25.5.2010

Yksityisillä metsänomistajilla on keskeinen merkitys maamme metsäteollisuuden puunhankinnassa. Metsänomistajien lukumäärä on suuri ja ostajien lukumäärä vähäinen. Metsänomistajilla on omia, varsin erilaisia tavoitteita metsiensä omistukselle ja käytölle.

Metsänomistajat tarvitsevat ajantasaista tietoa lopputuote- ja puumarkkinoiden kehityksestä.

Useimmiten metsänomistajat käyttävät metsänhoitoyhdistysten ammattiapua puukauppojen suunnittelussa (n. 70 % kaikista puukaupoista). Tästä syystä metsänhoitoyhdistykset ovat merkittävä toimija puumarkkinoilla. 

Kilpailu toimii Suomen puumarkkinoilla tutkimusten perusteella melko hyvin. Puumarkkinoiden keskeisin ongelma on suuri määrä- ja hintavaihtelu.

MTK:n omat toimenpiteet puukaupan edistämiseksi

Metsänhoitoyhdistysten toiminnan kehittäminen on tärkeintä puukaupan tasapainon turvaamiseksi. Metsänhoitoyhdistysten lakisääteisenä tehtävänä on metsänomistajan harjoittaman metsätalouden kannattavuuden turvaaminen. Metsänhoitoyhdistyslaki säätelee yhdistysten toimimista puukaupassa. Metsänhoitoyhdistysten tulee kohdella kaikkia puunostajia tasapuolisesti, eivätkä ne voi käydä kauppaa omaan lukuun.  

MTK on päättänyt käynnistää sähköisen puumarkkinapaikan perustamisen. Puutorin perustaminen on erittäin keskeinen osa metsänomistajaorganisaation omatoimisesti tekemää puumarkkinoiden toimivuuden kehittämistä. Sähköinen puumarkkinapaikka parantaa huomattavasti puumarkkinoiden läpinäkyvyyttä sekä puumarkkinoiden kilpailullisuutta niin tukki-, kuitu- kuin energiapuullakin. Lisäksi se mahdollistaisi standardoidun tiedonsiirron hyödyntämisen.

MTK hakee aktiivisesti sähköisen puukauppapaikan perustamiseen mukaan myös muita metsäalaa toimijoita mukaan lukien suurimmat puun ostajat. Hankkeelle on lisäksi haettu Tekes-rahoitusta. Mikäli julkinen rahoitus ei toteudu, metsänomistajaorganisaatio vastaa hankkeen toteutuksesta kokonaisuudessaan.

MTK kehittää edelleen yhteiskuntavastuullista puumarkkinaviestintäänsä metsänomistajien suuntaan.

Yhteiskunnan ja koko metsäsektorin yhteiset toimenpiteet

Metsänhoitoyhdistystoiminta pitää turvata ja kehittää vastaamaan puunostajapuolen voimakasta keskittymistä. Kuitupuun ostajia on käytännössä neljä. Metsää omistavia yksityisiä henkilöitä on noin 900 000. He ovat järjestäytyneet metsänhoitoyhdistyksiin, joihin metsänomistajilla automaattijäsenyys, jos metsänomistaja ei toisin halua.

Metsänhoitoyhdistykset toteuttavat yli 70 % yksityismetsien puukaupan alkuvaiheen suunnittelusta. Lisäksi ne avustavat valtakirjatoimeksiannoilla metsänomistajia noin 40 % yksityismetsistä myytävästä puumäärästä. Toistaiseksi metsänhoitoyhdistystoiminta on pitänyt liki kaikki metsänomistajat puumarkkinaneuvonnan piirissä.

MTK katsoo, että metsänhoitoyhdistysten lakisääteisen aseman muutos aiheuttaisi puumarkkinoille välittömästi ennalta arvaamattoman ja hyvin pitkäkestoisen epävarmuustekijän.

Myös hintainformaatiota pitää parantaa. Metsäsektorin suhdannekatsauksia pitää parantaa, puukaupan tilastointia kehittää ja aluejako poistaa. Tilastointiluokituksia pitää tarkentaa niin että yksittäisen puunostajan tietosuoja ei vaarannu. Myös energiapuun markkinaseuranta pitää saada kattavaksi.

MTK kannattaa myös puun hintaindeksoinnin kehittämistä ja raakapuun hinnoittelun kehittämistä. MTK suosittaa siirtymistä laajemmin tienvarsikauppaan, jossa jalostava teollisuus voisi kohdentaa resurssinsa lopputuotemarkkinoiden kehittämiseen.

Metsävaratiedon käytettävyyttä pitää lisätä, kunhan metsävaratiedon henkilötietosuojasta huolehditaan. Metsätilarakenteen kehittäminen ja sukupolvenvaihdosten nopeuttaminen edistäisivät metsäelinkeinon kannattavuutta ja mieltämistä elinkeinoksi.

MTK:n mielestä metsätilojen sukupolvenvaihdoksen verohuojennus olisi tehokkain tapa edistää niin puukaupan sujuvuutta kuin metsätilarakenteen kehittämistä. Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien mukaan sukupolvenvaihdoshuojennuksen vaikutukset valtiontalouden kannalta olisivat neutraalit ja pitkällä aikavälillä positiiviset.