Ihminen huomasi pienuutensa, kun Asta-myrsky kaatoi kesken lomakauden hurjan määrän puuta aina Savosta Keski-Pohjanmaalle saakka. Metsänomistajat kärsivät paikallisesti mittavia taloudellisia vahinkoja. Lisäksi rakennuksia ja sähkölinjoja vahingoittui huomattavasti. Ajelin itse autolla Savon läpi päivää myrskyn jälkeen ja näky oli lohduton. Voin vain kuvitella, miltä tuhoja kärsineistä metsänomistajista tuntuu. Vuosikymmenten työ kaatui lyhyessä hetkessä.

Metsätaloudelle aiheutuvia vahinkoja vähentää esimerkiksi metsävakuutus ja puumarkkinoiden toimivuus. Metsävakuutuksen ottaneet metsänomistajat saavat ainakin osan menetyksistään takaisin vakuutuksen kautta. Lisäksi myrskytuhopuiden pitäisi mahtua hyvin puumarkkinoille. Puukauppa on käynyt hyvin keväästä saakka ja metsäteollisuusyritykset ovat halukkaita edelleen puuta ostamaan.

Jos myrskytuhotukit saadaan korjattua sahateollisuuden käyttöön, pienenevät metsänomistajan kärsimät vahingot. Mikäli järeät puut ovat vahingoittuneet ja kelpaavat ainoastaan sellupuuksi, on arvonmenetys suuri. Isoimmat vahingot muodostuvat, jos puut jäävät kokonaan metsään. Lisäksi vasta harvennettuja metsiä joudutaan hakkaamaan aukoiksi ja puuston arvokkain arvokasvu jää toteutumatta. Metsänomistajien kannattaa tarkistaa oman metsänsä tilanne. Metsäteollisuus on kertonut asettavansa myrskytuhopuun korjuun nyt etusijalle. Myrskytuhoja kärsineiden metsänomistajien on hyvä olla yhteydessä omaan metsänhoitoyhdistykseensä myrskytuhopuiden markkinoimiseksi.

Läntisessä Suomessa riesana ovat kesällä edelleen olleet ruskomäntypistiäiset. Muutamia vuosia sitten alkanut syönti jatkuu edelleen. Onneksi monilla alueilla on syntynyt pistiäisen tuhoavaa luontaista virusta. Toivottavasti virus on levinnyt jo laajalle ja näin kuluva kesä jäisi tällä erää viimeiseksi tuhokesäksi. Jos pistiäistuhoja ei enää ensi vuonna ole, on valtiovallan syytä suunnata rahoitusta tuhoalueiden terveyslannoitukseen. Lannoituksella voidaan vähentää kasvutappiota ja näin parantaa metsätalouden kannattavuutta sekä turvata metsäteollisuuden puun saantia. Jos tuhoalue kasvaa edelleen uusille aluille, on torjuntaruiskutusiin valmistauduttava.

Kesäaikana suuri osa Suomesta on lomalla. Kuten huomattu luonto ei kuitenkaan lomaile. Erilaisten tuhojen lisäksi onneksi metsänomistajien pääoma kasvaa jatkuvasti. Metsäntutkimuslaitoksen seurannasta:http://www.metla.fi/metinfo/kasvu/paivittainen/index.htm näkee, että metsä kasvaa kohisten.

Metsä kasvaa Suomessa noin 80 päivää vuodessa. Tänä aikana puusto kasvaa 100 miljoonaa kuutiometriä. Päivässä puusto kasvaa siis reilusti yli miljoona kuutiota. Metrin leveänä ja korkeana pinona se yltäisi Suomen päästä päähän. Tätä lukiessasi puusto on kasvanut jo muutamalla tuhannella kuutiometrillä.

Myrskyistä ja muista tuhoista huolimatta metsän arvo kasvaa jatkuvasti. Uusiutuva luonnonvaramme tarjoaa entistä enemmän mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Siitä pitää huolen kesälläkin uurastava luontomme.