Saaristen tila sijaitsee pienessä useamman maatilan muodostamassa vanhassa kylämiljöössä. Lähiympäristössä näkyy sekä omia että naapureiden harsolla peiteltyjä perunapeltoja.

Ensimmäiset perunat Saariset istuttivat peltoon 16.4. Pellon reunassa isäntä kohottaa katetta ja toteaa, että pieniä perunan taimia on jo siellä täällä. Pelto on ollut muovin ja harson alla kymmenen päivää.

 - Nyt on ollut todella hyvä sää. Pellot ovat kuivuneet hyvin, ja istutukset on voinut hoitaa yhtäkyytiä. Ensimmäinen sato meidän pelloilta saadaan… ei ehkä vielä lakkiaisiin, mutta 5. -6. kesäkuuta pitäisi olla valmis. Kasvattaminen vie noin seitsemän viikkoa. Rymättylästä löytyy vielä aikaisemmin istutettua perunaa, joten aivan ensimmäiset kotimaiset avomaan perunat tulevat markkinoille varmaankin jo toukokuun loppupäivinä, tietää Eero Saarinen.

Saarisilla on varhaisperunaa noin neljän hehtaarin alalla. Varhaisperunan viljely on siirtynyt isältä pojalle. Kysymys siitä, kuinka kauan tilalla on viljelty varhaisperunaa, saa isännän mietteliääksi.

 - Isä aloitti varhaisperunan viljelyn. Se oli varmaan jo ennen 1950-lukua. Itse olen viljellyt varhaisperunaa kohta 40 vuotta. Aikaisemmin saaristossa kasvoi myös avomaankurkkua, sokerijuurikasta ja viljaa, mutta niiden kasvatus on loppunut kannattamattomana. Varhaisperunan kanssa sinnitellään.

Varhaisperuna on tuoretuote. Pelloilta perunoita nostetaan sitä mukaa, kun niiden kysyntä vaatii, jotta ne olisivat hyvänlaatuisia. Pitkät kuljetukset, varastointi ja kaupan huonot säilytysolosuhteet ovat ongelma jopa suomalaisille perunoille. Peruna rähjäytyy reissussa, jolloin sen pinta tummuu. Ulkomuodon lisäksi kaupassa kannattaa kiinnittää huomiota lajikkeeseen.

 - Hyvien perunoiden kasvattamiseen ei ole mitään taikasanaa. Sopiva lannoitus, kastelu, aurinko ja pitkät valoisat yöt tekevät työn. Niiden avulla perunaan muodostuu aromi ja maku. Kyllä viljelijälle on kunnia-asia tuottaa hyvää perunaa.

Varhaisperunan kasvattamisen varjopuolet ovat lähes unohtua keskustelusta ennen kuin isäntä kaivaa esiin valokuvia edellisiltä vuosilta. Kuvissa halla on saanut kauniin, mutta jäätävän muodon. Eero Saarinen näyttää tietävän, mitä seuraavien viikkojen aikana on tiedossa: paljon unettomia öitä.

- Säätiedotusta kuunnellaan tarkkaan, mutta vaikka tiedotuksen mukaan hallaa ei olisi luvassa, se voi tulla sittenkin. Varhaisperunan kasvattaja ei nuku öisin. Lämpötilaa seurataan jatkuvasti. Pelloilla olevat mittarit varoittavat lämpötilan laskusta suoraan makuuhuoneeseen. Öisin herätään ja tarkistetaan tilannetta. Jos halla tulee, peltojen sadettaminen auttaa. Kun on monta pientä peltoa ja vielä hajallaan eri puolilla, riittää siinä tarkistustyötä koko yöksi.

Kun sato on sitten valmis, peruna maistuu myös viljelijäpariskunnalle. Omat perunat Saarisilla nostetaan krähtyllä, perunan nostamiseen tehdyllä kuokalla. 

 - Ensin odotellaan ja mietitään, joko voisi mennä kaivamaan. Ensimmäiset uudet perunat syödään hartaudella sillin kera. Se on huippuhetki, jota osaa arvostaa, kertovat Sirkka ja Eero Saarinen yhteen ääneen.