Perinteinen talonpoikainen ajattelu perustuu ajatukseen, että tila halutaan siirtää sukupolvelta toiselle paremmassa kunnossa kuin missä se on itse otettu vastaan. Tilan tuottamiskyvyn säilyttäminen edellyttää ylisukupolvista ajattelua. Luonnon uusiutumiskyvystä ja kunnosta on pidettävä huolta viljelemällä ja varjelemalla. Tähän viljelijöillä on nyt sellainen tietotaito, jonka turvaamiseksi myös tulevaisuudessa, tulisi laatia erityinen ohjelma.
Kestävyys on sopusointua luonnon kanssa. Kestävyyden perusta on yksityinen maanomistusoikeus, johon sisältyy myös vastuu luonnosta ja huomisesta. Kestävä kehitys muodostuu alueen taloudellisesta, sosiaalisesta, ekologisesta ja kulttuurisesta kehityksestä. Näiden kaikkien tulee olla keskenään tasapainossa.
Kestävän kehityksen mukainen maa- ja metsätalous sekä maaseutuyrittäjyys ovat taloudellisesti tuottavaa, luontoarvoja säilyttävää ja ihmisten sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia edistävää toimintaa. Ympäristön tärkeyden ovat jo kauan sitten oivaltaneet luonnosta elinkeinonsa saavat ihmiset. Heidän periaatteisiinsa on kuulunut kunnioittaa luontoa ja vaalia sen tuottamiskykyä. He ovat hyödyntäneet luontoa kestävällä tavalla, vaikka ennen vanhaan ei puhuttukaan kestävästä käytöstä.
Taloudellisesti kannattava perhemetsätalous antaa mahdollisuuden huolehtia metsäluonnon ja sen lähiympäristön monimuotoisuudesta. Viljelijäperheellä on varaa huolehtia eläimistään ja panostaa ympäristöönsä, kun tuotteilla on kunnon hinta. Kannattava maa- ja metsätalous muodostaa tulevaisuudessakin elävän maaseudun perustan, mutta sen oheen syntyy muuta maaseutuyrittämistä monipuolistamaan elinkeinorakennetta.
Kestävyydellä on myös inhimilliset tekijänsä - kestävyys syntyy yksittäisten ihmisten aktiivisuudesta, päivittäisistä ratkaisuista ja jaksamisesta. Kestävä kehitys edellyttää, että inhimillisestä kestävyydestä huolehditaan. Toimeentulomahdollisuuksien lisäksi ihmiset tarvitsevat peruspalveluja, mahdollisuuden lepoon ja virkistykseen sekä edellytykset viihtyisään asumiseen.
Suomalainen laatutuotanto syntyy, kun tuotannon perusasiat ovat kunnossa. Kotimainen ruoka on turvallista ja lähellä tuotettua. Elintarvikkeiden laatu, turvallisuus ja jäljitettävyys ovat kilpailuvalttimme.
Sivun alkuun
Elävän ja elinvoimaisen maaseudun perusta on siellä asuvat ja toimivat ihmiset. Maaseudun kestävään kehittämiseen kuuluu taloudellinen, sosiaalinen, ekologinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Maaseutu on elinvoimainen, kun sen asukkaille on tarjolla kotiseudullaan työtilaisuuksia, palveluita ja koulutusta. Työtilaisuuksien ja palveluiden säilyminen parantaa maaseudun asemaa vetovoimaisena elinympäristönä.
Yhteiskunnan tehtävänä on taata maaseudun peruspalvelut ja edellytykset viihtyisään asumiseen ja elämiseen. Maaseudulle kuuluvat toimivat tie-, vesitie- ja tietoliikenneyhteydet, koulut, terveydenhoito, posti- ja pankkipalvelut sekä vesi- ja jätehuolto. MTK vaikuttaa niin, että yhteiskunta huolehtii maalla asuvien peruspalvelujen säilyttämisestä.
Kannattava maa- ja metsätalous muodostaa tulevaisuudessakin elävän maaseudun perustan, mutta maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi tarvitaan uusia toimeentulomahdollisuuksia, kuten puutavaran jatkojalosteita, elämyksiin perustuvaa maaseutumatkailua sekä palvelu- ja koneyrittämistä. Maaseudulla kasvaa ja kasvatetaan puhtaita tuotteita, joita voidaan edelleen jatkojalostaa ja näin luoda uusia yrittämisen mahdollisuuksia.
Nuorten ja naisten työmahdollisuuksia parannetaan esimerkiksi oman yrityksen perustamista helpottamalla ja suosimalla yhteistyöverkostoja. Sekä perus- että aikuiskoulutuksessa tulee ottaa huomioon väestön työllistyminen ja työntekijöiden riittävyys maa- ja metsätalouden töihin. MTK vaikuttaa niin, että maaseutua työllistäville yrityksille luodaan hyvä toimintaympäristö sekä riittävän selkeät lainsäädännölliset ja verotukselliset toimintaedellytykset. Maaseudulle on taattava toimivat ja tehokkaat tietoliikenneyhteydet, jotka helpottavat maaseudun asukkaiden toimintaa ja antavat mahdollisuuden etätyön lisääntymiseen.
Maaseudun kehittäminen lähtee siellä asuvista ihmisistä, joiden oma-aloitteisuuden kannustaminen luo perustan aktiiviselle kehittämistyölle. Euroopan unionin alueiden kehittämiseen tarkoitettu rahoitus ja hankkeiden luomat mahdollisuudet hyödyntämällä on maaseudulle pystyttävä luomaan pysyviä työmahdollisuuksia. MTK toimii niin, että edellytykset maaseudulla asumiseen, yrittämiseen ja työntekoon luodaan mahdollisimman hyviksi.
Tuotamme turvallisia elintarvikkeita. Niiden laadun ja turvallisuuden tekeminen alkaa maatilalta, puhtaiden peltojen ja hyvin hoidettujen terveiden tuotantoeläinten kokonaisuudesta.
Elintarvikeketjumme kilpailee laadulla. Ruoan laatuketjun valmistuttua kuluttaja voi saada selville, millaisissa oloissa ja miten hänen ruokansa on tuotettu. Kestävään maatalouteen sisältyy myös luonnon säilyttäminen uusiutumiskykyisenä ja tuottavana tuleville sukupolville. MTK katsoo, että taloudellisesti kannattava maatalous antaa viljelijälle parhaiten mahdollisuuden huolehtia ympäristöstään ja hoitaa eläimiään hyvin.
Tulevaisuudessa kaikki pellot tarvitaan ruoan tuottamiseen. Tuetaan toimenpiteitä, joilla edistetään olemassa olevan viljelysmaan käyttöä ja säilymistä maataloustuotannossa.
Kestävän käytön mukaisessa peltoviljelyssä huolehditaan maan kasvukunnosta ja viljavuudesta. Hyvällä viljelykäytännöllä ja viljavuustutkimuksia hyödyntämällä pellot säilyvät tuottavina. Maaperän rakenteesta huolehditaan kasvinvuorotuksella, jossa suunnitelmallisesti vaihtamalla viljelykasveja vähennetään kasvitautien ja -tuholaisten torjuntatarvetta. Ravinteiden huuhtoutumisvaara vähenee, kun kasveja lannoitetaan niiden ravinnetarpeen mukaisesti. Myös peltojen kasvipeitteisyys ja peltolohkoja reunustavat suojakaistat vähentävät ravinnehuuhtoutumia pelloilta vesistöihin ja eroosiota.
MTK katsoo, että viljelysmaa on arvokasta ja että se on säilytettävä tuleville sukupolville hyvässä kasvukunnossa
Peltoalasta ja maatiloista suurin osa on vapaaehtoisen ympäristöhoitojärjestelmän piirissä. Typen ja fosforin käyttö lannoitteena sekä kasvinsuojeluaineiden käyttö on vähentynyt merkittävästi. Viljelijät ottavat ympäristön huomioon. MTK:n mielestä ympäristönhoitojärjestelmän tulee kannustaa hyvään maatalouskäytäntöön ja korvata sen edellyttämien toimenpiteiden aiheuttamat kustannukset ja tuotonmenetykset. Lainsäädännöllä tai viranomaispäätöksillä ei saa tehdä maatalouden ympäristöohjelmaan sitoutumista mahdottomaksi.
Kylmä talvi torjuu tehokkaasti tuholaisia ja taudinaiheuttajia. Kasvinsuojeluaineita käytetäänkin vain todelliseen torjuntatarpeeseen. Tasapainoisen kasvinsuojelun ohjeilla viljelijät hakevat ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja kasvinsuojeluaineiden käytölle.
Elintarvikkeiden turvallisuuden ja ympäristön kannalta on välttämätöntä, ettei pelloille eikä metsiin levitetä jätevesipuhdistamojen lietettä, joka saattaa sisältää raskasmetalleja ja muita epäpuhtauksia. Peltojen puhtaus on suomalaisen maatalouden menestystekijä eikä tätä pidä vaarantaa.
MTK:n mielestä maaperän puhtaus on suomalaisten elintarvikkeiden markkinavaltti. Maaperän puhtauden ja tuottokyvyn lisäämiseksi kehitetään erityinen kannustuslisä.
Kotieläintuotantomme on laajaperäistä ja ympäristöystävällistä: eläimiä peltohehtaaria kohti on vähän. Tuotantoeläimiä ruokitaan korkealaatuisella rehulla. Eurooppalaisittain pienet karjakoot mahdollistavat eläinten yksilöllisen hoidon ja eläimet pysyvät terveinä. Perheviljelmillä lehmilläkin on nimi. Tilojen suunnitelmallinen eläinten terveydenhuoltotyö edistää karjan terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa taloudellista tulosta. Hyvä huolenpito eläimistä on varmistanut sen, että maassamme ei esiinny vakavia eläintauteja. Eläimiä lääkitään vain todetun sairauden hoitamiseksi. Hormoneja ja antibiootteja ei käytetä eläinten tuotannon lisäämiseen eikä kasvun edistämiseen.
Viljelijät tuottavat itse suurimman osan eläinten tarvitsemista rehuista. Osaltaan tilan rehuomavaraisuus on tärkeä osa suomalaisen turvallisen ruoan tuottamisen mallia. Eläinten hyvään kasvuympäristöön kuuluu tuotantorakennuksen riittävä ilmanvaihto, valaistus ja eläinten asianmukaiset tilat. Eläinten hyvinvointi on tärkeä osa eettisesti hyväksyttävää tuotantomenetelmää. Hyvin hoidettu eläin myös tuottaa hyvin. MTK pitää kotieläinten hyvää hoitoa keskeisenä asiana ruoan laatutuotannossa.
Luonnonmukainen tuotanto (luomu) on maassamme kasvussa. Luomussa maan kasvukuntoa pidetään yllä eloperäisillä lannoitteilla, kuten karjanlannalla ja viherlannoituksella. Kemiallisia kasvinsuojeluaineita ei käytetä. Luomueläinten tilat järjestetään edistämään eläinten lajityypillistä käyttäytymistä. Luomutilalla myös kotieläinten ravinto on pääosin tuotettu luonnonmukaisesti. Luomu on erikoislaatua, joka tuotantotapana lisää tuotantokustannuksia.
Luomutuotanto on tarkoin säännelty ja erikseen valvottu tuotantomuoto, joka tekee luomutuotteesta kuluttajan kannalta luotettavan ja helpon valinnan. MTK haluaa edistää luomutuotantoa niin, että kasvava luomutuotteiden kysyntä voidaan tyydyttää.
Maatiaislajikkeet ja -rodut ovat syntyneet luonnonvalinnan tuloksena, joten ne ovat sopeutuneet perinnöllisiltä ominaisuuksiltaan oloihimme. Pitämällä tuotannossa myös vanhoja maatiaislajeja ja rotuja edistetään ja varmistetaan alkuperäisen geeniperimän säilyminen. MTK toimii eri rotujen säilyttämiseksi tuotannossa.
Perinteinen jalostustoiminta käyttää eri rotujen ominaisuuksia jalostustyön pohjana. Monipuolisen geeniperimän ylläpito on välttämätöntä. Perinteistä jalostustyötä on pyritty nopeuttamaan erilaisilla biotekniikan sovellutuksilla. Yksi biotekninen sovellus on haluttuun ominaisuuteen vaikuttavan perimäkokonaisuuden siirto eliöstä toiseen. Tietoa geenimuunneltujen tuotteiden eduista ja haitoista on edelleen liian vähän.
Geenimuunneltujen tuotteiden käyttöönotossa on noudatettava varovaisuusperiaatetta ja tiukkoja turvavaatimuksia. MTK katsoo, että tuottajalla ja kuluttajalla on aina oltava mahdollisuus erottaa geenimuunneltu ja tavanomainen tuote toisistaan. Muuntogeenisten kasvien, rehujen, elintarvikkeiden ja tuotantoeläimien tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja valvonnassa on noudatettava perusteellista tieteellistä arviointia ja avointa tiedottamista. Vastuunjako mahdollisissa ongelmatilanteissa on oltava selkeästi määritetty. Mahdolliseen muuntogeenisen ruoan ja puun tuotantoon on laadittava koko tuotantoketjua varten selkeät säännöt.
Sivun alkuun
Yksityiset ihmiset ja perheet omistavat runsaat 60 % metsistämme. Kaikkiaan metsänomistajia ja heidän perheenjäseniään on lähes miljoona. Perhemetsän keskikoko on noin 25 hehtaaria. Perhemetsätalous merkitsee jatkuvuutta: metsä siirtyy seuraavalle sukupolvelle entistä paremmassa kunnossa. Kestävä perhemetsätalous tarkoittaa metsien biologisen monimuotoisuuden, tuottavuuden, uusiutumiskyvyn ja elinvoimaisuuden säilyttämistä.
Metsä on omistajalleen ensisijaisesti taloudellinen turva ja huolenpidon kohde. Perhemetsätalouden tavoitteena on koko metsäluonnon hyvä hoito ja käyttö. Perhemetsiä hoidetaan ja käytetään yksilöllisesti ja metsien erityispiirteet säilyttäen. Kannattava perhemetsätalous varmistaa myös metsien rikkaan ja monipuolisen kasvi- ja eliölajiston hyvinvoinnin.
Kestävässä metsätaloudessa metsä uudistetaan mahdollisimman nopeasti päätehakkuun jälkeen. Kasvupaikalle sopiva uudistusmenetelmä ja kotimaiset puulajit pitävät metsän tuottavana ja luonnonmukaisena. Ajallaan tehdyt taimikonhoitotyöt ja kasvatushakkuut pitävät puuston elinvoimaisena. Kesähakkuita tulee välttää mahdollisuuksien mukaan metsäluonnon arimmilla alueilla. Havumetsien kesähakkuissa tehty kantokäsittely estää juurikäävän leviämistä. Tuottava ja elinvoimainen puusto parantaa metsän kykyä sitoa hiilidioksidia, ja näin se osaltaan torjuu haitallista ilmastonmuutosta.
Metsätalouden toimenpiteissä huolehditaan myös vesistä ja vesiluonnosta. Vesistöjen rannoille jätettävät suojakaistat, joiden maanpintaa ei rikota eikä pintakasvillisuutta hävitetä, vähentävät ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Avoin näkymä metsäisestä maastosta vesistöön rikastuttaa maisemaa.
Talousmetsien monimuotoisuus rakentuu monista tekijöistä. Metsien luontaiset piirteet, puulajisuhteet ja metsien luontainen kehittyminen säilyttävät metsämaiseman. Metsien mosaiikkimaisuus ja eri-ikäisyys antavat mahdollisuuden metsän tuotteiden monimuotoiseen hyödyntämiseen.
MTK:n monimuotoisen perhemetsätalouden ohjelmassa tuodaan esille metsänomistajien näkökulma ympäristökeskusteluun. Ohjelman avulla kerrotaan metsänomistajille, kuinka he voivat omissa talousmetsissään huolehtia metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisestä.
Talousmetsissä voidaan harjoittaa määrätietoista koko metsäluonnon huomioon ottavaa metsätaloutta. Luonnonsuojelullisesti ja monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden, kuten luonnontilaisten tai niiden kaltaisten lehtojen, rehevien korpien, puronvarsien ja jalopuumetsien ominaispiirteet säilyttävä hoito ja käyttö muodostavat kuvan perhemetsänomistajien halusta huolehtia metsäluonnosta. Näihin tärkeisiin kohteisiin jätetyt taloudellisesti vähäarvoisista puista koostuvat säästöpuuryhmät ovat arvokkaita metsäluonnon kannalta. Lahopuiden jättäminen talousmetsiin tarjoaa monille uhanalaisille lajeille säilymisen mahdollisuuden.
Metsäluonnon biologisesta monimuotoisuudesta huolehditaan sekä metsiköittäin että aluetasolla. Ekologisesti kestävä metsätalous edellyttää luonnon talouskäytön ja suojelun yhteensovittamista. Metsien suojelu perustuu talousmetsien biologisen monipuolisuuden hoitamiseen ja erikoiskohteita varten perustettuihin luonnonsuojelualueisiin.
Luonnonsuojelun tarvetta ja määrää mitoitettaessa tulee ottaa huomioon talousmetsien luontoarvoja painottavat hoitotavat, niistä saadut kokemukset ja tutkimustulokset. Metsänomistajien omaehtoinen metsäluonnon hoito ja suojelu ovat osa alueittaista metsäluonnon monimuotoisuutta. Mikäli uusia luonnonsuojelualueita vielä tarvitaan, tulee sen yksityismailla perustua metsänomistajien vapaaehtoisuuteen.
MTK:n mielestä metsien suojelualueiden tarve jää sitä pienemmäksi, mitä paremmin kykenemme talousmetsissä ottamaan huomioon metsien luontaisen kehityksen ja monimuotoisuuden.
Maa- ja metsätalouden ympäristövaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti vesistöihin. Maa- ja metsätaloutta harjoitetaan niin, että ravinnevalumista ja –huuhtoutumista johtuva vesistökuormitus on mahdollisimman pieni. Näin luonto säilyy monimuotoisena ja uusiutumiskykyisenä.
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelussa on keskeistä saada ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin mahdollisimman vähäiseksi. Hyödyntämällä viljavuustutkimusta ja käyttämällä kasvilajin tarpeen mukaista lannoitusta vältetään tarpeettomasta lannoituksesta johtuva vesistökuormitus. Sijoituslannoitus on suositeltavaa aina, kun se on mahdollista, koska ravinteiden huuhtoutuminen ja haihtuminen on siinä vähäisempää kuin pintalannoituksessa. Pintalannoituksessa paras lannoitustulos saavutetaan levittimillä, joilla lannoitteen annostelu voidaan säätää tarkasti lannoitustarvetta vastaavaksi. Ympäristön ja maatilan toimintarytmin huomioon ottaminen määrittää parhaan lannoitteiden levitysajankohdan.
Peltomaan hyvä rakenne ja toimiva vesitalous on kestävän viljelyn ja vesiensuojelun perusta. Pintavalumat voidaan poistaa usein salaojitusta parantamalla. Kunnolliset pientareet vähentävät ravinnerikkaan maa-aineksen kulkeutumista ojavesien mukana vesistöön. Vesistöjen rannoille ja ojien reunoille jätettävät suojakaistat, joiden pintaa ei rikota eikä pintakasvillisuutta hävitetä, ovat tehokas keino hidastaa pintavaluntaa ja vähentää maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista.
Jyrkästi viettäville rinnepelloille kehitetään viljelytekniikkaa, joka vähentää eroosioriskiä. Maa-aineksen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin voidaan estää myös laskeutusaltaiden avulla. Laskeutusaltaat tyhjennetään säännöllisesti niihin kertyneestä kiintoaineksesta. Laskeutusaltailla voi myös edistää maiseman monimuotoisuutta.
Ojia ei vedetä vesistöihin asti, vaan niiden kaivaminen lopetetaan vesijättömaahan, mikäli se suinkin vain on mahdollista. MTK edistää tilatasolle soveltuvien toimenpiteiden kehittämistä, joilla ravinteet saadaan pysymään pellossa ja metsässä.
Vesistöjen tilan parantaminen edellyttää, että ulkoinen kuormitus saadaan vähenemään. Aikaisemman kuormituksen rehevöittämät vesistöt vaativat kunnostusta. Tehokalastus on yksi tärkeimmistä kunnostustoimenpiteistä. Sen avulla palautetaan järven oma kyky puolustautua leväkukintoja vastaan.
Jokainen järvi on oma yksilö. Järven kunnostuksen suunnittelu on syytä tehdä yhteistyössä kyläläisten, kunnan, ympäristöviranomaisen ja yritysten kanssa. Järven pohjalietettä ruopatessa on varmistettava, ettei ruoppausliete sisällä raskasmetalleja tai muita epäpuhtauksia, mikäli lietettä levitetään pelloille tai metsiin. MTK katsoo, että "Kotijärvi kuntoon" -kampanja on kaikkien yhteinen asia, ja että sen tulisi olla osa kunnan kestävän kehityksen toimintaohjelmaa, paikallisagendaprojektia.
Kotieläintaloudessa ravinnekierrolla on keskeinen merkitys ympäristökuormituksessa. Mitä täydellisemmin maatilan ravinnekierto onnistutaan järjestämään, sitä pienempiä päästöjä syntyy vesistöihin ja ilmaan. Ravinnevalumien estämiseksi säilörehun puristeneste kerätään huolellisesti talteen. Lanta varastoidaan asianmukaisesti ja sen levitys hoidetaan niin, että ravinteita pääsee mahdollisimman vähän rikastuttamaan ympäristön vesistöjä. MTK toimii niin, että lannan ja puristenesteiden käsittelyohjeet ovat käytännön karjatalouteen sopivia ja kannustavat viljelijöitä noudattamaan niitä.
Pohjavesiemme laatu on hyvä. Pohjavedet ovat tulevaisuuden elinkeinojen voimavara, jota on vaalittava. Erityistä huolellisuutta edellytetään silloin, kun pohjavesialueilla käytetään ravinteita ja kasvinsuojeluaineita. Peltojen typpilannoituksen on oltava kasvien tarpeen mukaista. Ravinteiden huuhtoutumisriskiä voidaan pienentää säilyttämällä pellolla kasvipeite mahdollisimman pitkään. Lantaloiden ja tuotantoyksiköiden sijoittelussa tärkeille pohjavesialueille on oltava huolellinen. Metsissä sijaitsevilla tärkeillä pohjavesialueilla ei käytetä kasvinsuojeluaineita, eikä lannoitteita. MTK pitää tärkeänä, että tärkeillä pohjavesialueilla viljelijät ja maanomistajat saavat neuvontaa ja tukea pohjavesien laadun turvaamiseksi.
Maaseutumaiseman hoitaminen ja kehittäminen kestävällä tavalla merkitsee sitä, että maisemaan vaikuttavat tekijät otetaan huomioon kaikessa maaseutuun liittyvässä toiminnassa: maanviljelyssä, metsätaloudessa, maankäytön suunnittelussa ja maaseuturakentamisessa. Tavoitteena on säilyttää avoin maaseutumaisema ja arvokas rakennuskanta sekä järjestää perinnemaisemien hoito kestävällä tavalla.
Maaseutumaisema muotoutuu aikojen kuluessa peltoviljelyn ja karjatalouden harjoittamisen kehittyessä. Maalaismaisemaan kuuluvat peltoaukeat metsäsaarekkeineen, vesistöt sekä hyvin hoidettu rakennuskanta. Kannattavan maataloustuotannon edellytysten turvaaminen säilyttää elävän maalaismaiseman, kun pellot pysyvät viljelykäytössä.
Maaseutumaisema on maaseudulla asuvan ihmisen asuin- ja työympäristö. Sen lisäksi maalaismaisema on arvokas siellä asioiville ja osan vuotta asuville. Viihtyisä pihapiiri ja hyvin hoidetut rakennukset välittävät myönteistä kuvaa asukkaista ja heidän tuotteistaan. Monimuotoinen maaseutumaisema on houkutteleva matkailu- ja vapaa-ajan ympäristö, jota maaseudun asukkaat kunnostavat ja vaalivat. Maisema on sekä maataloustuottajan että muuta maaseutuyrittämistä harjoittavan käyntikortti, joka voi tuottaa myös taloudellista hyötyä maaseudun ihmisille. Monimuotoinen maalaismaisema vaatii säilyäkseen työtä. MTK katsoo, että yhteiskunnan tulee kehittää taloudellisia kannustimia maisemanhoidon edistämiseksi, esimerkiksi tukemalla laiduntamista ja solmimalla maisemanhoitosopimuksia viljelijöiden kanssa.
Maisemanhoidosta tulee maksaa maanomistajille korvaus, joka kattaa maiseman parantamisesta ja säilyttämisestä tehdyn työn.
Osa miellyttävää maalaismaisemaa ovat hyvin hoidetut rakennukset. Maaseudulla uudet tuotantorakennukset ja maalaistalot on sijoitettu ympäristöönsä paikallista rakennustapaa noudattaen. Vanhalle käyttökelpoiselle rakennuskannalle pyritään löytämään uutta käyttöä. Uusien tuotanto- ja varastotilojen hyvä sijoittelu avaraan maalaismaisemaan tehdään maisemaa vaalien. Hoidettuun ympäristöön eivät kuulu ränsistyneet rakennukset eivätkä hylätyt koneet, laitteet ja muovisäkit. MTK toimii niin, että maaseudun rakentamisessa suositaan puuta, joka sopii hyvin perinteiseen maalaismaisemaan.
Kestävä energiatalous suosii uusiutuvia energialähteitä, kehittää energiaa säästäviä ratkaisuja ja käyttää uusiutumattomia sekä hitaasti uusiutuvia energiavaroja säästeliäästi. Näin toimien tuleville sukupolville jää riittävästi energialähteitä. Kansainvälisen ilmastosopimuksen ja siihen liittyvän hiilitaseen kannalta bioenergian käytön lisäämisellä on monia myönteisiä vaikutuksia.
MTK kannattaa kotimaisten energialähteiden käytön lisäämistä. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä tulee kannustaa verotuksellisin keinoin. Varsinkin yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto antaa mahdollisuuksia puupolttoaineen käytön runsaaseen lisäämiseen, mutta myös paikalliset bioenergialaitokset parantavat osaltaan maamme bioenergiavarojen hyödyntämistä. Alan teknologia ja tietämys ovat huippuluokkaa. Lajitellun yhdyskuntajätteen poltto- ja hakelaitosten rakentaminen, energiapuun korjuu ja lämpölaitoksen ylläpito luovat työtilaisuuksia, joiden aluetaloudelliset vaikutukset ovat huomattavat. Energiatalouden kehittäminen entistä kestävämmälle pohjalle lähtee myös maatiloilla energian käytön tehokkuuden parantamisesta ja energiaa säästävien ratkaisujen etsimisestä. Maatilojen energiaratkaisuissa tulee ensisijaisesti suosia kotimaisen bioenergian käyttöä.
Metsäteollisuuden hyödyntämän ainespuun lisäksi metsistä voidaan korjata runsaasti energiapuuta. Sen tuotanto ja tuotto on osa metsänomistajan harjoittamaa taloudellisesti kannattavaa metsätaloutta. MTK katsoo, että maaseudun kannalta on tärkeää luoda kannustavia tekijöitä energiapuun käytön lisäämiseksi.
Maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen edellyttää, että kohtuuhintaisen energian saatavuus on turvattu kaikille koko maassa. Vesivoiman lisärakentamisen keskittäminen lähinnä jo rakennettuihin vesistöihin parantaa niiden käytön hyötysuhdetta.
Sivun alkuun
Luonnon monimuotoisuuden, uusiutumiskyvyn ja puhtaiden tuotteiden kilpailukyvyn turvaamiseksi on tärkeää vähentää jätteiden määrää ja niiden haittavaikutuksia. Tuotanto suunnitellaan niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Käytöstä poistetuille maatalouskoneille olisi kehitettävä keräysjärjestelmä. Uusiutuvien luonnonvarojen ja turvallisten, luonnossa hajoavien pakkausmateriaalien käyttäminen vähentää jätekuormitusta. Syntyvät jätteet tulee lajitella ja samalla tehostaa kompostointia, energian talteenottoa ja kierrätystä. Ongelmajätteiden keruuta varten tulee eri puolilla kuntaa olla riittävästi luovutuspisteitä. Näin toimitaan luonnon kannalta kestävällä tavalla.
Viihtyisä maaseutu on ympäristöltään siisti. Uuden jätelain myötä pienempiä kaatopaikkoja ollaan sulkemassa ja näin ollen matkat kaatopaikoille pitenevät. Tämän seurauksena metsäautoteiden varsista ja metsistä on muodostumassa jätteiden sijoituspaikkoja. MTK vaatii, että yksityistalouksien jätehuolto hoidetaan niin, ettei maaseudusta muodostu jätteiden kaatopaikkaa.
Maatilojen suurimmaksi jäteongelmaksi ovat muodostuneet muovituotteet. Lannoitesäkkien ja maataloudessa kertyvän muovin keräämisellä ja sen uudelleenkäytön kehittämisellä ja tehostamisella voidaan ongelmaa merkittävästi vähentää. Maatilan ongelmajätteet viedään niille tarkoitettuihin keräilypisteisiin. Jätteiden ja muiden materiaalien talteenotolla, jalostamisella ja kierrätyksellä säästetään luontoa sekä huolehditaan ympäristön viihtyisyydestä. Kestävässä jätehuollossa pakkaukset ovat kierrätettäviä tai luonnossa hajoavia sekä uusituvista luonnonvaroista valmistettuja.
Maatiloilla muodostuva lanta hyödynnetään kestävällä tavalla. MTK katsoo, että vain sellainen lanta, jota ei voida hyödyntää viljelyksessä, on erikseen käsiteltävää jätettä. Pelloille ei levitetä jätevesipuhdistamojen lietettä ja tuhkaa. MTK pitää itsestään selvänä, ettei pelto eikä metsä ole kaatopaikka.
Sivun alkuun
Luontomme monimuotoisuus on arvokas asia, jonka säilymisestä huolehditaan. Kun luontoa hyödynnetään kestävästi, turvataan myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet nauttia monimuotoisesta ja elinvoimaisesta luonnosta. Kestävä hyödyntäminen edellyttää tasapainoa taloudellisten, sosiaalisten, ekologisten, kulttuuristen sekä alueellisten ja paikallisten tekijöiden kesken.
Uudet viljely- ja metsienkäsittelysuositukset, uudistettu metsä- ja luonnonsuojelulainsäädäntö sekä tilojen ja metsien perheomistus turvaavat monipuolisen luonnon säilymisen tuleville sukupolville. MTK:n mielestä toimenpiteitä tarvitaan harvinaisten lajien häviämisen estämiseksi. Luonnonsuojelussa on käytettävä lainsäädännön mahdollistamia määräaikaisia ja vapaaehtoisia suojelumenettelyjä. Tiukan suojelun sijasta on perustettavilla luonnonsuojelualueilla kehitettävä käytönrajoitusmenettelyjä, jotka mahdollistavat kestävän käytön ja luonnonsuojelun samanaikaisesti. Luontoa suojeltaessa tulee maanomistajalle turvata nopea päätöksen teko ja taloudellisista menetyksistä täysi korvaus. Tähänastinen luonnonsuojeluohjelmien laatiminen on ollut maanomistajille ylhäältä annettua, rankaisunluonteista toimintaa. MTK edellyttää, että luonnonsuojelussa kieltojen ohella korostetaan kannustimien käyttöä.
Maamme rantaviivan pituus on noin 200 000 kilometriä, eli noin viisi kertaa maapallon ympärysmitta. Eläin- ja kasvilajistoltaan sekä maisemakuvaltaan monipuoliset rannat ovat tärkeä osa luontomme monimuotoisuutta ja kestävän kehityksen mukaista kulttuuriperinnettä. Maanomistajan keskeinen oikeus on rakentaa haja-asutusmaisesti omistamilleen ranta-alueille. MTK:n mielestä rantarakentamista koskeva viranomaissääntely on viety liian pitkälle ja järjestö toimii lainsäädännön korjaamiseksi.
Rannat ovat keskeinen maaseudun voimavara, joita on voitava hyödyntää. Viranomaisten on toiminnallaan edistettävä eikä rajoitettava kesäasuntojen muuttamista ympärivuotiseen käyttöön. Näin tuetaan haja-asutusalueiden väestökehitystä ja elinkeinorakennetta luonnon kestävän käytön periaatteita noudattaen. Rakentamattomia rantoja jää vielä runsaasti tulevillekin sukupolville.
Metsästys- ja kalastusoikeus ovat osa maanomistusta. Metsästys ja kalastus on monille lisätulon antaja, virkistyksen lähde ja keskeinen osa säilyttämisen arvoista maaseutukulttuuria. Kestävä riistanhoito ja kalastus ovat luonnollinen ja perinteinen tapa elää sopusoinnussa luonnon kanssa. MTK korostaa, että riistanhoidossa ja kalastuksessa kestävyys tarkoittaa eri eliölajien ympäristöstä huolehtimista sekä tuoton talteenottoa.
Ylisuurista kannoista johtuvat haitat maa- ja metsätaloudelle on kyettävä estämään. Tämä edellyttää hirvikannan pitämistä luotettavaan tutkimukseen perustuen järkevällä tasolla, joka valtakunnan tasolla on alueellisesti vaihdellen keskimäärin 2 hirveä 1 000 metsähehtaaria kohden. Hirvivahinkojen korvauskäytäntö on saatava toimivaksi siten, että se vastaa tuhoja.
Suurpetojen esiintymistiheys ei saa häiritä viljelyä tai laiduntamista, vaan kaatolupia on myönnettävä tarpeen mukaan.
Mahdollisuus hyödyntää metsästys- ja kalastusoikeutta osana uusimuotoista maaseutuyrittämistä on monelle tilalle ratkaiseva mahdollisuus ja elinehto tilanpidon jatkamiselle.
Luontoomme luontaisesti kuulumattomien vieraiden lajien siirtoistutukset ovat usein epäonnistuneet. Vieraat lajit ovat häirinneet luonnon omaa tasapainoa ja elinkeinojen harjoittamista. Vieraiden lajien maahantuonnin sekä siirtoistutusten tulee perustua vain tutkittuun tietoon.
Toimenpiteiden käytännön toteuttamisesta on aina sovittava alueen omistajien kanssa. MTK suhtautuu vieraiden lajien maahantuontiin ja siirtoistutuksiin hyvin kriittisesti.
Sivun alkuun
Yksityinen omistusoikeus on turvattu perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Maan pakkolunastaminen, käyttöoikeuksien poistaminen tai estäminen on sallittu vain yleistä tarvetta varten ja täyttä korvausta vastaan. Liikkuessaan luonnossa vastuullinen jokamies kunnioittaa sekä maanomistajan oikeuksia että luontoa
Maanomistajalla on oikeus harjoittaa omistamillaan alueilla tuotannollista toimintaa. Lisäksi maanomistukseen liittyy muun muassa oikeus rakentaa omalle alueelleen sekä oikeus ottaa sieltä maa-aineksia, kuten soraa ja turvetta. Maanomistajalla on myös oikeus kiinteistöllään olevaan pohjaveteen omaa käyttöä varten. Omistusoikeuteen kuuluu myös oikeus käyttää alueitaan metsästykseen ja kalastukseen, joita harjoitetaan kestävän käytön periaatteen mukaisesti. Uusiutumattomien luonnonvarojen, kuten esimerkiksi soran ja mullan, käytössä pyritään säästävään käyttöön. Sama koskee hitaasti uusiutuvia luonnonvaroja, kuten turvetta. MTK pitää tärkeänä, että maa-ainesten kotitarvekäyttö sallitaan ilman tarpeetonta lupabyrokratiaa kunhan maisema-arvoja ja pohjavesiä varjellaan.
Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät perimäainesvarat voivat olla taloudelliselta arvoltaan mittaamattomat. Samalla tavalla kuin puun tuotto kuuluu metsänomistajalle, tulee myös puun perimäaineksen tuoton kuulua metsänomistajalle. MTK toimii lainsäädännön kehittämiseksi niin, että maaseudun luonnonvaroihin sisältyvät perimäainesten varallisuusarvot taataan entistä paremmin alueen omistajalle.
Vanhaan maantapaan perustuvat jokamiehenoikeudet ovat aikanaan syntyneet maa- ja metsätalousvaltaiseen yhteiskuntaan, jossa liikkumisen mahdollistaminen paikasta toiseen oli elinehto.
Jokamiehenoikeus on yksityisen kansalaisen tai perheen mahdollisuus hienovaraisesti liikkua ja oleskella toisen alueella. Sallimalla luonnontuotteiden vapaa keruu, annettiin vähävaraiselle kansalle mahdollisuus elättää itsensä.
Nyky-yhteiskunnassa jokamiehenoikeudet ovat elämänlaatua. Vastuullinen jokamies kantaa vastuun luonnosta: ei häiritse muita eikä jätä jälkiä luontoon, kunnioittaa maaseudulla pihapiiriä ja kotirauhaa eikä häiritse elinkeinotoimintaa. Poronhoito ei perustu jokamiehenoikeuteen, vaan poronhoitolain säätämiin edellytyksiin.
MTK korostaa, ettei jokamiehenoikeuden nojalla voi harjoittaa liiketoimintaa toisen maalla ilman maanomistajan suostumusta.
Maantavasta ei kaikilla ole riittävästi tietoa. Ajan myötä on syntynyt uusia jokamiehenoikeuden käyttömuotoja, jotka ovat ristiriidassa vanhan maantavan kanssa ja edellyttävät usein maanomistajien ja yrittäjien välisiä sopimuksia.
MTK hyväksyy perinteiset jokamiehenoikeudet: liikkumisen jalkaisin ja hiihtäen, tilapäisen ratsastamisen, marjastamisen ja sienestämisen sekä leiriytymisen, mikäli ne eivät aiheuta vahinkoa, haittaa tai häiriötä maanomistajalle tai luonnolle.
MTK katsoo, että maanomistajien oikeusturva on viime aikoina siinä määrin heikentynyt, että sitä on lainsäännöksin parannettava. Tiedotuksella ja kansalaiskasvatuksella on varmistettava kansalaisten tietämys jokamiehenoikeuksista ja -velvollisuuksista.
Maa- ja metsätalouden harjoittaminen on viime aikoina joutunut mitä moninaisimpien käytönrajoitusten sekä lupa- ja ilmoitusvelvollisuuksien alaiseksi. Maaomaisuuden käyttöä on rajoitettu muuta omaisuutta laajemmin. Tämä on vaikeuttanut viljelijäväestön elinkeinon harjoittamista ja osaltaan johtanut maaseudun elinolosuhteiden heikentymiseen – maaseudun autioitumiseen.
MTK toimii maaomaisuuden käyttöä liiaksi rajoittavan lainsäädännön korjaamiseksi.