Parhaillaan käynnissä olevat ilmastosopimusneuvottelut koskettavat läheisesti Suomen metsäsektoria. Sopimuksen yhtenä osana tulee olemaan päätös siitä, miten metsät ja niiden hiilinielut otetaan huomioon maiden päästötaseiden laskennassa. Tällä päätöksellä voi pahimmillaan olla satojen miljoonien eurojen vaikutukset Suomelle.

Neuvotteluissa on edetty niin, että tällä hetkellä todennäköisin hiilinielujen laskentamalli on ns. Kanadan malli, jossa toteutuneita hakkuita verrataan suunniteltuihin hakkuisiin. Suomen kannalta epäedullisimmat ratkaisut näyttäisivät pudonneen vaihtoehtojen listalta. (18.12.)

Tärkeintä on kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen

Lähtökohtana ilmastonmuutoksen hillinnässä on päästöjen vähentäminen. Tämä tosiasia ei saa peittyä metsien hiilinieluista käytävien keskustelujen alle. Metsien rooli tulee ottaa huomioon, mutta ei saa käydä niin, että metsäiset maat pystyvät metsien sitomalla hiilellä luistelemaan päästövastuistaan, MTK:n metsälinjan asiantuntijat toteavat.

Toisaalta on äärimmäisen tärkeää, että tulevassa sopimuksessa metsien hiilinielut otetaan huomioon tavalla, joka perustuu metsien todelliseen luonnontieteelliseen nieluun. Emme voi hyväksyä laskentamalleja, jotka muuntaisivat metsiemme todellisen nielun laskennalliseksi päästölähteeksi. 

Hyvä metsänhoito kunniaan 

Metsien hiilinielua voidaan kasvattaa metsien kasvua lisäämällä eli hyvällä metsänhoidolla. Mahdollisimman aikainen ja laadukas metsänuudistaminen, taimikonhoito, nuoren metsän hoito, lannoitus, oikea-aikaiset harvennukset sekä metsien terveydestä huolehtiminen ovat kaikki osa ilmastopolitiikan käytännön toimintaa.

On tärkeätä, että niin kansallisella, EU:n kuin globaalillakin tasolla ymmärretään, että metsien suojelun asemasta kestävä, aktiivinen metsätalous on iso panos ilmastonmuutoksen torjunnassa. 

Tropiikin metsäkato toisaalla vaakakupissa 

Kehitysmaiden metsäkato aiheuttaa noin 20 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Metsäkadon pysäyttäminen on erittäin kustannustehokas keino ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja siksi sen sisällyttäminen uuteen ilmastosopimukseen on saanut laajan tuen. Kiistaa käydään vielä siitä, kuka maksaa nämä toimet kehitysmaissa. Maksaja tulee pääosin olemaan rikkaat kehitysmaat, mutta summasta kiistellään.

Olennaista metsäkadon häviämisen vastaisessa taistelussa on, että siihen käytettävä instrumentti ei tarkoita metsien suojelua ja rajaamista käytön ulkopuolelle vaan metsien kestävää käyttöä. Tämä on ilmastonäkökulmasta metsien suojelua tehokkaampi keino, joka lisäksi mahdollistaa metsistä riippuvaisille ihmisille paremman toimeentulon ja elinmahdollisuuden. 

Metsälle arvo myös kehitysmaissa

Olennaista kehitysmaidenkin metsien häviämisen estämisessä ja kestävässä metsätaloudessa on metsän arvo. Jos metsillä ja niiden puulla ei ole käyttöä ja hintaa, ei niiden kestävään hoitoon ole minkäänlaista kannustinta (”Use it or lose it!”). Metsät ovat tällöin vain jonkin kannattavamman tuotannollisen toiminnan, kuten maatalouden, tiellä. Luomalla metsien tuotteille ja palveluille markkinoita ja aitoa markkinahintaa voidaan tehokkaasti vaikuttaa myös metsien säilyttämiseen ja kestävään käyttöön. 

Lisää aiheesta palvelussamme:

Lue MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan kannanotto

Lisää aiheesta muualla Internetissä:

Kööpenhaminen ilmastokonferenssin viralliset englanninkieliset sivut:
http://en.cop15.dk/

Seuraa Kööpenhaminaa myös Twitterissä http://twitter.com/cop15

Tai Facebookissa http://www.facebook.com/cop15