7.5.2010

Alkuvuoden erittäin vaisusti metsäteollisuuden ostotarpeeseen nähden käynyt puukauppa on osoittanut piristymisen merkkejä viime viikkoina. Kaikille puutavaralajeille on nyt hyvin kysyntää. Kelirikkokevään koitettua korjuuolosuhteet asettavat rajoitteita korjattaville kohteille. Verotukselliset syyt houkuttelevat metsänomistajia vielä tämän vuoden kaupoille 25 prosentin määräaikaisen verohuojennuksen muodossa. Veroetu on voimassa vuonna 2010 solmituille kaupoille, kun tilitys tapahtuu vuosien 2010 ja 2011 aikana. Lopputuotemarkkinat vetävät paremmin kuin pitkään aikaan ja tämä heijastuu myös puumarkkinoille.

Tukkipuu- ja sahatavaramarkkinat

Sahateollisuuden puuhuoltotilanne on erittäin heikko. Pysty- ja katkotunpuunvarastot ovat normaalitasoa pienemmät. Havutukkipuun kysyntä on hyvää. Myös koivutukkimarkkinat ovat viime viikkoina piristyneet. Ostajakohtaiset erot voivat olla suuriakin tämän hetken puukaupassa ja katkontaan kannattaa puun myyjien kiinnittää erityistä huomiota.

Kuitupuu ja sellumarkkinat

Myös kuitupuumarkkinoilla tarvitaan nyt puuta. Erityisesti koivukuitupuulla on hyvä kysyntä, mutta myös havukuitupuu tekee kauppansa. Koivun kysynnässä ollaan tilanteessa, jossa kuituosa on erityisen kysyttyä. Katkonnan seurantaan kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota.

Mäntykuitupuun kysyntä on suhdannetilanteeseen nähden hyvä. Ostomäärät ovat vuoden seitsemäntoista ensimmäisen viikon aikana olleet hieman alle vuoden 2008 tason, mutta kuitenkin viime vuoteen verrattuna selvästi korkeammat. Pellervon talous tutkimus on ennustanut vuoden 2010 teollisuuden kotimaisen puuntarpeen olevan selvästi yli vuoden 2009 tason.

Metsänomistajien tulisi toimia niin, että kotimaisen puun tarjonta vastaa metsäteollisuuden todellista puuntarvetta. Tällä tavoin varmistetaan, että metsäteollisuus pystyy täyttämään saamansa tilaukset, eikä menetä markkinaosuuksia. Metsäteollisuuden markkinatilanne heijastuu myös metsätalouden kannattavuuteen. Metsäteollisuuden viimeaikaiset tulosjulkistukset ovat osoittaneet lopputuotemarkkinoiden elpyneen hyvin. Sellun markkinahinnan runsas nousu näkyy integroituneen sellu- ja paperiteollisuuden suhteellisen kilpailukyvyn paranemisena pelkästään markkinasellun varassa toimiviin yrityksiin nähden. Suomessa toimiva metsäteollisuus on pitkälti integroitunutta ja näin ollen hyötyy vallitsevasta markkinatilanteesta, vaikka papereiden hintakehityksessä kaivattua nousua ei olekaan saavutettu.

Energiapuumarkkinat

Energiapuun kysyntä on heikentynyt vuoden 2009 neljänneltä vuosineljännekseltä lähtien huolimatta kylmän talven suuresta energiankulutuksesta. Kivihiilen hintojen romahtaminen vuoden 2009 aikana ja päästökiintiön hinnan varsin alhainen taso vaikuttavat energiamarkkinoille siten, että kivihiilen kysyntä lisääntyy. Kivihiilen ja polttohakkeen hinnat ovat kuitenkin lähentyneet toisiaan selkeästi alkuvuoden 2010 aikana. Energiapuun kysyntään vaikuttaa myös hakkeen tuonti. Vuoden 2009 aikana haketta tuotiin Suomeen energiakäyttöön yli miljoona kuutiometriä ennen kaikkea Venäjältä. Hakkeen tuontia lisäsi erityisesti, ettei polttohakkeelle ole Venäjältä vientitullia.

Korjuuolosuhteet kelirikkokaudella

Luminen ja kylmä talvi 2010 antoi hyvät mahdollisuudet toteuttaa puun korjuuta talven aikana.  Edellisvuosilta korjaamatta jääneitä kohteita jäi kuitenkin metsänomistajakyselyn mukaan edelleen korjaamatta noin 10 miljoonaa kuutiota. Kelirikkokaudella osaa näistä kohteista ei päästä korjaamaan, eikä kuljettamaan. Kelirikkokauden ennakoidaan olevan Etelä- ja Keski-Suomessa normaali ja Pohjois-Suomessa hieman normaalia vaikeampi.

Hankintapuu

Hankintamyyjien iloksi, hankintapuun vastaanotto on parantunut viime vuoteen verrattuna. Hankintamyyjän kannattaa kuitenkin edelleen varmistaa puiden vastaanotto ja tehdä hankintakauppa kirjallisena jo ennen hakkuun aloittamista. Energiapuuta hankintakaupalla myyvien kannattaa varmistaa puun vastaanotto ja solmia kaupat kirjallisena ennen hakkuutyön aloittamista. Myös käytettävästä mittausmenetelmästä kannattaa sopia etukäteen.

Kansainväliset puumarkkinat

Venäjän päätös siirtää vientimaksujen korotuksia vuodella eteenpäin, eli vuoden 2011 alkuun saakka vaikuttaa Suomen puukauppaan kysyntää piristävästi. Asetuksen mukaan halkaisijaltaan alle 15 cm koivu, sekä polttopuu ja hake ovat edelleen tullin ulkopuolella. Ruplan voimakas devalvoituminen parantaa merkittävästi venäläisen puun hintakilpailukykyä edelleen. Kruunun heikkous taas on näkynyt ruotsalaisen puun hyvänä hintakilpailukykynä. Kruunun kurssi on vahvistunut alkuvuoden aikana ja tämä parantaakin suomalaisen puutavaran ja metsäteollisuustuotteiden kilpailukykyä. Metsäteollisuus yritykset ruotsissa ovat ilmoittaneet puun hintojen korotuksista parantuneen markkinakysynnän ansiosta, sekä parantamaan Ruotsissa vallitsevaa niukkaa tukkipuun tarjontaa. Tuontipuumäärä vaikuttaa suoraan kotimaisen puun tarpeeseen: mitä enemmän tuonti supistuu, sitä enemmän tarvitaan puuta kotimaasta. Tuonnin ei ennakoida supistuvan loppuvuoden aikana.

Puumarkkinoiden alueelliset ja ostajakohtaiset erot voivat olla huomattavat

Myyntierä kannattaa aina kilpailuttaa. Lisäksi korjuun valvonta on hoidettava jokaisen puukaupan yhteydessä. Puukauppaa harkitsevien metsänomistajien kannattaa kääntyä oman alueensa metsänhoitoyhdistyksen puoleen. Sieltä löytyy paras tieto paikallisista puumarkkinoista myös puutavaralajeittain ja hakkuutavoittain. Vallitsevassa puun kysyntätilanteessa korostuu runkojen tukkiosuuden hyödyntäminen tarkasti ja kuitupuun hinnoittelu. Kilpailuttaminen ja paikallisten puumarkkinoiden tuntemus parantaa puukaupasta saatavaa kokonaistuloa, koska ostajakohtaiset erot voivat olla merkittäviä.

Määräaikainen veroetu säilyy 25%:ssa vuonna 2010 solmituille kaupoille, kun tilitys tapahtuu vuosien 2010 ja 2011 aikana

Puun myyntituloihin liittyvän veroedun saamiseksi metsänomistajan on puun myyntisopimuksessa kiinnitettävä erityistä huomiota maksuaikatauluun. Puukaupparahojen tulee olla metsänomistajan tilillä verohuojennukseen liittyvien määräaikojen puitteissa. Korjuuajan pituuteen ja puukaupan rahoitukseen ei ole olemassa yhteisiä suosituksia vaan ne sovitaan jokaisessa kaupassa erikseen. Kauppakirjaan kirjatuista puukaupan ehdoista metsänomistajien kannattaa pitää kiinni.

Vuonna 2010 solmittuihin puukauppoihin liittyvistä tuloista on verotettavaa tuloa 75 prosenttia, kun tulot saadaan vuonna 2010 tai 2011. Kauppoihin liittyvistä matkakuluista ja mahdollisista puun korjuukuluista voi vähentää vastaavasti 75 prosenttia. Muilta osin kaikki metsätalouden menot voidaan vähentää täysimääräisesti, mukaan lukien ennakkoraivaus.

Energiapuukauppa ja vaihtoehtoiset polttoaineet

Turvetuotanto valmistautuu jo tulevaan nostokauteen. Tavoitteena on kohottaa kesällä 2010 nostettavan turpeen määrää vuoden 2009 tasoon verrattuna. Turpeen saatavuus heijastuu energiapuumarkkinoille, koska osassa laitoksista niitä voidaan käyttää yhteispoltossa ja myös toisiaan korvaavina. Kahden edellisen lämmityskauden jäljiltä turpeen varastot hupenivat erittäin pieniksi. Alhaisia varastoja onnistuttiin kesän 2009 nostossa kasvattamaan ja vuoden 2010 nostossa varastoja on tarkoitus edelleen kasvattaa. Kylmä lämmitystalvi 2010 on verottanut turpeen varastoja runsaasti. Alueelliset ja laitoskohtaiset erot ovat kuitenkin merkittävät ja osassa maata erityisesti tuontipuu heikentää kotimaisen puun menekkiä.

Metsänomistajien kannattaa edelleen hoitaa nuorten metsien harvennukset kuntoon. Tämä parantaa metsätalouden harjoittamisen kannattavuutta pitkällä tähtäimellä ja voi jo nyt tuoda myös kantorahatuloa. Talven jäljiltä lumituhoille herkkien riukumetsien kunto kannattaa tarkistaa ja hyödyntää mahdolliset lumituhoalueet esimerkiksi energiapuunkorjuuseen. Metsän hoitaminen nopeuttaa puuston järeytymistä ja sietokykyä mm. myrsky- ja lumituhoja vastaan.

Tällä hetkellä metsänomistaja voi saada metsänhoidon kannalta tärkeisiin nuoren metsän hoitokohteisiin kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista nuoren metsän hoitotukea. Kun nuoren metsän hoitoon liittyy energiapuun korjuuta, voi metsänomistaja saada lisäksi energiapuun korjuutukea. Nuoren metsän hoidon tuki riippuu toteutuneista kustannuksista, mutta energiapuun korjuutuki tulee suoraan toteutuneiden kiintokuutioiden perusteella. Energiapuun korjuutuki on veroton 7€/kiintokuutio. Lisäksi haketuksen toteuttaja voi saada haketustukea. Tarkat tukitasot ja ehdot kannattaa tarkistaa omasta metsänhoitoyhdistyksestä.

Anssi Kainulainen, MTK metsälinja