Liha-Foorum veti salin täyteen väkeä

Marttila totesi ilmastopoliittisten toimien lisäävän kotimaisen ruoan ja huoltovarmuuden merkitystä. On kuitenkin muistettava, että ilmastopoliittinen keskustelu ei saa mennä väärille urille esimerkiksi liha-alaa syyllistämällä.

- Maatalous voi tehdä ilmastopäästöjen eteen paljon ja tuottajat ottavat ilmastopoliittisen vuoropuhelun vastaan haasteena ja mahdollisuutena. Vaikka haasteet lihamarkkinoilla ovat valtavat, voi liha-ala katsoa tulevaisuuteen positiivisin mielin, summasi Marttila.

Professori Jyrki Niemen mukaan kilpailu kotimarkkinoilla kiristyy ja kuluttajien valintapäätöksiä on yhä vaikeampi ennakoida. Kaupan rooli tarjontaketjun järjestäjänä kasvaa. Ulkomaiset liha-alan toimijat työntyvät yhä voimakkaammin Suomen markkinoille.

- Positiivista on se, että lihatuotteiden kysyntä maailmalla kasvaa. Kysyntä kasvaa erityisesti Aasian kehittyvillä talousalueilla. Reaalisten maailmanmarkkinahintojen ennustetaan kasvavan seuraavan kymmenen vuoden aikana 20-25 prosenttia. Uudet markkinat luovat mahdollisuuksia maailmalla, niin myös Suomessa.

Valtiosihteeri Jouni Lind suuntasi katseet ensi kevääseen, joka on EU:n maatalouspolitiikan kannalta keskeinen. Keväällä päätetään uuden komissaarin johdolla maatalouden rahoituksesta.

- Maataloustukien sijaan painopisteeksi on otettava markkinat. Suomessa on puhdas luonto ja tuotamme korkealuokkaista ruokaa. Meillä on kaikki perusasiat kunnossa, pärjäämme kilpailussa. Tuotetaan tuotteita, joita kuluttajat haluavat, hehkutti Lind.

Sikatilallinen Jouni Mäkisalo nosti esiin viljelijöiden jaksamisen ja yhteistyön. Naudanlihatuottaja Tomi Toivanen valotti lihantuotannon tilaa Itä-Suomen näkökulmasta. Lopuksi lampaankasvattaja Outi Sirola peräänkuulutti lammastalouden pääsemistä tasavertaiseksi tuotantosuunnaksi ja varteenotettavaksi vaihtoehdoksi maaseudulla.