Suomen metsäpolitiikka perustuu kestävään metsätalouteen ja metsien monikäyttöön. Metsien käyttöä säädellään niin, että sekä luonto että ihmiset voivat hyvin ja toiminta on taloudellisesti kannattavaa.
Suomen metsät ovat kaikille avoimia jokamiehenoikeuksien nojalla. Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija - ilman maanomistajan lupaa tai mitään maksuja. Tämä tarkoittaa, että toisen omistamassa metsässä voi esimerkiksi ulkoilla, poimia sieniä taikka marjastaa. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä.
Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien etujärjestöjä. Metsänhoitoyhdistyksiä on 105. Yhdistysten jäseniä ovat tietyin edellytyksin kaikki Suomessa metsää omistavat henkilöt. Metsänhoitoyhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenten vaaleilla valitsema valtuusto.
Metsänomistaja voi käyttää yhdistyksen palveluja kun maksaa metsänhoitomaksua. Metsänhoitomaksu on lakisääteinen maksu, jonka verottaja kerää. Metsänhoitomaksulla varmistetaan kaikkien metsänomistajien mahdollisuus tasapuolisesti saada metsien hoitoon ja käyttöön liittyviä palveluja.
Yli 70 % yksityismetsien puukaupoista käynnistyy metsänhoitoyhdistyksen avulla. Yhdistykset aktivoivat tehokkaasti pienten metsälöiden omistajia ja etämetsänomistajia puukauppaan. Jos metsänhoitomaksu poistuisi, jäisi osa metsänomistajista neuvonnan ulkopuolelle, jolloin metsien hyödyntämisaste väistämättä laskisi. Tutkimusten mukaan pienitilakoko johtaa esimerkiksi Keski-Euroopassa automaattisesti puumarkkinoiden häiriöihin. Tähän lääkkeeksi on esitetty metsäomistajien yhteistyön ja organisoitumisen tiivistämistä.
Metsänhoitoyhdistykset aktivoivat metsänomistajia tehokkaasti myös nuoren metsän hoitoon ja tukevat tavoitetta saada energiapuuta markkinoille. Suomen ilmastotavoitteet ja uusiutuvan energian käytön osuuden nostaminen ovat pitkälti kiinni energiapuun saatavuudesta ja tämän tavoitteen saavuttaminen on erittäin vaikeaa ilman yhdistysten työtä.
Koko maan yksityismetsien metsänviljelystä liki 80 % toteutuu metsänhoitoyhdistysten kautta ja taimikonhoidosta ja nuoren metsän kunnostuksesta 60 %. Ilman metsänhoitoyhdistysten työtä nykyisiin taimikonhoito- ja nuorenmetsän kunnostusaloihin ei ole mahdollisuuksia päästä. Metsänhoitoyhdistykset on ainoa organisaatiokokonaisuus, joka on lähtenyt kehittämään osaamistaan metsien käsittelyn uusien menetelmien tarjoamiseksi metsäomistajille.
Metsänhoitomaksun poistuminen merkitsisi 30 milj. euron vähennystä nykyiseen kestävän metsätalouden edistämisen rahoitukseen. Metsien kasvukunto ja laatu huononisivat varojen puutteessa nopeasti.
Metsänhoitoyhdistyksillä on myös merkittävä rooli metsien monikäytön ja vapaaehtoisen metsiensuojelun (Etelä-Suomen METSO-ohjelma) edistäjinä. Metsänhoitoyhdistykset järjestävät yksityismetsien sertifioinnin. 95 % metsistä kuuluu PEFC-sertifioinnin piiriin. Jos yhdistykset eivät sertifiointia hoida, siitä voi aiheutua ongelmia puun vientimarkkinoilla.
Metsänhoitoyhdistykset ovat merkittävä maaseudun työllistäjä. Metsänhoitoyhdistyksissä työskentelee tällä hetkellä noin 1000 toimihenkilöä, noin 1200 metsuria ja lisäksi noin 2000 yrittäjää. Metsänhoitomaksun poistuminen vähentäisi työpaikkoja yhdistyksissä merkittävästi.
Metsänomistajat ovat palautteen perusteella erittäin tyytyväisiä metsänhoitoyhdistysten toimintaan ja palveluihin. Metsänomistajista 98 % maksaa metsänhoitomaksua. Heistä suurin osa pitää metsänhoitoyhdistyksiä tärkeimpänä tietolähteenään metsäasioissa.
Yksityismetsänomistajat ovat sitoutuneet kestävän metsätalouden harjoittamiseen Kestävän perhemetsätalouden ohjelman mukaisesti.
Perhemetsänomistajat haluavat puhua jatkossa enemmän metsätalouden kestävyydestä eikä vain sen yhdestä osa-alueesta, luonnon monimuotoisuudesta.