12.4.2010

Puukauppaa käydään nyt odottavissa tunnelmissa. Alku vuoden erittäin vaisusti metsäteollisuuden ostotarpeeseen nähden käynyt kauppa ei valitettavasti ole osoittanut piristymisen merkkejä viime viikkoina. Talven erinomaiset korjuuolosuhteet paransivat talvikorjuukohteiden kaupankäyntiä, mutta kelirikkokevään koittaessa talvikorjuukohteiden hakkuut pienenevät. Verotukselliset syyt houkuttelevat metsänomistajia edelleen kaupoille 25 prosentin määräaikaisen verohuojennuksen muodossa. Veroetu on voimassa vuonna 2010 solmituille kaupoille, kun tilitys tapahtuu vuosien 2010 ja 2011 aikana. Varovaista optimistisuutta on kuitenkin sekä ostajien, että myyjien puolella. Lopputuotemarkkinat vetävät paremmin kuin pitkään aikaan ja tämä heijastuu myös puumarkkinoille.

Tukkipuu- ja sahatavaramarkkinat

Sahateollisuuden puuhuoltotilanne on heikko. Pysty- ja katkotunpuunvarastot ovat normaalitasoa pienemmät. Havutukkipuun kysyntä on hyvää.

Vanerin tuotannon ongelmat heijastuvat edelleen koivutukkimarkkinoille koivutukin heikkona kysyntänä. Puulajikohtaiset erot ovat isoja puukaupassa.

Kuitupuu ja sellumarkkinat

Joulukuun lopun ostopiikki paransi havukuitupuuta käyttävän teollisuuden alkuvuoden puuhuoltotilannetta. Koivukuitupuun kysyntä on elpynyt. Koivun kysynnässä ollaan tilanteessa, jossa kuituosalle kysyntä on hyvä, mutta tukkiosan kysyntä on heikko. Puun myyjille tilanne on näiltä osin haastava ja katkonnan seurantaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Mäntykuitupuun kysyntä on suhdannetilanteeseen nähden hyvä. Ostomäärät ovat vuoden neljäntoista ensimmäisen viikon aikana olleet hieman alle vuoden 2008 tason, mutta kuitenkin viime vuoteen verrattuna korkeammat.

Metsänomistajien tulisi toimia niin, että kotimaisen puun tarjonta vastaa metsäteollisuuden todellista puuntarvetta. Tällä tavoin varmistetaan, että metsäteollisuus pystyy täyttämään saamansa tilaukset, eikä menetä markkinaosuuksia. Metsäteollisuuden markkinatilanne heijastuu myös metsätalouden kannattavuuteen. Metsäteollisuuden viimeaikaiset tulosjulkistukset ovat osoittaneet lopputuotemarkkinoiden vetävän nyt hyvin. Sellun markkinahinnan runsas nousu näkyy integroituneen sellu- ja paperiteollisuuden suhteellisen kilpailukyvyn paranemisena pelkästään markkinasellun varassa toimiviin yrityksiin nähden. Suomessa toimiva metsäteollisuus on pitkälti integroitunutta ja näin ollen hyötyy vallitsevasta markkinatilanteesta, vaikka papereiden hintakehityksessä kaivattua nousua ei olekaan saavutettu.

Energiapuumarkkinat

Energiapuun kysyntä on heikentynyt selkeästi vuoden 2009 neljänneltä vuosineljännekseltä lähtien huolimatta kylmän talven suuresta energiankulutuksesta. Kivihiilen hintojen romahtaminen vuoden 2009 aikana ja päästökiintiön hinnan alhainen taso vaikuttavat energiamarkkinoille siten, että kivihiilen kysyntä lisääntyy. Kivihiilen ja polttohakkeen hinnat ovat kuitenkin lähentyneet toisiaan selkeästi alkuvuoden 2010 aikana. Energiapuun hintoja painaa myös hakkeen tuonnin kasvu. Vuoden 2009 aikana haketta tuotiin Suomeen energiakäyttöön yli miljoona kuutiometriä ennen kaikkea Venäjältä. Hakkeen tuontia lisäsi erityisesti, ettei polttohakkeelle ole Venäjältä vientitullia.

Hyvistä korjuuolosuhteista kelirikkokauteen

Luminen ja kylmä talvi 2010 antoi hyvät mahdollisuudet toteuttaa puun korjuuta talven aikana.  Edellisvuosilta korjaamatta jääneitä kohteita on kuitenkin metsänomistajakyselyn mukaan edelleen korjaamatta 9-12 miljoonaa kuutiota. Puumarkkinoiden normalisoitumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että talvikorjuukohteista saadaan korjuuolosuhteiden puitteissa mahdollisimman suuri määrä korjatuksi. Kelirikkokaudella osaa näistä kohteista ei päästä korjaamaan, eikä kuljettamaan. Kelirikkokauden ennakoidaan olevan Etelä- ja Keski-Suomessa normaali ja Pohjois-Suomessa hieman normaalia vaikeampi. Runsaat sulamisvedet maan Etelä-osassa voivat vaikeuttaa metsässä tapahtuvaa toimintaa.

Hankintapuu

Hankintamyyjien iloksi, hankintapuun vastaanotto on parantunut viime vuoteen verrattuna. Hankintamyyjän kannattaa kuitenkin edelleen varmistaa puiden vastaanotto ja tehdä hankintakauppa kirjallisena jo ennen hakkuun aloittamista. Energiapuuta hankintakaupalla myyvien kannattaa varmistaa puun vastaanotto ja solmia kaupat kirjallisena ennen hakkuutyön aloittamista. Myös käytettävästä mittausmenetelmästä kannattaa sopia etukäteen.

Kansainväliset puumarkkinat

Venäjän päätös siirtää vientimaksujen korotuksia vuodella eteenpäin, eli vuoden 2011 alkuun saakka vaikuttaa Suomen puukauppaan kysyntää piristävästi. Asetuksen mukaan halkaisijaltaan alle 15 cm koivu, sekä polttopuu ja hake ovat edelleen tullin ulkopuolella. Ruplan voimakas devalvoituminen parantaa merkittävästi venäläisen puun hintakilpailukykyä edelleen. Kruunun heikkous taas on näkynyt ruotsalaisen puun hyvänä hintakilpailukykynä. Kruunun kurssi on vahvistunut alkuvuoden aikana ja tämä parantaakin suomalaisen puutavaran ja metsäteollisuustuotteiden kilpailukykyä. Metsäteollisuus yritykset Ruotsalaisissa ovat ilmoittaneet puun hintojen korotuksista parantuneen markkinakysynnän ansiosta, sekä parantamaan Ruotsissa vallitsevaa niukkaa tukkipuun tarjontaa. Tuontipuumäärä vaikuttaa suoraan kotimaisen puun tarpeeseen: mitä enemmän tuonti supistuu, sitä enemmän tarvitaan puuta kotimaasta.

Puumarkkinoiden alueelliset ja ostajakohtaiset erot ovat huomattavat

Myyntierä kannattaa aina kilpailuttaa. Lisäksi korjuun valvonta on hoidettava jokaisen puukaupan yhteydessä. Puukauppaa harkitsevien metsänomistajien kannattaa kääntyä oman alueensa metsänhoitoyhdistyksen puoleen. Sieltä löytyy paras tieto paikallisista puumarkkinoista myös puutavaralajeittain ja hakkuutavoittain. Vallitsevassa puun kysyntätilanteessa korostuu runkojen tukkiosuuden hyödyntäminen tarkasti ja kuitupuun hinnoittelu. Kilpailuttaminen ja paikallisten puumarkkinoiden tuntemus parantaa puukaupasta saatavaa kokonaistuloa, koska ostajakohtaiset erot ovat tällä hetkellä merkittäviä.

Metsänhoitoyhdistyksillä on ajantasaisin tieto ostajien käyttämistä runkojen katkontatavoitteista. Tukkirunkojen katkontaohjeet ja laatuvaatimukset vaihtelevat yrityskohtaisesti ja jopa kuukausittain. Metsänhoitoyhdistysten katkonta-aineisto on arvokas apu ostotarjousten vertailuun ja sen merkitys korostuu nyt, kun tukkiosuudet halutaan saada talteen täysimääräisesti. Puun ostajaa valittaessa on muistettava, että yksikköhinnaltaan korkein tarjous ei välttämättä aina ole kokonaisarvoltaan paras.

Määräaikainen veroetu säilyy 25%:ssa vuonna 2010 solmituille kaupoille, kun tilitys tapahtuu vuosien 2010 ja 2011 aikana

Puun myyntituloihin liittyvän veroedun saamiseksi metsänomistajan on puun myyntisopimuksessa kiinnitettävä erityistä huomiota maksuaikatauluun. Puukaupparahojen tulee olla metsänomistajan tilillä verohuojennukseen liittyvien määräaikojen puitteissa. Korjuuajan pituuteen ja puukaupan rahoitukseen ei ole olemassa yhteisiä suosituksia vaan ne sovitaan jokaisessa kaupassa erikseen. Kauppakirjaan kirjatuista puukaupan ehdoista metsänomistajien kannattaa pitää kiinni.

Vuonna 2010 solmittuihin puukauppoihin liittyvistä tuloista on verotettavaa tuloa 75 prosenttia, kun tulot saadaan vuonna 2010 tai 2011. Kauppoihin liittyvistä matkakuluista ja mahdollisista puun korjuukuluista voi vähentää vastaavasti 75 prosenttia. Muilta osin kaikki metsätalouden menot voidaan vähentää täysimääräisesti, mukaan lukien ennakkoraivaus.

Energiapuukauppa ja vaihtoehtoiset polttoaineet

Turvetuotanto valmistautuu jo tulevaan nostokauteen. Tavoitteena on kohottaa nostettavan turpeen määrää vuoden 2009 tasoon verrattuna. Turpeen saatavuus heijastuu energiapuumarkkinoille, koska osassa laitoksista niitä voidaan käyttää yhteispoltossa ja myös toisiaan korvaavina. Kahden edellisen lämmityskauden jäljiltä turpeen varastot hupenivat erittäin pieniksi. Alhaisia varastoja onnistuttiin kesän 2009 nostossa kasvattamaan ja vuoden 2010 nostossa varastoja on tarkoitus edelleen kasvattaa. Kylmä lämmitystalvi 2010 on verottanut turpeen varastoja runsaasti. Alueelliset ja laitoskohtaiset erot ovat kuitenkin merkittävät ja osassa maata erityisesti tuontipuu heikentää kotimaisen puun menekkiä.

Metsänomistajien kannattaa edelleen hoitaa nuorten metsien harvennukset kuntoon ja käyttää kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset kannustimet nuorten metsien hoitoon hyväkseen. Tämä parantaa metsätalouden harjoittamisen kannattavuutta pitkällä tähtäimellä ja voi jo nyt tuoda myös selkeää kantorahatuloa. Talven jäljiltä lumituhoille herkkien riukumetsien kunto kannattaa tarkistaa ja hyödyntää mahdolliset lumituhoalueet energiapuunkorjuuseen. Metsän hoitaminen nopeuttaa puuston järeytymistä ja sietokykyä mm. myrsky- ja lumituhoja vastaan.

Tällä hetkellä metsänomistaja voi saada metsänhoidon kannalta tärkeisiin nuoren metsän hoitokohteisiin kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista nuoren metsän hoitotukea. Kun nuoren metsän hoitoon liittyy energiapuun korjuuta, voi metsänomistaja saada lisäksi energiapuun korjuutukea. Nuoren metsän hoidon tuki riippuu toteutuneista kustannuksista, mutta energiapuun korjuutuki tulee suoraan toteutuneiden kiintokuutioiden perusteella. Energiapuun korjuutuki on veroton 7€/kiintokuutio. Lisäksi haketuksen toteuttaja voi saada haketustukea. Tarkat tukitasot ja ehdot kannattaa tarkistaa omasta metsänhoitoyhdistyksestä.

Anssi Kainulainen, MTK metsälinja