Metsänuudistaminen on metsänomistajan vastuulla

Maamme vuotuinen metsänuudistamispinta-ala vaihtelee 150 000 hehtaarin molemmin puolin riippuen puukaupan ja hakkuiden määrästä. Viime vuonna pääosa, eli vajaa 84 000 hehtaaria uudistettiin istuttaen. Kylvöpinta-ala oli 24 000 hehtaaria. Luontainen uudistaminen on vähentynyt tasaisesti 1990-luvun loppupuolelta lähtien ja on tällä hetkellä samoissa hehtaarimäärissä kylvön kanssa.

Valtaosa vuotuisista hakkuista ja siten myös uudistamisesta tapahtuu yksityismetsissä: viime vuonna yksityiset istuttivat ja kylvivät uuden puusukupolven 77 000 hehtaarin alalle. Pääosan tästä työstä hoitivat metsänhoitoyhdistykset.

Metsänviljelyn onnistumisen edellytyksenä on, että siemenet tai taimet ovat terveitä ja soveltuvat alkuperältään sekä muilta ominaisuuksiltaan uudistusalan olosuhteisiin. Esimerkiksi liian eteläinen taimi saattaa kärsiä pakkas- ja muista vaurioista. Ne havaitaan usein jo heti taimivaiheessa, mutta osa vaurioista voi selvitä vasta useiden vuosien kuluttua. Metsänviljelyaineiston valinta on metsälain mukaan metsänomistajan vastuulla. Siementen ja taimien markkinoijan on puolestaan annettava metsänomistajalle alkuperästä ja muista ominaisuuksista riittävät tiedot.

160 miljoonaa puuntainta ja 12 000 kg siemeniä ei ole pikkujuttu

Vuotuiset uudistamispinta-alat vaativat suuren määrän siemeniä ja taimia. Siemeniä tarvitaan vuosittain 10 000 – 12 000 kg, josta suurin osa käytetään männyn metsäkylvöissä. Eviran tilastojen mukaan viime vuonna kotimaisilta taimitarhoilta lähti istutuksiin vajaa 160 miljoonaa tainta. Lisäksi Ruotsista ja Virosta tuotiin meille noin 10 miljoonaa tainta. Kyse ei siis ole aivan pienistä määristä. Kuusen osuus taimista oli 66 prosenttia. Männyn uudistaminen tapahtuu pääosin kylväen ja luontaisesti siemenpuista.

Metsänomistaja hyötyy jalostetun siemenen käytöstä

Urheiden miesten kapuaminen korkean puun latvaan käpyjä keräämään on historiaa. Nykyään siemenet kerätään joko talousmetsien hakkuiden yhteydessä metsikkökeräyksinä tai siementuotantoa varten perustetuilta siemenviljelyksiltä. Siemenviljelyksillä tuotetaan korkealaatuista siementä metsänjalostuksesta saadun tiedon perusteella.

Viljelykselle valittujen yksilöiden (vartteiden) riittävä lukumäärä ja satunnainen sijoittaminen takaavat monipuolisen risteytymisen ja siementen perimän monimuotoisuuden. Yksilöiden valinnassa kiinnitetään huomiota laatu- ja kasvuominaisuuksiin, kukintaan ja sienitautien ja hyönteistuholaisten kestävyyteen sekä kykyyn kestää hyvinkin vaihtelevia ympäristöolosuhteita. Viljelyvarmuuden merkitys kasvaa ilmastonmuutoksen seurauksena. Muutokseen liittyvät epävarmuustekijät edellyttävät lisäksi, että jalostuksessa huolehditaan riittävästä perinnöllisestä muuntelusta.

Jalostetun siemenen käyttö metsäkylvöissä ja taimituotannossa tuo merkittäviä etuja metsänomistajalle. Nyt tuotantovaiheessa olevilta ns. 1-polven viljelyksiltä kerättävä männyn siemen voi Etelä-Suomessa tuottaa 15–20 prosenttia paremman kasvun verrattuna metsikkösiemeneen. Myös laatuominaisuuksissa on merkittävää parannusta. Perustamisvaiheessa olevilta uusilta ns. 1.5-polven viljelyksiltä saatava siemen tuottaa vielä korkeamman jalostushyödyn. Jalostettu siemen on edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi metsikkösiementä kookkaampaa ja itää paremmin ja tasaisemmin kuin metsikkösiemen.

Lisätietoja: Metsäasiantuntija Karoliina Niemi, MTK, puh. 040 505 9007