Hei miehet, karjaiskaa!

Vastaava tukihenkilö Aila Iso-Heiniemi Kannuksesta Keski-Pohjanmaalta kertoo tässä kirjoituksessa tukihenkilö­työssä esiin tulevista asioista ja antaa vinkkejä, miten on­gelmista voi selvitä.

Joitakin työmiehen tyylejä ratkaista ongelmiaan on mm. puhumattomuus, pakeneminen alkoholiin tai työntekoon. Mies ei vaan uskalla kohdata ja ratkaista ongelmiaan pöydän ääressä keskustel­len, vaan arvelee asioiden järjestyvän itsekseen ajan kanssa.

Voi miehet hei! Karjaiskaa sydämenne pohjasta ja sanokaa: voi p…, antakaa asioiden tulla ulos. Mies ajattelee viimei­seen asti hyvinkin järkevästi asioista, mutta hän ei saa niitä ulos. Miksi miehet eivät puhu henkilökohtaisista asioista missään? Tätä kysyttiin tukihenkilömie­hiltä itseltään. Siksi, että miehet ovat miehiä. Huumoria ja naurua päälle. Se siitä.

Onni lentää pesästä, kun ikkunat sul­keutuvat. Alkaa ahdistaa, painostaa ja tulee huono olo. Elämä menettää ilonsa, tarkoituksensa ja hyvän olon tunteensa. On huono hengittää. Miksi niin monet ik­kunat sulkeutuvat yksi toisensa jälkeen? Kuka ne sulkee? Minä itsekö vai joku muu? Kun ihminen menettää vapau­tensa, katoaa myös rakkaus, elämänilo ja onnellisuus kaikessa tekemisessä ja olemisessa.

Näin moni maaseudulla elämäänsä elä­vä nainen kokee olotilansa. Viestejä on tullut monia. Myös miehet kärsivät, sillä naisen olotila heijastuu eittämättä myös heihin. Minä voin kertoa naisena lähinnä naisten tuntemuksista.

  • Maatilan laajennuksen mies yleensä näkee tuottoisana suurena liikeyri­tyksenä, hyvä niin. Nainen taas voi nähdä asian yksityiskohtaisemmin – vähemmän suurta, enemmän aikaa perheelle, lapsille, puolisollekin. Ehkä aikaa harrastuksillekin. Nainen näkee elämän koostuvan enemmän pienis­tä elämän osa-alueista, ei pelkästä työstä.

  • Moni nainen sairastaa. Fyysisesti mies jaksaa järkähtämättömästi eteenpäin, mutta nainen alkaa sairastella. Psyyk­kinen tasapainottomuus näkyy ensin pieninä erilaisina vaivoina ja sairaste­luina. Rakkauden katoaminen näkyy naisen kehossa. Nainen ei ole mies. Nainen ei ole vain työnainen. Hän elää kokonaisvaltaisesti. Jos jokin osa ei ole kohdallaan, hän ei voi hyvin.

  • Avioeroja tapahtuu näinä aikoina pal­jon. Koska ei aina ymmärretä, että yhteisen hyvän rakentamiseen tarvi­taan yhteisten ponnistelujen lisäksi myös omien näkökulmien ja harras­tusten toteuttamista, jotta taas jak­saa. Tarvitaan tasa-arvoista toisen ihmisen elämäntyylin kunnioittamista ja erilaisuuden hyväksymistä.

  • Ihmissuhdeongelmat kaikkine muotoi­neen näyttäytyvät maaseudun ihmis­ten arkielämässä: Rahahuolet, pari­suhdeongelmat, kiinnostus elämässä muuhunkin kuin työhön, kiinnostus harrastuksiin, jatkaako perinteitä vaiko uudistua, sosiaalisen elämän kuihtuminen, elänkö omaa elämääni vai toisen elämää, alkoholiongelmat, sairastelut.

 

Avaa omat ikkunasi

Tukihenkilöt paneutuvat näihin asioihin ihmisiä auttaessaan ja tukiessaan. On hyvä voittaa itsensä piilottelu, salailu ja huonon olon peittely. Avata ensin yksi ikkuna, sitten toinen ja antaa raikkaan tuulen puhaltaa ja puhdistaa huono il­ma pois.

Siis kannattaa ottaa yhteyttä ulkopuo­liseen tukihenkilöön ja alkaa parantaa omaa ainutkertaista elämisen laatua ja alkaa keskustella mieltä kaihertavista asioista. Ehkäpä tukihenkilö hyvinkin huomaa missä kiikastaa. Puhuminen helpottaa, asiat jäsentyvät, taakka ke­venee, kun joku muukin tietää. Voimien hiljalleen palautuessa alkaa myös nähdä vaihtoehtoja ja ulospääsyteitä ongelmis­ta. En olekaan niin yksin kuin luulin.

Itsensä kasvamisen tielle lähteminen on alkuun vaivalloista. Sitä vastustaa viimeiseen asti ja hävettääkin. Mutta se kannattaa. Se antaa toivoa ja valoa paremmasta. Vain sinä itse voit alkaa auttaa itseäsi. Sitä ei voi kukaan muu tehdä puolestasi. Kun alat itse hakea apua, huomaat pian, että sinua tullaan auttamaan monin eri tavoin, etkä ole enää yksin. Tarvitsee vain pyytää apua.

Avaa siis omat ikkunasi yksi toisensa jäl­keen ja kuuntele sydämesi ääntä. Näin jaksat taas tehdä työtäsi, omalla taval­lasi, omasta halustasi.

Maaseudun tukihenkilöverkko on toimi­nut vuodesta 1996. Tällä hetkellä on toiminnassa mukana 294 tukihenkilöä ja 61 vastaavaa tukihenkilöä ympäri Suomen. Tukihenkilöiden tehtävänä on olla kuuntelijana ja keskustelijana avun hakijalle. Tukihenkilöt ovat vaitiolovel­vollisia ja tekevät auttamistyötä vapaa­ehtoistyönään. Tukeminen on tuettavalle maksutonta.

Tukihenkilöverkon taustaorganisaati­ot: Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyö, MTK, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela), Maaseudun Sivistysliitto (MSL), sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Mielenter­veysseura, Työterveyslaitos

Lähde: MTK-Viesti 5/2006.