14.12.2009
Vuoden vaihteessa tapahtuu iso periaatteellinen uudistus. Luonnonsuojelussa siirrytään pakkosääntelystä markkinatalouteen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman myötä. Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mielestä Metso-ajattelusta voitaisiin ottaa mallia myös valtionhallinnon kehittämisessä.
Metsänhoitoyhdistykset ovat valmiita hakemaan markkinoille luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita ja moni metsänomistaja on halukas tarttumaan asiaan. Muun yhteiskunnan tehtävänä on osoittaa suojelualueiden hankintaan riittävä rahoitus. Poliitikkojen tehtävänä on miettiä, kuinka paljon satsataan lajien tai elinympäristön suojeluun, kuinka paljon ilmastotavoitteisiin ja kuinka paljon elinkeinojen kehittämiseen. Lainsäätäjä on luonut Metso-ohjelmalle hyvät puitteet, Tiirola toteaa.
Keskeinen elementti Metson toteuttamisessa on määräaikainen 10 tai 20 vuoden suojelu. Moni maakunnallinen ympäristökeskus on halunnut unohtaa tämän ja pyrkii pelkästään pysyviin lunastuksiin. Tämä linjaus on valitettava, sillä pysyvä suojelu istuu huonommin ylisukupolviseen perhemetsänomistukseen. Määräaikaisilla sopimuksilla ei sidota tulevien sukupolvien käsiä. Suojelukohteiden tarjonta on monipuolisempaa, jos määräaikaissuojelu otetaan aidoksi vaihtoehdoksi.
Maailman valtiot ovat parasta aikaa Kööpenhaminassa päättämässä ilmastonmuutoksen hillinnästä. Pariviikkoinen kokous on osoittamassa, kuinka energiantuotanto ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat nousseet kansainvälisen politiikan keskiöön. Suomalaisella maaseudulla on asian suhteen vain voitettavaa. On harmillista, että Suomessa venettä soudetaan luonnonvarojen kestävän käytön suhteen valtion hallinnossa kahteen suuntaan. Kun maa- ja metsätalousministeriö soutaa, niin ympäristöministeriö huopaa, ja päinvastoin. Tiirola kysyykin, onko meillä tähän varaa?
Sekä ympäristö että elinkeinot voittaisivat, jos vanhoista rakenteista luovuttaisiin. On erikoista, että aluehallinnossa asiat tehdään yhdessä, mutta keskushallinnossa erikseen. Erikoiselta tuntuu se, että kun MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila esitti syksyllä Luonnonvaraministeriön perustamista, tuli kovin vastustus vihreiden ja ympäristöhallinnon suunnalta. Otetaan mallia Metso-ajatuksesta: Ei ole luonnon eikä ympäristön kannalta huonoa, jos asioita pyritään ajattelemaan kokonaisuuksina ja prosesseina.
Vuodenvaihteessa toteutuva aluehallinnon uudistus on maakunnille mahdollisuus. Maakuntien liittojen kehittämismahdollisuudet paranevat. Työ ja elinkeinoministeriöiden yhdistyminen poistaa monia elinkeinojen ja alueiden kehittämisen raja-aitaa. Metsäsektori nivoutuu ELYjen ja maakuntaliittojen aluekehitykseen uudistuvalla metsäkeskusorganisaatiolla.
On tärkeää, että metsäkeskusten toimita painottuu vahvaksi metsäklusterin puolestapuhujaksi ja toimijaksi ELYjen ja maakuntaliittojen rinnalla. Metsäkeskuksista ei saa muodostua uudistuksen myötä laintulkintaan käpertyneitä viranomaisyksiköitä, muttei myöskään yleistä mielipidettä myötäileviä alueellisia ”diskuteeraajia”. Ei ole vaarallista, että metsäkeskuksista muodostuu valtakunnallinen yksikkö, mutta se on jos niitä maakunnissa ohjaillaan muilla kuin metsätaloudellisilla perusteilla.
Tiirola puhui 14.12.2009 Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen syyskokouksessa Pieksämäellä.