2010 tammikuun hyvät korjuukelit auttavat puumarkkinoiden tervehtymistä.

18.1.2010

Historiallisen hiljainen puukauppa vuosi 2009 kääntyi erittäin jyrkästi vuoden viimeisten kahden viikon aikana. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten viikko-ostot eivät ylittäneet miljoonaa kuutiometriä kertaakaan ennen vuoden kahta viimeistä viikkoa. Viikkojen 52 ja 53 aikana ostot lisääntyivät kuitenkin räjähdysmäisesti. Tällöin ostettiin noin 4,2 miljoonaa kuutiota, joka oli lähes kolmasosa koko vuoden 2009 ostoista. Määräaikaisen verohuojennuksen puolittuminen 25 prosenttiin näkyikin puumarkkinoilla rajuna piikkinä viimeisellä mahdollisella hetkellä.

Tukkipuu- ja sahatavaramarkkinat

Sahateollisuuden puuhuoltotilanne on hieman parantunut. Pysty- ja katkotunpuunvarastot ovat kuitenkin edelleen normaalitasoa pienemmät. Havutukkipuun kysyntä on kohtuullisen hyvällä tasolla.

Vanerin tuotannon ongelmat heijastuvat koivutukkimarkkinoille koivutukin erittäin heikkona kysyntänä ja laskevana hintana. Puulajikohtaiset erot siis korostuvat edelleen puukaupassa.

Kuitupuu ja sellumarkkinat

Joulukuun lopun ostopiikki paransi havukuitupuuta käyttävän teollisuuden alkuvuoden puuhuoltotilannetta. Koivukuitupuun kysyntä on elpynyt. Koivun kysynnässä ollaankin tilanteessa, jossa kuituosalle kysyntä on hyvä, mutta tukkiosan kysyntä on heikko. Puun myyjille tilanne on näiltä osin haastava. Vuoden 2007 ennätyksellisen suuret kauppamäärät, 2008 runsas puun tuonti ja heikko lopputuotemarkkinatilanne koko vuoden 2009 pitivät kuitua käyttävän teollisuuden varastotasot korkealla tasolla koko vuoden 2009. Puuta ei ole kulunut normaalilla kapasiteetin käyttöasteella, joten havukuitupuun katkotun puun varastot ovat edelleen suuret. Myös joulukuun lopun ostopiikki kasvatti pystyvarastoja.

Energiapuumarkkinat

Energiapuun kysyntä on heikentyi selkeästi vuoden 2009 viimeisen neljänneksen aikana. Kivihiilen hintojen romahtaminen vuoden 2009 aikana ja päästökiintiön hinnan alhainen taso vaikuttavat energiamarkkinoille siten, että kivihiiltä poltetaan nyt myös sisämaan lämpö- ja sähkölaitoksilla. Energiapuun hintoja painaa myös tuontihake, jonka käyttö on lisääntynyt nopeasti. Kesän 2009 turvetuotantotavoitteesta teollisuus onnistui nostamaan yli 60 prosenttia. Länsi-Suomessa tavoitteeseen päästiin täysimääräisesti, mutta Itä-Suomessa tavoitteesta saavutettiin heikoimmillaan vain 30 prosenttia. Turpeen saatavuus heijastuu energiapuumarkkinoille, koska osassa laitoksista niitä voidaan käyttää yhteispoltossa ja myös toisiaan korvaavina. Kahden edellisen lämmityskauden jäljiltä turpeen varastot hupenivat erittäin pieniksi. Alhaisia varastoja onnistuttiin kesän 2009 nostossa kasvattamaan. Alueilla, joilla turvetta joudutaan korvaamaan muilla polttoaineilla, vaje korvautuu osittain kivihiilellä, öljyllä ja tuontihakkeella, mutta myös kotimaisen energiapuun kysyntään vaje vaikuttaa positiivisesti. Alueelliset ja laitoskohtaiset erot ovat kuitenkin merkittävät ja osassa maata erityisesti tuontipuu heikentää kotimaisen puun menekkiä. Koska energiapuulla ei ole Venäjältä tuotuna tuontitullia, on venäläisen puun osuus tuontienergiapuusta kaikkein suurin.

Metsänomistajien kannattaa edelleen hoitaa nuorten metsien harvennukset kuntoon ja käyttää kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset kannustimet nuorten metsien hoitoon hyväkseen. Tämä parantaa metsätalouden harjoittamisen kannattavuutta pitkällä tähtäimellä. Tällä hetkellä metsänomistaja voi saada metsänhoidon kannalta tärkeisiin nuoren metsän hoitokohteisiin kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista nuoren metsän hoitotukea. Kun nuoren metsän hoitoon liittyy energiapuun korjuuta, voi metsänomistaja saada lisäksi energiapuun korjuutukea.

Nuoren metsän hoidon tuki riippuu toteutuneista kustannuksista, mutta energiapuun korjuutuki tulee suoraan toteutuneiden kiintokuutioiden perusteella. Energiapuun korjuutuki on veroton 7€/kiintokuutio. Lisäksi haketuksen toteuttaja voi saada haketustukea. Tarkat tukitasot ja ehdot kannattaa tarkistaa omasta metsänhoitoyhdistyksestä.

Korjuuolosuhteet suosivat nyt teollisuuden puunhankintaa

Lumisena ja kylmänä alkanut vuosi 2010 näyttää antavan hyvät mahdollisuudet toteuttaa puun korjuuta talven aikana. Edellisvuosien aikana korjaamatta jääneitä talvikorjuukohteita päästään nyt käsittelemään ja tämä avaakin mahdollisuuden saada puretuksi patoutunutta talvikorjuukohteiden määrää. Puumarkkinoiden normalisoitumisen kannalta olisikin ensisijaisen tärkeää, että talvikorjuukohteista saataisiin korjuuolosuhteiden puitteissa mahdollisimman suuri määrä korjatuksi.

Hankintapuu

Hankintapuun myyjien iloksi, hankintapuun vastaanotto on parantunut viime vuoteen verrattuna. Hankintamyyjän kannattaa kuitenkin edelleen varmistaa puiden vastaanotto ja tehdä hankintakauppa kirjallisena jo ennen hakkuun aloittamista. Myös energiapuuta hankintakaupalla myyvien kannattaa varmistaa puun vastaanotto ja solmia kaupat kirjallisena ennen hakkuutyön aloittamista.

Kansainväliset puumarkkinat

Venäjä päätti siirtää vientimaksujen korotuksia vuodella eteenpäin, eli vuoden 2011 alkuun saakka. Asetuksen mukaan halkaisijaltaan alle 15 cm koivu, sekä polttopuu ja hake ovat edelleen tullin ulkopuolella. Ruplan voimakas devalvoituminen parantaa merkittävästi venäläisen puun hintakilpailukykyä. Kruunun heikkous taas on näkynyt ruotsalaisen puun hyvänä hintakilpailukykynä. Tämä näkyy erityisesti rannikolla toimivilla laitoksilla.  Ruotsissa edellisvuosien suurien myrskyjen seurauksena puun hintoja painanut myrskytuhopuu on saatu jalostettua. Osa ruotsalaisista yrityksistä ilmoittikin vuoden 2009 lopulla puun hintojen korotuksista.

Tuontipuumäärä vaikuttaa suoraan kotimaisen puun tarpeeseen: mitä enemmän tuonti supistuu, sitä enemmän tarvitaan puuta kotimaasta. Teollisuus on toisaalta siirtänyt kapasiteettiaan Suomesta muihin Euroopan tuotantoyksikköihinsä. Tällä on heikentävä vaikutus kotimaisen puun kysyntään. Metsänomistajien tulisi toimia niin, että kotimaisen puun tarjonta vastaa metsäteollisuuden todellista puuntarvetta. Tällä tavoin varmistetaan, että metsäteollisuus pystyy täyttämään saamansa tilaukset, eikä menetä markkinaosuuksia. Metsäteollisuuden markkinatilanne heijastuu myös metsätalouden kannattavuuteen.

Puumarkkinoiden alueelliset ja ostajakohtaiset ovat huomattavat

Myyntierä kannattaa aina kilpailuttaa. Lisäksi korjuun valvonta on hoidettava jokaisen puukaupan yhteydessä. Puukauppaa harkitsevien metsänomistajien kannattaa kääntyä oman alueensa metsänhoitoyhdistyksen puoleen. Sieltä löytyy paras tieto paikallisista puumarkkinoista myös puutavaralajeittain ja hakkuutavoittain. Alkuvuoden puun kysyntätilanteessa korostuu runkojen tukkiosuuden hyödyntäminen tarkasti ja kuitupuun hinnoittelu. Kilpailuttaminen ja paikallisten puumarkkinoiden tuntemus parantaa puukaupasta saatavaa kokonaistuloa, koska ostajakohtaiset erot ovat tällä hetkellä merkittäviä.

Metsänhoitoyhdistyksillä on ajantasaisin tieto ostajien käyttämistä runkojen katkontatavoitteista. Tukkirunkojen katkontaohjeet ja laatuvaatimukset vaihtelevat yrityskohtaisesti ja jopa kuukausittain. Metsänhoitoyhdistysten katkonta-aineisto on arvokas apu ostotarjousten vertailuun ja sen merkitys korostuu nyt, kun tukkiosuudet halutaan saada talteen täysimääräisesti. Puun ostajaa valittaessa on muistettava, että yksikköhinnaltaan korkein tarjous ei välttämättä ole kokonaisarvoltaan paras.

Määräaikainen veroetu säilyy 25%:ssa vuonna 2010 solmituille kaupoille, kun tilitys tapahtuu vuosien 2010 ja 2011 aikana

Puun myyntituloihin liittyvän veroedun saamiseksi metsänomistajan on puun myyntisopimuksessa kiinnitettävä erityistä huomiota maksuaikatauluun. Puukaupparahojen tulee olla metsänomistajan tilillä verohuojennukseen liittyvien määräaikojen puitteissa. Korjuuajan pituuteen ja puukaupan rahoitukseen ei ole olemassa yhteisiä suosituksia vaan ne sovitaan jokaisessa kaupassa erikseen. Kauppakirjaan kirjatuista puukaupan ehdoista metsänomistajien kannattaa pitää kiinni.

1.4.2008-31.12.2009 aikana solmittuihin puukauppoihin liittyvistä tuloista on verotettavaa tuloa 50 prosenttia silloin, kun tulot saadaan vuoden 2010 loppuun mennessä. Kauppoihin liittyvistä matkakuluista ja mahdollisista puun korjuukuluista ilmoitetaan veroilmoituksella vähennettäviksi menoiksi 50 prosenttia. Muilta osin kaikki metsätalouden menot voidaan vähentää täysimääräisesti, mukaan lukien ennakkoraivaus.

1.4.2008-31.12.2009 aikana solmittuihin puukauppoihin liittyvistä tuloista on verotettavaa tuloa 75 prosenttia silloin, kun tulot saadaan vuoden 2011 aikana. Kauppoihin liittyvistä matkakuluista ja mahdollisista puun korjuukuluista voi vähentää vastaavasti 75 prosenttia. Muilta osin kaikki metsätalouden menot voidaan vähentää täysimääräisesti, mukaan lukien ennakkoraivaus.

Vuonna 2010 solmittuihin puukauppoihin liittyvistä tuloista on verotettavaa tuloa 75 prosenttia, kun tulot saadaan vuonna 2010 tai 2011.

Anssi Kainulainen, MTK metsälinja