Kylvökone saatiin kaivettua esille ladon nurkasta kaiken sen alta mitä joskus voi tarvita ja kylvöt on saatu tehtyä. Tässä yhteydessä lienee syytä painottaa sanaa joskus tarvia. Niitä tarvikkeita on nimittäin pakannu kertymään hallin nurkkahan, mutta ehkä kaikille putkenpätkille ja laudan paloille on vielä käyttöä, ennemmin tai myöhemmin (yleensä myöhemmin).

Näin hyvän aikaa keskikesän juhlan (joka tosin olisi vaatinut kokon polttamista Keski-Pohjanmaallakin ilman lämmittämiseksi) jälkeen voi muistella kevään kylvöjä. Kylvökoneen saaminen täyteen itävällä siemenellä aiheutti tänä vuonna useamman soiton maatalouskauppaan. Omat, siemeneksi varastoidut hyvän näköiset ohrat ja kaurat nimittäin kieltäytyivät itsepintaisesti itämästä, lämmöllä ja kosteudella houkuttelusta huolimatta. Kuuleman mukaan en ollut kyllä ainoa jolle näin kävi. Alhaisimmat itävyyslukemat mitä kuulin, olivat kauralla 14 prosentin luokkaa. Tämä aiheutti maatalouskaupallekin varmaan kiireitä, siemenen ostajia oli varmasti tavallista enemmän.

Entisen opettajani neuvosta ostin kaiken siemenviljan tänä vuonna, huonolla siemenellä kun ei tunnetusti kannata kylvää. Hänelle oli aikoinaan käynyt myös niin, että kun oli hyvä vuosi, hän oli osan viljasta varastoinut hätäisesti tekaistuihin varastoihin joissa oli levyseinät. Keväällä oli kuulemma ollut idut hukassa ja arveli, että niistä lastulevyistä se huono itävyys johtui. Varoitteli meitä nuoria opiskelijoita, että älkää ostako lastulevystä tehtyjä sänkyjä.

Kokemus on osoittanut että siemenviljan itävyyteen kyllä vaikuttaa varmasti varaston seinämateriaalia enemmän kasvukauden olosuhteet sekä puinnin ja kuivatuksen onnistuminen.

Lannoituksen suunnitteluun aiheutti omat haasteensa tiukentuneet säännökset fosforin käytössä. Olisi kyllä sangen toivottavaa, jos tukien ehdot tulkintoineen yms. pysyisivät edes pari kolme vuotta samanlaisina, mutta se taitaa mennä suoraan haaveilun piikkiin. Haastetta nämä muutokset viljelijän lisäksi aiheuttavat myös suunnitteluohjelmien tekijöillä.

Mielenkiintoista on seurata miten kasvien kasvu ja kasvukausi on edennyt. Tällä hetkellä sadettakin on tullut ja sateesta tuskin haittaa oli, sillä kuivuus ja myös ikävä vieras halla ovat kasvustoja koetelleet kovalla kädellä. Kasvinsuojeluruiskuakin on tullut soviteltua traktorin perään ja pellot on kierretty ruiskuttamassa, toivottavasti satoa tulee ja saa kulut katettua. Torjunta-aineet tuli pääosin hankittua ennakko-ostoina ja jäipä osa varastoon edelliseltäkin kasvukaudelta. Naapurikunnassa liikkui sellainen ruisku jota ei tarvitse traktorin perään laittaa. Tulevaisuus näyttää kuinka itsekulkevat kasvinsuojeluruiskut alkavat yleistyä, pätevän näköinen kone kyllä oli.

Maatalousnäyttely lähenee ja toivottavasti ilmat suosivat näyttelyä. Koneitakin kuuluu tulevan näyttelyyn ihan mukavasti. Lähiruokaviesti menee tänä vuonna Keski-Pohjanmaan kautta, pitäsköhän sitä tankata punasellaheralla ihtensä ja lähtiä rasvaahan pyörän kettinkiä jotta pyörä kulukee.