MTK - Metsä

Toimintopainikkeet

Facebook Twitter My Space Delicious Sähköposti

Jäsenverkko Reppu

Jäsenverkko Reppu




Repun esittely

MTK-päätason navigaatio

Alanavigaatio ja haku

Sisältö

Puumarkkinoilla viriämisen merkkejä - veto tukin varassa

5.10.2009

Hiljainen puukauppa vuosi 2009 on osoittanut lieviä piristymisen merkkejä viimeisten viikkojen aikana. Vaikka ostomäärät vuoden 39 ensimmäisen viikon ajalta ovat edelleen alle 30 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajan jaksoon verrattuna, on ostomäärissä tapahtunut lievää aktivoitumista. Markkinahakkuut ovat kokonaisuutena supistuneet tammi-heinäkuussa 27 % (-8 miljoonaa kuutiometriä) viime vuoteen verrattuna.

Tukkipuu- ja sahatavaramarkkinat

Sahateollisuuden puuhuoltotilanne eroaa kuitupuuta käyttävän teollisuuden tilanteesta merkittävästi. Äärimmäisen hiljaisesta alkuvuodesta huolimatta sahateollisuus tarvitsee tukkia pystyäkseen täyttämään tilauksensa. Tukkipuun kysyntä on hyvällä tasolla. Sahat toimivat erittäin pienillä pystyvarastoilla ja erityisesti kesäkorjuukelpoisille havutukkikohteille löytyy kysyntää. Suurin syy sahojen hyvään tukkipuun kysyntään on varastojen täydentäminen. Kokonaisuutena teollisuuden pystyvarasto onkin tällä hetkellä poikkeuksellisen alhainen. Tukkipuuta on ostettu käyttöä enemmän viimeksi lokakuussa 2008. Tukin hakkuut ovat supistuneet 33 % viime vuoden tammi-heinäkuuhun verrattuna. Sahatavaranhinnat ovat kesästä alkaen olleet nousussa. Esimerkiksi Saksassa kesäkuussa alkanut sahatavaran hinnan nousu on edelleen jatkunut: hieman laadusta riippuen hinta on noussut suunnilleen viidenneksen.

 Puukauppaa harkitsevien metsänomistajien kannattaa kääntyä oman alueensa metsänhoitoyhdistyksen puoleen. Sieltä löytyy paras tieto paikallisista puumarkkinoista myös puutavaralajeittain. Sahojen puuhuollon turvaamisella on metsänomistajan kannalta erityisen suuri merkitys, koska puunmyyntituloista noin 70 % tulee tukkipuusta. Nykyisessä puun kysyntätilanteessa erityisesti korostuu se, että runkojen tukkiosuus hyödynnetään mahdollisimman tarkasti. Lisäksi kilpailuttaminen parantaa puukaupasta saatavaa kokonaistuloa. Määräaikaisen verohuojennuksen vaikutus keskimääräisessä tukkikaupassa on noin 6-7 € kuutiolle.

Kuitupuu ja sellumarkkinat

Kuitupuuta käyttävän teollisuuden loppuvuoden puuhuoltotilanne on edelleen erittäin hyvä. Vuosina 2007 ja 2008 solmitut ennätyksellisen suuret kauppamäärät, viime vuoden runsas puun tuonti ja lopputuotemarkkinan alkuvuoden erittäin heikko kysyntä ovat pitäneet kuitua käyttävän teollisuuden varastotasot korkealla tasolla. Puuta ei ole kulunut normaalilla kapasiteetin käyttöasteella, joten kuitupuun katkotun puun varastot ovat edelleen suuret. Kuitupuun hakkuut ovat supistuneet tammi-heinäkuussa 24 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Sellun markkinahinta on kesästä alkaen parantunut. Vuoden alkupuolella sellun kysyntää pienensi ennen kaikkea paperiteollisuuden tuotannon voimakas supistuminen. Sellun hintakehitykseen on pyritty vaikuttamaan rajujen tuotantorajoitusten kautta niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomeen kohdistuneet tuotannon rajoitukset ovat olleet erityisen voimakkaita. Tuotannon supistumisen ja varastojen laskun seurauksena sellun dollarimääräinen markkinahinta on noussut heinäkuusta alkaen. Tuottajien aiemmin ilmoittamat aikeet hinnan korotuksista ovat osittain toteutuneet ja rajuilla tuotannon supistuksilla on saavutettu tuloksia hinnan paranemisena.

Suomessa sellun ja paperin tuotantokapasiteetti sekä käyntiaste ovat kuitenkin selvästi alhaisemmalla tasolla kuin vuosi sitten, eivätkä sellu- ja paperiteollisuuden lopputuotteiden pitkän aikavälin markkinanäkymät osoita elpymisen merkkejä. Metsäteollisuuden puun käyttö supistuu rajusti vuodesta 2008 ja alkuvuoden toteutuneiden tuotantolukujen ja loppuvuoden markkinanäkymien perusteella puun käyttö tulee tänä vuonna Suomessa olemaan noin 50 miljoonaa kuutiometriä eli supistuu noin 30 prosenttia vuodesta 2008.

Metsänomistajien tulisi kuitenkin toimia niin, että kotimaisen puun tarjonta vastaa metsäteollisuuden puuntarvetta. Tällä tavoin varmistetaan, että metsäteollisuus pystyy täyttämään saamansa tilaukset, eikä menetä markkinaosuuksia. Metsäteollisuuden heikko taloustilanne heijastuu tänä vuonna suoraan myös metsätalouden kannattavuuteen, joka romahtaa viime vuoteen verrattuna.

Energiapuukauppa, turvetuotanto ja nuorten metsien kunnostukset

Energiapuun kysyntä jatkunee edelleen vakaana. Turveteollisuus onnistui nostamaan yli 60 prosenttia kesän nostotavoitteestaan. Länsi-Suomessa tavoitteeseen päästiin täysimääräisesti, mutta Itä-Suomessa tavoitteesta saavutettiin heikoimmillaan vain 30 prosenttia. Turpeen saatavuus heijastuu energiapuumarkkinoille, koska osassa laitoksista niitä voidaan käyttää yhteispoltossa ja myös toisiaan korvaavina. Kahden edellisen lämmityskauden jäljiltä turpeen varastotasot hupenivat erittäin alhaiselle tasolle. Alhaisia varastoja on tämän kesän nostossa pyritty kasvattamaan ja siinä on osittain myös onnistuttu. Alueilla, joilla turvetta joudutaan korvaamaan muilla polttoaineilla, vaje korvautuu osittain kivihiilellä ja öljyllä, mutta myös energiapuun kysyntään vaje vaikuttaa positiivisesti. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittävät ja kokonaisuutena energiapuun kysyntä säilynee vakaana myös jatkossa.

Metsänomistajien kannattaakin hoitaa nuorten metsien harvennukset kuntoon ja käyttää kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset kannustimet nuorten metsien hoitoon täysimääräisesti hyväkseen. Tämä parantaa metsätalouden harjoittamisen kannattavuutta myös pitkällä tähtäimellä. Tällä hetkellä metsänomistaja voi saada metsänhoidon kannalta tärkeisiin nuoren metsän hoitokohteisiin kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista nuoren metsän hoitotukea. Kun nuoren metsän hoitoon liittyy energiapuun korjuuta, voi metsänomistaja saada lisäksi energiapuun korjuutukea.

Nuoren metsän hoidon tuki riippuu toteutuneista kustannuksista, mutta energiapuun korjuu tuki tulee suoraan toteutuneiden kiintokuutioiden perusteella. Energiapuun korjuutuki on 7€/kiintokuutio. Lisäksi haketuksen toteuttaja voi saada haketustukea. Tarkat tukitasot ja ehdot kannattaa tarkistaa omasta metsänhoitoyhdistyksestä.

Kansainväliset puumarkkinat

Tukin, kuidun ja hakkeen tuonti oli tammi-kesäkuussa 3,3 miljoonaa kuutiometriä. Vuoteen verrattuna 2008 tukin, kuidun ja hakkeen tuonti on vähentynyt 64 %. Tuontikuitupuun hinta on laskenut ja lähentynyt samalla kotimaan tienvarsihintatasoa. Metsäteollisuus ry:n tilastojen mukaan energiapuun tuonti on kuitenkin kasvanut tammi-kesäkuussa 40 tuhannesta kuutiosta 600 tuhanteen kuutioon edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Venäjän päätös siirtää vientimaksujen korotuksia vuodella eteenpäin on pysynyt toistaiseksi voimassa. Asetuksen mukaan halkaisijaltaan alle 15 cm koivu on kokonaan tullin ulkopuolella. Vaikka puun tuonti Venäjältä on supistunut huomattavasti viime vuodesta, puuta tuodaan kuitenkin edelleen melko runsaasti, sillä tuonti on kasvanut muista maista. Puun tuonnin houkuttelevuutta alkuvuonna lisäsi puun hinnan voimakas lasku Baltiassa. Ruplan voimakas devalvoituminen parantaa merkittävästi myös venäläisen puun hintakilpailukykyä. Alkuvuonna puuta tuotiin myös Ruotsista niille laitoksille, joilla kuljetuskustannusten nousu jäi valuuttakurssietua pienemmäksi. Kruunun heikkous on parantanut koko alkuvuoden ruotsalaisen puun hintakilpailukykyä. Tämä näkyy erityisesti rannikolla toimivilla laitoksilla. Kruunun kurssi on kuitenkin viime aikoina vahvistunut ja näin ollen ruotsalaisen puun kustannusetu suomalaiseen verrattuna ei ole enää samaa luokkaa kuin mitä se oli alkuvuonna. Kokonaisuutena tuontikuitupuu on tällä hetkellä edelleen kallista. Tuontitukille olisi kysyntää, mutta sitä ei ole tarvetta vastaavasti saatavilla.

Tuontipuumäärä vaikuttaa suoraan kotimaisen puun tarpeeseen: mitä enemmän tuonti supistuu, sitä enemmän tarvitaan puuta kotimaasta. Teollisuus on siirtänyt kapasiteettiaan Suomesta muihin Euroopan tuotantoyksikköihinsä. Tällä on heikentävä vaikutus kotimaisen puun kysyntään.

Puumarkkinoiden alueelliset erot ja katkonnan rooli korostuvat

Kuitupuun hinnat laskivat Suomessa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä enemmän kuin missään muualla maailmassa ja reaaliset kuitupuun hinnat ovat nyt yhtä alhaisella tasolla kuin edellisen laman aikana. Hankintapuun myyjien kannattaa ehdottomasti varmistaa puiden vastaanotto ja tehdä hankintakauppa kirjallisena jo ennen hakkuun aloittamista.

Tukkipuuta myydään vähemmän hankintakauppoina, jolloin sahojen hyvä kysyntä ei valitettavasti heijastu täysimääräisesti hankintalisinä. Puumarkkinatilanteessa voi nyt esiintyä voimakkaitakin eroja alueellisesti ja yrityksittäin. Myyntierä kannattaa aina kilpailuttaa. Lisäksi korjuun valvonta on hoidettava jokaisen puukaupan yhteydessä.

Metsänhoitoyhdistyksillä on ajantasaisin tieto ostajien käyttämistä runkojen katkontatavoitteista. Tukkirunkojen katkontaohjeet ja laatuvaatimukset vaihtelevat yrityskohtaisesti ja jopa kuukausittain. Metsänhoitoyhdistysten katkonta-aineisto on arvokas apu ostotarjousten vertailuun ja sen merkitys korostuu nyt, kun tukkiosuudet halutaan saada talteen täysimääräisesti. Puun ostajaa valittaessa on muistettava, että yksikköhinnaltaan korkein tarjous ei välttämättä ole kokonaisarvoltaan paras.

Puukaupan määräaikoihin tulee kiinnittää huomiota vuosien 2009 ja 2010 puukaupoissa

Puun myyntituloihin liittyvän veroedun saamiseksi metsänomistajan on puun myyntisopimuksessa kiinnitettävä erityistä huomiota maksuaikatauluun. Puukaupparahojen tulee olla metsänomistajan tilillä verohuojennukseen liittyvien määräaikojen puitteissa. Korjuuajan pituuteen ja puukaupan rahoitukseen ei ole olemassa yhteisiä suosituksia vaan ne sovitaan jokaisessa kaupassa erikseen. Kauppakirjaan kirjatuista puukaupan ehdoista metsänomistajien kannattaa pitää kiinni.

Puukauppojen ennakonpidätysperusteet muuttuivat vuoden 2009 alussa. Yli 100 euron puun myyntitulosta ennakonpidätys on vuoden alusta pystykaupan osalta 10 % ja hankinta- ja käteiskaupan osalta 7 %, jos suoritus perustuu huhtikuun 1. päivän 2008 ja joulukuun 31. päivän 2009 välisenä aikana tehtyyn kauppaan ja suoritus maksetaan tammikuun 1. päivän 2009 ja joulukuun 31. päivän 2010 välisenä aikana.


 
Anssi Kainulainen, MTK metsälinja

 

 

 
Sivun alkuun

Linkit ja lisätiedot

Alatunniste