Tilastojen mukaan naisomistajia on vain 25 prosenttia, sillä metsätiloilla asioiden hoitajaksi kirjataan usein perheen mies. Todellisuudessa naismetsänomistajia on eri arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia. Naisista kaupunkimetsänomistajia on noin 20 prosenttia eli useampi kymmenen tuhatta kaikista metsänomistajista.  

Pirjo Luotola (kuvassa keskellä) on maatilayrittäjä ja MTK:n metsänomistajanaisten jaoston puheenjohtaja, jonka lisäksi hän hoitaa perheen metsää. Kun maatilalla ei ole töitä, Luotola menee metsään.

- Metsänhoito on todella vahva osa elämääni, samoillen, marjastaen ja sienestäen metsässä vapaa-aikaansa viettävä Luotola kertoo innostuneena. Kiireisen kaupunkilaiselämän vastapainoksi metsänhoito onkin mitä parhain vaihtoehto.

- Suurin osa metsänomistajista viettää ainoastaan kesälomansa metsätöissä. Minä rohkaisisin vaihtamaan päätyön osa-aikaiseksi ja käyttämään jäljelle jääneen ajan omassa metsässä, Luotola motivoi naismetsänomistajia.

Koulutusta tarjolla uusille omistajille

Mitä tehdä esimerkiksi, kun yllättäen perii metsää? Aika ja osaaminen eivät tahdo riittää, mutta sukusiteet ja juuret haluttaisiin säilyttää metsätilaan. Omistajuus on haaste kenelle tahansa.

Koulutusta on kuitenkin runsaasti tarjolla käytännön työstä omaisuudenhoitoon. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ja metsänomistajien liitot järjestävät kursseja.

Lue lisää: