puistoissa, mutta osa kukista on jo korjattu pois talven tieltä. 

Korjuutyöt ovat yhä kesken Belgiassa. Sokerijuurikasta nostetaan parhaillaan, maissin puinti ja korjuu kokonaisena säilörehuksi on samoin käynnissä. Parin viikon pouta on kuivattanut peltoja syyskuun lopun sateiden jälkeen ja sadonkorjuu saadaan tehtyä normaaliajassa. Syysrypsin kylvöala jäi tänä syksynä täällä normaalia pienemmäksi kylvöajan sateisuuden vuoksi. Lypsykarja laiduntaa vielä ulkona mutta kohta varmaan koittaa sisäruokintakausi.
 

Sadonkorjuu on loppusuoralla. Säilörehusiiloon ajetaan pohjimmaiseksi maissisilppua, sitten puidut maissinjyvät ja päällimmäiseksi sokerimelassia. Näin saadaan energiapitoista säilörehua lypsykarjalle.

Vasikoilla on oltava korvamerkit molemmissa korvissa
Belgiassakin.

Waterhofin lypsykarjatilalla jalostetaan viidesosa maidosta mm. jäätelöksi ja juustoiksi. Jalosteet myydään suoraan
tilapuodista kuluttajille ja ravintoloihin. Jalostus ja tilapuoti
työllistävät emännän ja kausiapulaisia. Isäntä hoitaa 60-päisen lypsykarjan.
 
Peltomaan hinta vaihtelee Brysselin ympäristössä 25 – 40 000 euroon hehtaarilta. Hintahaarukan yläpään hinnoilla maata hankkivat muut kuin viljelijät sijoitusmielessä. Pellon vuokrahinnat sen sijaan tuntuvat kohtuullisimmilta kuin Suomessa: vuokrataso liikkuu 250 eurossa hehtaarilta. Keskitilakoko on suurin piirtein sama kuin Länsi-Suomessa ja lohkot ovat rikkonaisia mm. asutuksen ja teiden puristuksessa. 

Edunvalvojat tarkkana CAP:n uudistuksen valmistelussa 

Monet asiat maataloussektorilla liittyvät nyt yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen. Kukin taho miettii, miten itselle tärkeitä asioita saadaan mukaan uudistukseen ja mitä asioita pitää saada muutettua verrattuna esimerkiksi nyt julkivuotaneeseen komission esitykseen CAP:n uudistuksesta. Suomen kannalta yksi tärkeimmistä asioista on, miten turvataan LFA:n ja ympäristötuen rahoitusmahdollisuudet uudistuksessa. Lisäksi liipasimella on sokerijuurikkaan viljelykiintiöiden säilyminen uudistuksen jälkeen. 

EU:n parlamentin valta on kasvanut maatalousasioissa, kun niistä päätetään yhteispäätösmenettelyssä. Se tarkoittaa, että parlamentti ja neuvosto säätävät lait komission tehtyä asioista ensin ehdotuksensa. 

Edunvalvonnan on tavoitettava entistä paremmin myös parlamentin jäsenet juuri yhteispäätösmenettelyn tultua käyttöön viime vuoden lopulla myös maatalousasioiden osalta. MTK:n edunvalvojat ovat luoneet hyvät verkostot täällä Brysselissä toimiviin eri tahoihin ja näin Suomen kannalta tärkeitä asioita saadaan hyvin päättäjien tietoon. Meillä onneksi valtiovallan ja tuottajien näkemykset ovat yhteneväiset maatalouspolitiikan uudistuksesta toisin kuin naapurimaassamme Ruotsissa. Hyvässä toimintakunnossa olevasta suomalaisesta edunvalvonnasta huolimatta työsarka on tulevien kuukausien aikana haasteellinen. Brysselin edunvalvonta tarvitsee vahvaa taustatukea kotimaasta. 

EU:n parlamentin täysistuntosalia Brysselissä käytetään mini-istuntoihin. Täysistunnot pidetään Strassbourgissa kerran kuussa.

Jälleen lakkoja

Viikko alkaa täällä jälleen lakkoilemalla. Nyt on lakkoiluvuorossa Belgian rautatietyöläiset. Viime viikolla maanantaina Vallonian eli ranskankielisen Belgian linja-autonkuljettajat olivat lakossa. Toivottavasti arki kuitenkin sujuu normaalisti, vaikka osa asukkaista joutuukin olemaan luova töihin päästäkseen. Brysselin työmatkaliikenteessä käytetään myös paljon omaa autoa, mikä näkyy melkoisina liikenneruuhkina ihan lakottominakin päivinä.

11.10. Reilu ja vakaa tulotaso viljelijöille

Kulunutta viikkoa leimasi Euroopan viljelijöiden suuri kongressi täällä Brysselissä. Automuseossa pidetyssä kongressissa puhuivat Euroopan tuottaja- ja osuustoimintajärjestön Copa-Cogegan johtomiehien lisäksi mm. maatalouskomissaari Ciolos, parlamentin maatalousvaliokunnan puheenjohtaja De Castro, Belgian maatalousministeri Laruelle – joka tänä syksynä toimii myös Euroopan neuvoston maatalousministereiden puheenjohtajana – ja tulevan EU:n puheenjohtajamaan Unkarin maatalousministeri Fazekas.

Kongressin aiheena oli ruokaturvallisuus ja viljelijöiden tulotason turvaaminen tulevassa EU:n maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksessa. Korkeantason puhujat esittivät toivomuksia, millainen uudistuksen tulisi olla. Maatalouskomissaari korosti, että CAP-uudistuksen täytyy vastata sekä kuluttajien että tuottajien odotuksiin. CAP:n on turvattava EU:n ruoantuotanto, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä maaseutualueiden elinvoimaisuus eri alueilla. CAP muodostuu kahdesta pilarista, joista ensimmäisestä pilarista maksetaan suoratuki maataloudelle ja toisesta pilarista tukea maaseudun kehittämiseen ja tutkimustyöhön. Markkinariskien hallintaan viitattiin useassa puheenvuorossa ja uusia keinoja riskien hallitsemiseksi kaivattiin lisää nykyisen interventiojärjestelmän lisäksi.

Seminaarin jälkeisenä päivänä putkahti jostain tarkempaa tietoa komission maatalouspolitiikan uudistusesityksestä. Siihen asti uudistuksen tavoitteista puhuttiin mutta varsinaiset keinot jätettiin kertomatta. Nyt julkitulleessa esityksessä sekä LFA- että ympäristötuen perusosa siirrettäisiin samaan pilariin EU:n suorien tukien kanssa. Rahan saamisesta lisää tähän 1. pilariin ei ole mitään takeita, vaikka kaksi Suomelle tärkeää tukimuotoa ollaan esityksessä siirtämässä sinne. Kaiken kaikkiaan maatalouspolitiikan uudistuksen oleellinen asia on, kuinka paljon siihen budjetoidaan rahaa toteutukseen.

Komission virallinen tiedonanto maatalouspolitiikan uudistuksesta annetaan 17.11. eli ensi kuussa. Sen jälkeen sekä neuvostolla että parlamentilla on sanansa sanottavana uudistusesitykseen. Virallinen budjettiesitys uudistuksen toteuttamiselle tulee heinäkuun alkuun mennessä ensi vuonna. Raha ratkaisee tämänkin uudistuksen lopullisen toteutumistavan. Ja sen jälkeen alkavat neuvottelut kansallisella tasolla uudistetun järjestelmän toimeenpanosta. Aika paljon virtaa vielä vettä Aurajoessa ennen kuin lopulliset päätökset CAP:n uudistuksesta on tehty.

Kansainvälisistä kauppaneuvotteluista

EU:n ja Etelä-Amerikan välisestä Mercosur-kauppasopimuksesta neuvotellaan nyt. Täällä tuottajien huolena on, että mm. Brasiliasta tulee jopa 400 milj. kiloa naudan filettä Euroopan markkinoille. Tuonti ei sotkisi vain punaisen lihan markkinoita vaan vaikutuksia tulisi myös valkoisen lihan osalle. Copa-Cogeca vetoaa nyt maatalouskomissaarin lisäksi komissaari Dalliin korostaen ruokaturvallisuutta.

EU:ssa ruokaturvallisuus on keskustelussa tärkeässä asemassa. Tuottajat eivät hyväksy tuontia Etelä-Amerikasta, jos tuontilihalta ei vaadita samoja laatu- ja eläinten hyvinvointiehtojen noudattamista kuin omalta tuotannolta. EU:n talonpojilla on tässäkin asiassa tärkeä edunvalvontatehtävä.

Kaduilta ja kujilta

Brysselin keskustan hallitsee hyvin kävellen. Alue ei ole kovin laaja. Ihan keskustassa parveilee meitä turisteja. Ja aina, kun tulee ruuhkapaikka, on syytä todella katsoa kukkaron ja tärkeiden tavaroiden perään. Taskuvarkaat ovat kuulemma taitavia. Onneksi minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia varkaiden uhriksi joutumisesta. Mutta olen myös yrittänyt olla varovainen, vältän pimeällä puistoja, hiljaisia katuja jne.

Lapsia belgialaiset – kuten eivät muutkaan keskieurooppalaiset – päästä yksin kaduille kuljeksimaan, edes päivällä. Jompikumpi vanhemmista huolehtii lasten kuljetuksesta kouluun ja taas koulusta kotiin. Vierailusta lasten kavereiden luokse sovitaan etukäteen. Nämä ovat ihan jokapäiväisiä turvallisuusasioita. Toisaalta on varmaan hyvä, että lapsien perään katsotaan ja heidän kanssaan on joku aikuinen lähes aina.  Mutta onneksi meillä lasten kulkemisista ei tarvitse huolehtia noin paljon eikä joka paikassa.

Erittäin positiivisena asiana koen ihmisten ystävällisyyden täällä. Vieraat ihmiset tervehtivät kaupassa, hississä ja käytävillä. Hissistä lähtiessä ihmiset toivottavat hyvää päivän jatkoa. Ja suurin osa ihmisistä täälläkin on ihan tavallisia ja luotettavia sekä erittäin ystävällisiä. Talonmiehenkin kanssa on asiat selvitetty, vaikka emme samaa kieltä puhuneetkaan.  

 

 

 

 

4.10: Kuulumisia Brysselin EU-korttelista

 

Ensimmäiset kaksi Euroopan yhteisön hallintorakennusta rakennettiin Brysselin Leopoldin kortteliin vuonna 1958. Sen jälkeen alueelle on muodostunut valtava keskittymä erilaisia EU:n hallintorakennuksia. Aluetta kutsutaan nyt EU-kortteliksi. Tällä alueella sijaitsee myös MTK:n Brysselin toimisto, missä olen ollut kaksi viikkoa tutustumassa EU-edunvalvontaan.

Bryssel on kummallinen sekoitus uutta ja vanhaa. Matkalla EU-korttelista esim. Grand Placelle näkyy sekä hyvä- että huonokuntoisia vanhoja rakennuksia ja sitten varoittamatta ilmestyy todella modernin arkkitehtuurin luomuksia rinta rinnan vanhojen talojen kanssa. Puistot ovat hyvin hoidettuja ja kauniita. Puistot toimivat asukkaiden vapaa-ajan viettopaikkoina ja lasten leikkikenttinä.

Sunnuntaina törmäsin Ambriorixin puistossa asukasyhdistyksen kirpputoriin, missä oli näkyvillä toive EU-korttelin viihtyisyyden lisäämisestä. Brysselin kaupunki onkin jo valinnut ranskalaisen arkkitehdin suunnittelemaan EU:n komission ja neuvoston rakennukset erottavan Rue de la Loin ”tuunaamisen”. Lisää puita, parempia kävely- ja pyöräteitä, vähemmän autoja eli aika yleisiä toiveita nykypäivän kaupungeissa.

Olen seurannut useampaa EU:n yhteisen tuottaja- ja osuustoimintajärjestön Copa-Cogecan valmistelevan ryhmän kokousta. Kokouksissa käsitellään yleensä markkinatilannetta ja kulloinkin ajankohtaista uudistusta tai ongelmaa.  Valmistelussa ovat olleet biopolttoaineen kestävyyskriteerit, öljykasvit, viljat, sika- ja siipikarja, kasvinsuojelu ja  maito. Näistä kokouksista tuottajajärjestöjen edustajat menevät komission neuvoa-antaviin kokouksiin.

Monin paikoin EU:n alueella syysrapsin kylvöala on pienentynyt sateiden vuoksi.  Saksassa suurin osa rapsisadosta menee biodieseliksi ja nyt rapsialasta kilpailee myös maissi, josta valmistetaan biokaasua. Tuottajien huolena on, että öljykasvien tuotanto laskee, vaikka EU voisi tuottaa öljykasveja nykyistä suuremmalla alalla.

Viljasato jäi yleisesti EU:n alueella keskimääräistä alhaisemmaksi. Poikkeuksena Espanja, minne tavallisesti viedään viljaa, nyt Espanja on vienyt viljaa ulos. Keskustelua herätti viljan varastointimahdollisuudet, markkinatilanteen nopeat muutokset ja tuotantopanosten hinnan nousu.

Sekä vilja- että sika- ja siipikarjasektorin kokouksissa on korostettu, että nämä sektorit ovat riippuvaisia toisistaan. EU:n kotieläintalous tarvitsee Euroopassa tuotettua viljaa. Viljasta 60 %, kaikki öljykasveista tuleva rouhe sekä suurin osa valkuaiskasveista käytetään eläinten rehuna. Jos kotieläintalous vähenee, alenee myös viljan kulutus. Maatalous tarvitsee riskienhallintakeinoja nopeiden markkinavaihteluiden varalle.

Sianlihan tuottajahinta on kääntynyt laskuun monessa maassa, vaikka tuotantokustannukset ovat rehun hinnan myötä nousseet merkittävästi syksyn aikana. Lihan hinta kääntyi laskuun jo kesällä tuotannon lisäännyttyä Saksassa ja Tanskassa. Erityisesti espanjalaiset ovat vaatineet komissiota purkamaan viljaa interventiovarastoista ja asettamaan viljalle vientitullin. Komission edustaja Garcia Azcarate korosti, että interventiovarastoissa on vain runsaat kaksi miljardia kiloa viljaa purettavaksi vapaille markkinoille. Se määrä ei vielä tasoita rehumarkkinoiden tilannetta. Garcia Azcarate totesi, että nyt oli keskimääräinen sato eikä viljasta ole pulaa.

Maitosektori keskusteli markkinoiden hallintakeinoista. Maitotuotteiden interventiohintaa vaadittiin korotettavaksi ja toisaalta intervention sijaan toivottiin jotain uutta. Tuotantoon sidottu tuki katsottiin välttämättömäksi varsinkin nykyisellä kustannusrakenteella. Toisaalta Iso-Britannian edustaja vastusti lisärahan pyytämistä CAP-uudistuksessa, kun uudistuksessa korostetaan tuotannon kilpailukykyisyyttä.

Parlamentin maatalousvaliokunta keskusteli myrskyisästi kanojen häkkikiellon toimeenpanosta. Nykyisellä investointivauhdilla ennustetaan vielä 29 % kanoista olevan vanhoissa häkeissä vuoden 2012 alussa. Valiokunnan jäsenet olivat ärtyneitä komission toimista häkkikiellon toimeenpanossa ja vaativat, että komissio noudattaa EU:n lainsäädäntöä. Myös kuluttajille on saatava tietoa EU:n korkeista laatuvaatimuksista.

Yhden asian olen jo täällä oppinut: sateenvarjo pitää aina olla mukana. Vaikka aamulla on kaunista, viimeistään illansuussa sataa.