6.10.2009
MTK ja Meksikon yksityismetsänomistajien organisaatio CONOSIL tekevät yhteistyötä hankkeessa, jonka tavoitteena on vahvistaa CONSILin sekä metsänomistajien yhdistysten toimintaa Meksikossa. Lisäksi tavoitteena on kehittää Meksikon metsänomistajaorganisaation metsänomistajille tarjoamia palveluita ja kestävää metsätaloutta ja sen tuomia tulovirtoja maaseudulle. Meksikolaiset vierailivat Päijät-Hämeessä viime viikolla.
MTK:ssa hankkeesta vastaa metsäasiantuntija Lea Jylhä. Jylhän mielestä tärkeä syy yhteistyöhän löytyy kansainvälisestä edunvalvonnasta: Kun mahdollisimman monessa maassa eri puolella maailmaa on samanlainen järjestelmä, helpottuu keskustelu ja edunvalvontatyö kansainvälisillä areenoilla. Jylhän mukaan esimerkiksi laittomien hakkuiden estäminen helpottuisi huomattavasti, jos metsänomistajat itse pääsisivät päättämään metsänhoidosta.
Käytännön osaamista hankkeeseen tuovat Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi ja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme. Puheenjohtaja Timo Riukka mhy Päijät-Hämeestä kertoo, että hankkeeseen lähdettiin mukaan siksi, että saadaan vähän laajempaa perspektiiviä omaan toimintaan ja tietysti myös laajennettua omaa asiantuntemusta.
Yhdistyksen henkilökunnan espanjankielen taitokin on tietysti etu. Metsäsuunnittelija Tiina Ojansivu on päässyt hankkeessa hyödyntämään muun osaamisensa lisäksi myös kielitaitoaan. Ojansivu vastaa osahankkeesta, jossa tavoitteena on kehittää Meksikon metsänomistajayhdistysten käyttöön sopiva metsäsuunnittelujärjestelmä.
CONOSILin puheenjohtaja Reynaldo Magaña kertoi ihailevansa suomalaista metsänomistajaorganisaatiota. Hän toivoi, että vaikka Meksikossa ollaan organisaatiohistoriassa liki 100 vuotta jäljessä, heidän ei tarvitsisi odottaa sataa vuotta ennen kuin organisaatio saadaan kunnolla toimimaan.
Meksikon metsätaloudessa on tällä hetkellä paljon ongelmia. Maanomistuksen historia ei ole tukenut vastuullisen yksityisomistuksen kulttuuria ja suuri osa Meksikon metsistä on pienten kyläyhteisöjen hallussa. Näillä kyläyhteisöillä ei ole ollut aiemmin omistusoikeutta metsään, ainoastaan maapohjaan, kun hakkuuoikeudet ovat olleet metsäyhtiöillä. Tämä omistusjärjestely ei ole ollut omiaan tukemaan vastuullista metsänhoitoa. Viestinnällä ja neuvonnalla tulee olemaan suuri rooli toiminnan kehittämisessä.
Yhdeksi syyksi hakea oppia Suomesta Magaña mainitsee metsänhoidon tehostamisen. Kiertoajat vaihtelevat Meksikossa pohjoisen 60–70 vuodesta etelän plantaasien 7 vuoteen. Kasvuedellytykset pohjoisessa voisivat mahdollistaa paljon nopeammatkin kiertoajat jos metsänhoidossa opittaisiin käyttämään tehokkaita menetelmiä. Vieraat pääsivätkin tutustumaan taimikonhoitokohteelle Asikkalan Vesivehmaalla.
Hanke on kolmivuotinen ja sille on saatu rahoitus ulkoministeriön kansalaisjärjestöille myöntämistä tukimäärärahoista.
Meksikon metsätaloudesta
Meksikon metsänomistajajärjestö CONOSIL on perustettu vuonna 2005. CONOSIL on 32 osavaltiotason yhdistyksen ja niihin kuuluvien 218 paikallisen metsänomistajien yhdistyksen katto-organisaatio. Jäseniä CONOSILissa on tällä hetkellä noin 670 000. Meksikon uusi metsälaki säädettiin vuonna 2003. Metsänomistajien organisaatioiden kehittäminen kirjattiin lain tavoitteisiin.