Ensimmäinen viikko Brysselissä, EU:n ja myös sen maatalouspolitiikan ytimessä on kulunut joutusasti. Viikon aikana on ollut erittäin mielenkiintoista seurata elämää ja päätöksentekoa, paikalla, jossa autonklaseista ei pahemmin tarvi jäätä krapata. Vaikuttamisesta EU-tasolla ja elämisestä Keski-Euroopassa on kertynyt kokemuksia vain muutaman matkan verran ennen tätä, mutta nythän niitä molempia karttuu lisää.
Omassa maakunnassa on keskusteltu paljon siitä saako jätteet viedä kunnan järjestämä jätteenkuljetus vai asukkaan itsensä järjestämä. Paikallista jätteidenkuljettajaa tietämättä, on systeemissä kuitenkin yksi oleellinen ero: jätepussit viedään kaksi kertaa viikossa roskien keruuta edeltävänä iltana (tai miksei myös yöllä) suoraan kadulle kasaan, ja aamulla herätessä niitä ei enää näy. Sinänsä ymmärrettävä ratkaisu alueella, jossa talot ovat toisissaan kiinni eikä sisäpihoja ole. Oudoltahan se kyllä tuntuu, mutta kaikkehen tottuu.
Ensimmäinen viikko Brysselissä alkoi tutustumalla EU:n tilintarkastustuomioistuimen toimintaan Luxemburgissa. Itselle ennestään hieman vieraampi laitos, jonka yhtenä jäsenenä on Olavi Ala-Nissilä ja jossa työskentelee noin 30 suomalaista työntekijää.
Tilintarkastustuomioistuin julkaisi jokin aika sitten maitoraportin ja maitoraportti on saanut aikaan runsaasti keskustelu ja toivottavasti myös toimenpiteitä. Raportissaan tilintarkastustuomioistuin kiinnittää huomiota mm. siihen, että maidontuotantotilojen kannattavuus on heikentynyt. Lisäksi raportissa huomioidaan se, että tuotannon keskittyminen edullisille alueille tuonee mukanaan ongelmia epäsuotuisille alueille.
Maatalousministereillä oli myös kokous Luxemburgissa maanantaina ja tiistaina. Maidontuottajien mielenosoitus näkyi mm. traktorien marssina, poliisien määränä ja helikopterin tasaisena äänenä taivaalla. Maitosektorin ongelmiin saatiin onneksi rahaa, paljon se ei tietenkään ole, mutta kaikki on kotiapäin mikä tingittyä saajahan. Kalastusasioissa maamme jäi valitettavasti yksin ja virkistyskalastajat eivät enää saa merisaalistaan muille myydä. Pitää vissihin tästä eteenpäin kaivaa oma onki lukinverkkojen seasta ja lähtiä ostahan koukkuja ja kaivahan matoja. Kaverille ei myydä…
Viikon aikana oli mahdollisuus tutustua Euroopan talous- ja sosiaalikomitean yhden työryhmän toimintaan ja LFA:n kuulemistilaisuuteen. Maamme erilaiset olosuhteet verrattuna moneen muuhun maahan tulivat hyvin esille edustajamme Esko Suomalan puheenvuorossa. Eri mailla on erilaisia painotuksia asioiden suhteen niin maatalous-, kuin muussakin politiikassa.
Loppuviikolla oli mahdollisuus kuunnella suurlähettiläs Aapo Pölhöä ja komissaari Olli Rehniä. Mielenkiintoisia katsauksia NATO:n ja EU:n toimintaan. Mielenkiintoista on jatkossa seurata uuden komission muodostumista, minkälainen salkku maallemme tulee ja kuka on esimerkiksi seuraava maatalouskomissaari.
Näin on ensimmäinen viikko Brysselissä saanut päätöksensä. Mitäkö jäi sitten mielehen ensimmäiselta viikolta? Ventovieras, (muutaman kerroksen välillä ei edes hidas keskipohojalainen ehtinyt suuta avata) isomman maailman murretta sujuvasti taitava henkilö toivotti hississä hyvää päivän jatkoa. Kulttuurierojako…
Bryssel vaikenee, mutta vain hetkeksi
Kyllä kai siellä viedään pienen maan vierailijaa kuin kuoriämpäriä paikasta toiseen, vallankäyttöä sekin. Hallinnon läpinäkyvyyttä pitää kaikkialla lisätä jos halutaan kansan ymmärtävän tehtyjä päätöksia, ehkä tämä matkasi on osa tätä pyrkimystä. Kysyhän samalla kun siellä olet, että mistä saisi eri EU-maiden viljelijöiden saamista tuista yhteenvedon. Ja jos kerran MTK:n toimsto on lähelläsi, kysy myös heiltä miksei tämä tieto ole lehdessä ollut esillä. Sitten seuraavaksi voidaankin selvitellä mikä on kotoisen hallintomme "hyötysuhde", siis paljonko meidän vahtimisemme maksaa, ja keneltä se raha on pois.
[02.11.2009 08:15]
Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

