Mentorointi on tehokas tapa kehittää maatilan toimintaa, löytää uusia ratkaisumalleja ja vahvistaa viljelijän itsetuntoa. Näin todettiin MTK:n vetämän mentorointiohjelman väliseminaarissa Riihimäellä.

Mentorointi on sanana outo, mutta sen sisältö on arkielämästä monelle tuttu: kokeneempi toimija neuvoo, tukee ja kannustaa nuorempaa tai kokemattomampaa. Käytännön elämässä tukija ja neuvoja on usein vanha viljelijäpari ja tuettava sukupolvenvaihdoksen tekevä nuori pari.

Moni haluaisi kuitenkin tukea muiltakin kuin vanhemmiltaan: laajempaa näkökulmaa ja uusia ajatuksia.

MTK:n vetämässä mentorointiohjelmassa mentorit ovat kokeneita viljelijöitä tai maaseutuyrittäjiä. Heidän ohjattavansa eli aktorit ovat useimmiten nuorempia, sukupolvenvaihdosta harkitsevia tai uutta yritystoimintaa aloittavia viljelijöitä.

Mentori ei tee päätöksiä aktorin puolesta, vaan tarjoaa tukea ratkaisujen tekoon.

Mentorointiohjelma on osa laajempaa Perheviljelmän johtaminen -hanketta.

Tällä hetkellä mentorointiohjelmassa on menossa kokemusten keräämisvaihe. Uudenmaan ja Etelä-Hämeen alueella toimii yksi pilottiryhmä, jonka kokemusten perusteella päätetään, onko hanketta syytä jatkaa ja laajentaa.

Torstain väliseminaarin perusteella näyttää siltä, että tarvetta todella on. Kaikki mukana olleet toimijat, niin mentorit kuin aktoritkin, pitivät toimintaa hyödyllisenä ja motivoivana.

Rohkeus ratkaisun tekoon löytyi

Keskustelut mentorin kanssa ovat valaneet rohkeutta esimerkiksi myrskyläläiseen Hannele Sjölundiin.

Sjölund vietti unettomia öitä miettiessään, jatkaako palkkatyötä maaseutusihteerinä vai uskaltautuako sukupolvenvaihdoksen kautta lypsykarjatilalliseksi. Vai pitäisikö nämä molemmat työt yhdistää?

Asiaa tuli puitua monen tutun kanssa, mutta sitten alkoi ahdistaa, kun omat kommentit tulivat korviin moneen kertaan kylällä kiertäneinä. ” Ja naapureissa puhuttiin, että kyllä sieltä varmaan heti lehmät lähtee, kun sukupolvenvaihdos on tehty.”

Mentorin kanssa asioista oli helpompi puhua, kun tiesi, että kaikki jää luottamukselliseksi. Omia ajatuksia oli hyvä peilata toisen kanssa, varsinkin kun mentoriksi vielä sattui sellainen ihminen, jonka kanssa todella synkkasi.

Päätös sukupolvenvaihdoksesta tehtiin. Esimiehelleen Sjölund on ilmoittanut, että hakee virkavapautta. Se on tässä vaiheessa pehmeämpi vaihtoehto kuin luopua tilan ulkopuolisesta työpaikasta kokonaan.

Tällä hetkellä Sjölund on päätökseensä tyytyväinen ja helpottuneen oloinen. ”Omaa työtä on hyvä tehdä. Ei tarvitse aina hymyillä kaikille.”

Viljelijäpari mukaan yhdessä

Hannele lähti mentorointiohjelmaan yksin, sillä siinä vaiheessa annettiin ymmärtää, ettei pariskunta voi tulla mukaan yhdessä.

Seminaarin keskusteluissa todettiin, että maataloudessa pätevät toiset lait kuin yritysmaailman mentoroinnissa. Kun työtä tehdään yhdessä, mentorointiinkin on parasta osallistua yhdessä.

Keskusteluissa todettiin, että on hyvä, jos mentorin ja aktorin tuotantosuunnat ovat samat. Näin ammatillinen anti on suurempi. Esimerkiksi matkailu- ja hoivapalveluja suunnittelevat Anne Pietiläinen ja Pertti Laitinen Lopelta saivat mentorikseen matkailualan konkarin Leena Haaviston. Hänen kanssaan on jo kehitetty aivan uusia suunnitelmia.

Mentoroinnin todettiin sopivan erittäin hyvin tilan toiminnan murroskohtiin: sukupolvenvaihdokseen, laajentamiseen tai tuotantosuunnan vaihdoksen. Sen avulla saa varmuutta omiin päätöksiin.

Lähde: Satu Lehtonen, Maaseudun Tulevaisuus 17.03.2006