Suomen pinta-alasta on metsää lähes 80 % ja sisämaan vesistöjä 10 %. Valtaosa metsistä ja vesistöistä on yksityisessä omistuksessa. Metsistä yksityiset ihmiset omistavat 60 %.
Suomen maaseutu ja metsät tarjoavat yhteiskunnalle monia tuotteita ja palveluja. Maalaismaisemaan kuuluvat peltoaukeat metsäsaarekkeineen, vesistöt ja hyvin hoidettu rakennuskanta.
Monimuotoinen maaseutumaisema on myös houkutteleva matkailu- ja vapaa-ajan ympäristö. Maatalous ja peltojen säilyminen viljeltyinä tuottavat puhtaita suomalaisia elintarvikkeita, mutta ovat myös edellytys elävän maaseutumaiseman säilymiselle.
Perhemetsänomistajat tuottavat raaka-ainetta teollisuuden käyttöön ja ylläpitävät metsien monimuotoisuutta. Samalla perhemetsät tarjoavat työtä ja mahdollisuuden virkistäytymiseen ja metsäluonnosta nauttimiseen. Terveet ja hoidetut metsät sekä moni-ilmeinen metsämaisema ovat osa elävää ja asuttua maaseutua.
Omaisuuden suoja on Suomessa turvattu perustuslaissa. Perustuslaki turvaa myös yksityisen maanomistusoikeuden.
Omaisuuden suoja tarkoittaa myös sitä, ettei ketään saa estää käyttämästä omistamaansa tai hallitsemaansa omaisuutta normaalilla tavalla. Jos yksityistä omistusoikeutta tai maan käyttöä halutaan rajoittaa, siitä täytyy säätää lailla.
Myös metsien hoitoon ja käyttöön kohdistuu eriasteisia rajoituksia ja luvanvaraisuutta sekä pääsääntöisesti ilmoitusvelvollisuus suunnitelluista hakkuista.
Jokamiehenoikeus tarkoittaa jokaisen kansalaisen mahdollisuutta nauttia luonnosta muun muassa marjastaen ja sienestäen siitä riippumatta, kuka alueen omistaa. Maanomistajat tarjoavat tämän mahdollisuuden korvauksetta kaikkien käyttöön. Jokamiehenoikeudella on kaksi perusedellytystä: sen tulee olla tilapäistä tai satunnaista ja haitatonta.
Jokamiehenoikeus on ns. väistyvä oikeus. Sen perusteella ei voi vaatia maanomistajaa rajoittamaan lainmukaista toimintaa kuten hakkuita ja metsänhoitotöitä metsissä. Jos maanomistaja ottaa jonkin alueen erityiseen käyttöön, jokamiehenoikeuden käyttömahdollisuus väistyy. Erityinen käyttö metsäalueilla tarkoittaa esimerkiksi hakkuualueita ja niille istutettavia taimikoita. Jokamiehenoikeuden nojalla ei liioin voi harjoittaa liiketoimintaa toisen maalla ilman maanomistajan suostumusta.
Suomalaiset ovat aktiivisia ulkoilijoita ja luonnossa liikkujia. Luonnon virkistyskäyttötutkimuksen mukaan yli puolet työikäisistä suomalaisista käy marjastamassa ja 40 prosenttia sienestämässä.
Lähes kaikki lenkkeilevät, hiihtävät ja retkeilevät, useimmiten metsäympäristössä. Noin puolet ulkoilukerroista kohdistuu jokamiehenoikeudella käytettyihin metsäalueisiin.
Valtaosa (noin 90 prosenttia) mökkeily- ja marjastusmatkoista suuntautuu yksityisten omistamille alueille.
Luontomatkailu on kasvanut eniten Lapissa, Kuusamossa ja Kainuussa. Matkailun ohjelmapalvelutuotteet, kuten motorisoitu liikkuminen, koiravaljakkoretket ja hevosmatkailu ovat pääsääntöisesti kiellettyjä suojelualueilla. Matkailussa taloudellista tulosta tehdään yhä enemmän talousmetsissä.
Maankäytössä ja metsien käsittelyssä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös virkistyskäytön tarpeet.
Metsälakiin ei sisälly erityisiä määräyksiä virkistyskäytön huomioon ottamisesta yksityismetsissä. Laki antaa kuitenkin mahdollisuuden käsitellä metsiä niin, että ne soveltuvat erityisen hyvin virkistyskäyttöön. Metsälain 6 pykälässä todetaan: ” Jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla.”
Yksityismetsien metsänhoito-ohjeissa ja suosituksissa annetaan ohjeita myös maiseman ja virkistyskäytön huomioon ottamisesta metsien käsittelyssä. Metsätöiden yhteydessä mm. vältetään selvästi havaittavien polkujen hävittämistä. Umpeenkasvaneita perinneympäristöjä kunnostetaan mahdollisuuksien mukaan raivaten, minkä jälkeen niitä hoidetaan niittäen tai laiduntaen.
Maamme metsistä 95 prosenttia on sertifioitu FFCS-järjestelmän mukaan. Järjestelmä asettaa mm. metsien virkistyskäyttöä koskevia vaatimuksia ja turvaa vastuullisen jokamiehen oikeudet.