Metsäenergiaketjussa on monta toimijaa, jotka kaikki tarvitsevat vähän erilaista tietoa. Korjuun, haketuksen, kuljetusten ja polttolaitosten tarpeen/kapasiteetin on toimittava saumattomasti yhdessä jotta metsäenergia saadaan tehokkaasti käyttöön. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykset ovat vetäneet METKA-hanketta, jossa on kehitetty uudenlaista RFID-tekniikkaan perustuvaa logistiikkajärjestelmää metsästä polttolaitokselle.

Tieto talteen heti alkulähteellä

Metka-hankkeessa kehitellyn Once-järjestelmän toimintamalli on kätevä: Kun energiapuu, oksat, latvusmassa ja kannot, kerätään tienvarteen, siitä syötetään tiedot järjestelmään ja kukin varastokasa saa RFID-tunnuksen. Kasa kuivuu puolesta vuodesta pariin vuotta ja kun hakettaja tulee paikalle, hän lukee tunnuksen tiedot järjestelmään ja samalla kertoo, minne polttolaitokselle olisi haketta tuomassa. Polttolaitos näkee reaaliaikaisesti, kuinka paljon haketta kohta on tulossa ja paljonko sen energiasisältö suurin piirtein on. Toimitusvarmuus paranee, selosti toimintaa projektipäällikkö Matti Kymäläinen mhy Kanta-Hämeestä.

Järjestelmä tallentaa tiedot erilaisten metsätyyppien ja alueiden mukaan, joten kun siellä on riittävästi pohjatietoa, järjestelmä heittää pohjatietojen perusteella arvion siitä, paljonko energiaa mistäkin kohteelta olisi saatavissa.

Tarkempaa tietoa myös metsänomistajalle

Metsänomistajakin tästä tekniikasta hyötyy. Tavoitteena on, että metsänomistaja saisi tilin puun energiasisällön mukaan. Tällä tekniikalla hän saa jo etukäteen käsityksen siitä, millainen rahasumma energiapuusta on tulossa. Myös palvelu paranee kun metsänhoitoyhdistyksen neuvojalla on täsmällisempää tietoa käytettävänään, totesi logistiikkavastaava Antti Alhola mhy Päijät-Hämeestä.

Myös esimerkiksi erilaisten verotukien kohdentaminen helpottuu, kun eri veroluokkiin kuuluva energiapuu luokitellaan järjestelmään valmiiksi.

Haketusyrittäjää järjestelmä palvelee myös siten, että sen avulla voi priorisoida alueen varastoja kosteusprosentin, eli energiapitoisuuden mukaan.

Päijät-Hämeen alueella on noin 1000 eri tienvarsivarastoa energiapuuta. Energiapuuta kerätään noin puolella kaikista päätehakkuualoista ja jonkin verran ensiharvennusaloilta. 90% energiapuusta haketetaan tienvarsivarastoilla, joten hyvä metsäenergiakohde vaatii metsäautotieltä paljon, enemmän kuin tukkirekka. Tällä hetkellä päätehakkuualoilta kerätään lähinnä kuusen oksia ja kantoja. Keskimäärin yksi irtokuutiometri energiapuuta tuottaa 2 MWh energiaa.

Lisätietoja hankkeesta:

http://www.mhy.fi/metka