Maanviljelijän ammatti tuli Tapani Heikkilälle veren perintönä. Jo pienestä pitäen hän oli isänsä mukana maatalon töissä. Oman maanviljelyn Heikkilä aloitti 22-vuotiaana vuonna 1978 ensin Mynämäessä ja vuodesta 1981 Taivalsalossa perheen toisella tilalla.

Taivassalon vuosina löytyi aviopuoliso Taina ja myöhemmin perheeseen syntyi kolme lasta. Takaisin Mynämäkeen Heikkilät muuttivat vuonna 1994, kun Siipolan tila siirtyi Tapani Heikkilän haltuun sukupolvenvaihdoksen kautta.

Monia luottamustoimia
Heikkilä liittyi Mynämäen tuottajainyhdistykseen vuonna 1978. Hän toimi Mynämäen nuorten tuottajain yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1980-83.

Muutto Mynämäelle kananmunantuottajaksi vuonna 1994 sai Heikkilän kiinnostumaan munatuotannon kehittämisestä ja hän osallistui aktiivisesti mm. Rusko-tuotannonohjausmallin toimintaan vuosina 1996-98. Aktiivisuus vei edelleen Munakunnan hallintoneuvostoon ja myöhemmin hallitukseen vuosina 1997-2000.

MTK-Varsinais-Suomen johtokuntaan hänet valittiin vuonna 1999. Mynämäen tuottajayhdistyksen puheenjohtajana Heikkilä toimi vuosina 2001-2009 ja MTK-Varsinais-Suomen johtokunnan varapuheenjohtajana vuonna 2010.

Puheenjohtajan työstä
Heikkilä pitää nykyisestä johtokunnan puheenjohtajan työstään, vaikka luottamustoimeen ryhtymistä harkittiin ensin pitkään.

- Puheenjohtajan tehtävänä on liiton johtaminen ja edustaminen. Kun johtokunnan jäsenet pyysivät minua puheenjohtajaksi viime vuonna, harkitsin pitkään. Mietin ehdinkö ja pystynkö. Harkittuani perheeni kanssa asiaa suostuin. Puheenjohtajan asemassa pystyy luomaan tärkeitä kontakteja keskusliittoon ja muihin toimijoihin. Yksi parhaista asioista on kuitenkin se, että tuottajat soittavat minulle paljon. Tunnen tuottajia ympäri Suomen, koska olen toiminut monissa luottamustehtävissä työurani aikana. Minulle on tärkeää, että kentältä tulee palautetta ja että työhöni ollaan tyytyväisiä.

Heikkilän mielestä etujärjestön tehtävät eivät ole muuttuneet paljonkaan yli 90-vuotisen toiminnan aikana. Sen asema on kuitenkin vahvistunut ja tullut tärkeämmäksi. Myös liiton toiminta on voimistunut, ja maakunnallisena edunvalvojana se on vahva ja toimiva. Kontaktit tuottajayhdistyksistä keskusliittoon liiton kautta toimivat hyvin. Varsinais-Suomen liiton erityisen vahvan aseman hän lukee edellisten puheenjohtajien pitkäjänteisen ja asiallisen työn ansioksi.

- Myös kuluttajien silmissä suomalaisen maatalouden asema on vahva ja uskottava. Tukipolitiikasta ja sen tehtävästä ei kuitenkaan tiedetä. Se on ruoan hinnan alennuskorvaus, ja jollei sitä olisi, hinta olisi korkeampi. Tämän tulisi myös kuluttajien ymmärtää. Vaikka puhutaan halvasta tuontiruoasta, Suomi ei pärjää ilman omaa maataloutta. Mitenkähän ruoan hinnan oikeasti kävisi, jos Suomessa ei olisi omaa tuotantoa, kysyy Heikkilä.

Maanviljelijä ja monitoimimies
Tuleva kasvukausi näyttää Heikkilän 33 vuoden viljelijäkokemuksen perusteella normaalilta. Lähtökohdat sadolle on hyvät. Tänä keväänä Siipolan tilan peltoihin kylvetään noin 40 ha kevätvehnää, 25 ha mallasohraa, 22 ha härkäpapua ja 10 ha kauraa. Loput alasta jätetään luonnonhoitopelloksi.

Puheenjohtajan tehtävän sovittaminen muuhun työhön on Heikkilän mukaan järjestelykysymys. Kun tehtävä otetaan vastaan, se hoidetaan. Puheenjohtajuuden ja maanviljelyksen lisäksi Heikkilä tekee myös kone- ja rakennusurakoitsijan hommia. Häntä voi helposti kuvata monitoimimieheksi, niin monessa hän on ollut mukana elämänsä aikana. Miehen työura kertoo idearikkaudesta ja uskalluksesta toteuttaa ideoita.

Luonteeltaan Heikkilä toteaa olevansa äkkipikainen ja tulinenkin. Näin ainakin nuorempana. Iän myötä on tullut enemmän harkintaa. Toisena luonteenpiirteenä hänestä näkyy positiivisuus. Päättäväisyys kiteytyy puolestaan tokaisuun ”Kun päätös on tehty, pulinat pois”.