Hevoset liittyvät nykyään ihmisten harrastustoimintaan ja vapaa-ajanviettoon. Ne antavat työtä ja toimeentuloa alan osaajille ja yrittäjille. Hevostoiminta kasvaa kovaa vauhtia ja kytkeytyy ainakin rehuntuotannon kautta maaseutuun.
Hevosten määrä on kaksinkertaistunut 25 vuodessa ja on nyt 70 000. Varsinkin ratsuhevosten ja ponien määrä lisääntyy ja tuonti kasvaa.
Kansallisen liikuntatutkimuksen (2006) mukaan ratsastuksen harrastajia on 135 000, heistä aikuisia yli 64 000 ja alle 18-vuotiaita yli 53 000. Maksukykyisten aikuisten ratsastajien määrä on kolmen viime vuoden aikana kasvanut 31 prosenttia.
Raviurheilu elää nousukautta: pelivaihdot ovat kasvaneet tasaisesti 2000-luvulla, palkintotasoa on pystytty korottamaan kahtena viime vuonna merkittävästi. Hevospelien tuotosta takaisin hevostaloudelle palautuva tuotto on koko alalle merkittävä.
Hevosyrittäjyysselvityksen perusteella viime vuosina on perustettu noin 100 hevosyritystä vuodessa ja arvioidaan, että lähivuosina tahti jatkuu 100-200 yrityksen perustamisella vuosittain.
Hevosyrittäjien keski-ikä on korkea, joten sukupolvenvaihdoksiin liittyviin ongelmiin on etsittävä ratkaisuja. Hevosten pitää olla kilpailukykyinen tuotantovaihtehto maatilojen sukupolvenvaihdoksissa. Hevostalouden valinta tai jatkaminen ei saa pudottaa jatkajaa tuki- ja eläkejärjestelmien piiristä.
Hevosala on osa maaseudun elinkeinojen monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta. Hevoset lähentävät maaseutua ja kaupunkeja toisiinsa.
Maassamme on 13 000 maatilaa, joilla harjoitetaan hevosiin liittyvää toimintaa. Perinteisintä toimintaa on hevosten kasvatus, joka luetaan myös maatalouden tuotantosuunnaksi. Kasvatukseen liittyy usein sitä tukevaa ravivalmennusta ja kilpailutoimintaa sekä ratsastuskouluja ja hoitotalleja. Suurin osa ravitalleista on maatiloilla ja maaseudulla.
Hevosiin liittyvä elämys- ja palvelutuotanto on lisääntynyt viime vuosina ja mahdollisuuksia on edelleen kun ihmisten vapaa-aika ja siihen käytettävä rahamäärä kasvavat. Hevoset liittyvät läheisesti maaseutumatkailuun.
Kasvanutta hevosten tuontia pitäisi ainakin osittain korvata käyttämällä kotimaisen kasvatuksen mahdollisuudet nykyistä paremmin hyväksi. Laadukas tuonti on paikallaan edesauttamassa kotimaista kasvatusta.
Ammattimaisten hevostalouden harjoittajien lisäksi hevosharrastajat käyttävät maatilojen tuotteita ja palveluja, joiden kehittäminen tarjoaa mahdollisuuksia maaseutuyrittäjyydelle.
Hevosrehun tuotanto on yksi mahdollisuus. Yksi hevonen kuluttaa 1–2 hehtaarin pellon tuoton eli nykyisin hevosten rehun tuotantoon tarvitaan yhteensä noin 70 000–140 000 hehtaaria. Hevosrehun tuonti on tarpeetonta ja sisältää turvallisuusriskejä epäpuhtauksien muodossa. Tallirakentamiseen ja muuhun rakennus-, korjaus- ja huoltotoimintaan liittyy yrittäjyyden mahdollisuuksia.
Hevostalous sopii EU:n tilatukimalliin. Laitumet ja pellot pysyvät tuotantokunnossa ja ympäristöehdot ovat täytettävissä. Hevostilojen pinta-alat ovat keskimääräistä pienempiä, joten lantahuoltoonsa ne saattavat tarvita yhteistyökumppaneita. Hevosyritysten ja maatilojen välisen verkostojen luominen ja kehittäminen hyödyttää molempia. Verkostoissa voiodaan solmia esimerkiksi rehuntuotantosopimuksia, lannanhuoltosopimuksia, hevosreittejä.
Maarit Hollmén
MTK:n hevostalousasiamies
puhelin 020 4133543 tai 050 599 5510
maarit.hollmen( at )mtk.fi