Metsä vastaa niin kuin huudetaan. Sen opimme jo lapsena. Olen itäsavolaisen metsämaiseman lapsi.

Siitä mitä vanhempani ja isovanhempani metsiensä eteen tekivät, minä olen päässyt nauttimaan. Opettelin hoitamaan metsääni ja tekemään metsäkauppoja jo hyvin nuorena. Metsämaisema on myös sielunmaisemani. Metsä ottaa vastaan huoleni, jotka iltalenkilläni sen kanssa jaan.

Metsäni kutsui minut myös pääkaupunkiseudulta takaisin kotiseudulle. Viimekeväinen muutto mahdollistui ajatuksissani maaseutuyrityksen perustamisen myötä. Se, mitä metsä ja Pihlajaveden luonto minulle antoivat, voisi maistua muillekin, ajattelin. Olin halukas jakamaan sen toisten kanssa. Syntyi luontomatkailuyritys.

Meitä on yhä enemmän, jotka haluamme päättää oman aikamme käytöstä itse, järjestää menemisemme ja tulemisemme itse. Siihen antaa mahdollisuuden oma yritys paremmin kuin tehdä töitä osana isompaa. Näin moni uskoo. Ainakin niiden joukko on jatkuvasti kasvanut, jotka ovat perustaneet oman yrityksen. Suomessa on parin vuoden takaisen tilaston mukaan yli 10 000 palkansaajaa, joilla oli palkan ohella elinkeinotoiminnan tuloa.

Pienyrittäjä tarvitsee verkostoitumista. Harva pystyy rakentamaan tuotteensa vain oman osaamisensa varaan. Se on usean yrittäjän yhteistyön tulos. Oman ajankäytön vapaus jää usein illuusioksi. Tehtävät ja vastuut sanelevat ehkä vieläkin tiukemmin ajankäytön kuin palkkatyössä.

Yrittäjät ja me kaikki kuntalaiset olemme samassa veneessä. Nyt on aika harkita mihin suuntaan tuota venettä viedään ja ketkä ovat peräsimessä. Kuntavaaleissa ratkaistaan kunnan elinkeinopolitiikkakin seuraavalle vaalikaudelle. Kaavoitus tai muut yrityksen toimintaedellytyksiin vaikuttavat päätökset ohjaavat seutukunnan elinkeinollista kehitystä.

Sitä, miten kunnan päättäjät sitten onnistuvat toteuttamaan lupauksiaan, voidaan vaikutusten arvioinnilla tutkia. Esimerkiksi kuntien yritysvaikutusten arvioinnista on olemassa jo hyviä esimerkkejä. Tosin se ei ole vielä monissa kunnissa käytössä. Toivoisi käytännön yleistyvän. Nyt on se hetki, jolloin ehdokkaiden kanssa asiasta on käytävä keskustelua ja sovittava, että he sitten toteuttavat näitä asioita päättäjinä.

Samalla tavalla meidän äänestäjien olisi hyvä tietää, minkälaisia yritysvaikutuksia valtakunnankin tason ratkaisuilla on. Metsänomistaja-yrittäjänä minua kiinnostaisi tietää, minkälaisia vaikutuksia esimerkiksi työllisyyteen oli heinäkuisella päätöksellä, joka tähtäsi puukaupan vilkastuttamiseen. Ainakin metsänomistajat ottivat sen todesta. Puukauppa on käynyt. Ensiharvennuspuulla on ollut nyt menekkiä, mitä me metsänomistajat olemme jo kauan odottaneetkin.