MTK - Metsä

Toimintopainikkeet

Facebook Twitter My Space Delicious Sähköposti

Jäsenverkko Reppu

Jäsenverkko Reppu




Repun esittely

MTK-päätason navigaatio

Alanavigaatio ja haku

Sisältö

Yksityismetsätalouden organisaatioiden kehittäminen edellyttää johtajuutta

6.2.2009

Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa olevia alueellisia metsäkeskuksia ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota tulee määrätietoisesti kehittää metsäelinkeinoa palvelevana kokonaisuutena. Metsänomistajaorganisaation, kuten metsänhoitoyhdistysten, kehittäminen kuuluu metsänomistajille eikä valtiovallalle, totesi MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen MHY-päivillä Vantaalla.

Juha HakkarainenSuomen metsäsektorilla on käynnissä suurin rakennemuutos vuosikymmeniin. On erittäin todennäköistä, että koko metsäsektorimme on viiden vuoden kuluttua niin toimintatavoiltaan kuin rakenteiltaan hyvin erilainen kuin tällä hetkellä. Muutos joko tehdään itse tai sopeudutaan muiden tekemään muutokseen.

Alueellisia metsäkeskuksia ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota tulee määrätietoisesti kehittää metsäelinkeinoa palvelevana kokonaisuutena. Kehittäminen on tapahduttava metsäelinkeinon – ei hallinnon – ehdoilla. Metsäkeskuksia kehitettäessä on pidettävä mielessä, että rakenteet ovat väline, eivät tavoite. Maa- ja metsätalousministeriöllä tulee olla strateginen näkemys ja valmius oman organisaatiokokonaisuutensa kehittämiseen.

Metsänomistajaorganisaation, kuten metsänhoitoyhdistysten, kehittäminen kuuluu metsänomistajille, ei valtiovallalle. Metsänhoitoyhdistykset vastaavat noin 80 prosentista yksityismetsätaloudessa tehtävistä metsänhoitotöistä ja kolmesta neljäsosasta puunmyyntisuunnitelmista. Kestävän metsätalouden toteuttaminen Suomessa on siis pitkälti metsänomistajien oman organisaation käsissä.

Metsänhoitoyhdistyslain mukainen metsänhoitomaksu on säädetty sen metsätaloudellisen edistämistoiminnan ylläpitämiseksi, jota yhdistykset tekevät. Metsänhoitomaksu ei ole vero, eikä sitä voida rinnastaa valtion budjettirahoitukseen. Metsähoitomaksua vastaan ei myöskään voida tarjota metsänomistajille metsänhoito- eikä hakkuupalveluja. Metsänhoitomaksussa on kysymys metsäsektorin ja koko yhteiskunnan tavoitteiden turvaamisesta ja toisaalta metsäomistajien omasta päätöksenteosta.

Metsänhoitoyhdistykset ovat hyvä esimerkki strategisesta tavoitteenasettamisesta ja aktiivisesta uusiutumisesta. Kahdessa vuosikymmenessä yhdistysten lukumäärä on pudonnut liki neljästäsadasta noin sataan. Metsäomistajien palvelut ja palvelun laatu ovat kehittyneet yhtä jalkaa yhdistysten lukumäärän putoamisen myötä.

Edelleen koko yhteiskunnan, metsänomistajien ja metsäsektorin nopea rakennemuutos vaatii myös metsänhoitoyhdistysten ja niiden palveluiden määrätietoista ja systemaattista kehittämistä.

 

Lisätietoja: metsäjohtaja Juha Hakkarainen p. 0400 – 870 867



 
Sivun alkuun

Linkit ja lisätiedot

Alatunniste