Suomen luonnossa elää noin 47 000 erilaista lajia, joista  kaikkiaan 2 247 on määritelty uhanalaisiksi. Syynä uhanalaistumiseen on yksinkertaisesti elinympäristön muuttuminen.

- Mitä rehevämpi elinympäristö, sitä herkemmin se muuttuu niin, että joidenkin lajien kasvupaikat häviävät. Pitää myös muistaa, että muutoksessa syntyy aina kasvupaikkoja uusille lajeille. Esimerkiksi lahopuiden vähenemisestä kärsivät monet lajit, joille puu tarjoaa kasvupaikan lahoamisen eri vaiheissa, toteaa ympäristöpäällikkö Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomesta.

Lajien häviämisestä kokonaan on viime aikoina piirretty tummanpuhuvia uhkakuvia. Synkistelyn lomassa on kuitenkin jäänyt mainitsematta se, että useiden metsissä elävien lajien uhanalaistuminen on nyt hidastunut tai jopa pysähtynyt kokonaan.

- Talousmetsissä on tehty paljon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä, jotka ovat vaatineet työtä monelta taholta. Suurin kiitos menee kuitenkin yksittäisille metsänomistajille, jotka ovat tehneet lopullisen päätöksen siitä, mitä heidän metsissään tapahtuu.

Aktiivinen suojelu auttaa

Suurin yksittäinen syy uhanalaistumisen hidastumiselle on sertifiointi, jonka piirissä ovat käytännössä kaikki Suomen metsät. PEFC-sertifiointi tarkoittaa sitä, että talousmetsiä hoidetaan kestävästi niin ekologisesta, taloudellisesta kuin sosiaalisestakin näkökulmasta katsottuna.

- Sertifioinnissa on pystytty kokoamaan yhden asian alle useita luonnon kannalta hyödyllisiä toimenpiteitä, ja monimuotoisuus otetaan huomioon, kun metsissä esimerkiksi suunnitellaan hakkuita tai tehdään leimikkoja. Metsiin jätetään lahopuita tai maastoa hoidetaan kulottamalla, Nissinen kertoo.

- Metsänomistajien taloudelliset panostukset monimuotoisuuteen ovat hämmästyttävän suuret.

Toinen merkittävä tekijä monimuotoisuuden turvaamisessa on METSO-ohjelma, joka sekin sertifioinnin tavoin perustuu metsänomistajien vapaaehtoisuuteen. Ohjelman puitteissa suojellaan arvokkaiksi elinympäristöiksi määriteltyjä metsiä pääasiassa antamalla niiden kasvaa ilman hoitotoimenpiteitä.

- Viime aikoina on puhuttu, että METSO-ohjelma laajennettaisiin koskemaan metsien lisäksi myös puuttomia alueita. Sillä pystyttäisiin hidastamaan lajien uhanalaistumista esimerkiksi avosoilla ja kallioalueilla, joilla uhanalaistuminen on nyt lisääntynyt huomattavasti. Suomen maa-alasta 80 prosenttia on metsää, mutta vain kolmannes uhanalaisista lajeista elää metsässä.

Mitä muuta talousmetsien monimuotoisuuden edistämiseksi voisi tehdä?

Onko sinulla ideoita, joilla luonnon monimuotoisuutta voidaan talousmetsissä edistää? Anna ideoittesi kuulua osoitteessa otakantaa.fi 12.4. mennessä. Ajatuksia hyödynnetään luonnon monimuotoisuuden strategiassa, joka uudistetaan tänä vuonna. Työtä vetää ympäristöministeriö.