Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle tai omistajille, jollei oikeutta ole luovutettu toiselle tai jollei kalastuslaissa toisin säädetä.

Läheskään aina kalastusoikeutta ei johdeta vesialueen omistusoikeudesta, vaan merkittäviä yleiskalastusoikeuksia kuuluu väestöryhmille, joiden laajuus on määritelty kunkin tilanteen osalta erikseen.

Suuri osa yleiskalastusoikeuksista palvelee lähinnä vain jokamiehen virkistys-ja yleiskalastusta, mutta eräillä yleiskalastuksen muodoilla on myös elinkeinotaloudellista merkitystä.

Valtion omistuksessa olevalla yleisellä vesialueella meressä sekä vielä aluevesirajan ulkopuolella Suomen kalastusvyöhykkeellä on jokaisella Suomessa vakinaisesti asuvalla Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaisella oikeus harjoittaa kalastusta.

Valtiolle kuuluva yleinen vesialue on myös eräissä suurissa järvissä. Siellä jokaisella järveen ulottuvassa kunnassa muutoin kuin tilapäisesti asuvalla on oikeus harjoittaa koukkukalastusta.

Kalastusta harjoitettaessa on vältettävä kaikkea sellaista, joka voi aiheuttaa rannan omistajalle tai haltijalle tarpeettomasti haittaa tai häiriötä.

Jokaiselta kalan tai ravun pyyntiä harjoittavalta vaaditaan  kalastuskortti eli todistus valtiolle kalatalouden edistämiseksi suoritettavasta kalastuksenhoitomaksusta. Sitä eivät kuitenkaan tarvitse alle 18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet eivätkä ne, jotka harjoittavat vain onkimista tai pilkkimistä.