Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO)-hankkeessa on mukana 123 tilaa Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Lähes jokaisella tilalla on jo tehty tilakäynti, jolla on kerätty perustietoa tilasta ja mietitty yhdessä isäntäväen kanssa tilan ympäristöasioita ja mahdollisia kehittämistarpeita.

Tilakohtaisten toimien yleisenä tavoitteena on, että tilan vesienhoitomenetelmät ovat vesiensuojelullisesti tehokkaita, mutta samalla taloudellisesti ja teknisesti järkeviä toteuttaa.

Yksi TEHO-viljelijöistä on Arto Mikola Oripäästä. Hän lähti ennakkoluulottomasti mukaan kipsinlevityskokeiluun, joka toteutetaan yhteistyössä hankkeen ja Yara Suomen kanssa. Kokeilussa selvitetään kipsin kykyä sitoa fosforia maahan.

Kipsi sitoo fosforia maahan kahta kautta. Se parantaa maan mururakennetta, jolloin maa kestää paremmin eroosiota. Lisäksi kipsi sitoo liukoista fosforia maahiukkasten pinnalle. Sidos on niin löyhä, että fosfori säilyy kasveille käyttökelpoisena, mutta sen huuhtoutumisriski pienenee.

Kipsiä levitettiin viime syksynä Mikolan tilalla yhteensä kymmenen hehtaarin alalle, josta hehtaari oli syysvehnää. Kokeiluun haettiin mukaan tilaa, jossa syysviljaa ei olisi vielä ehditty kylvää.

Helppo tulla mukaan

Maanäytteitä otettiin ennen kipsin levitystä ja sen jälkeen. Tuloksista ei ole vielä tietoa, mutta mielenkiinnolla niitä odotetaan. Maanäytteiden avulla selvitetään kipsin toimivuutta ja maan ravinteisuutta.

Mikola ei ollut ennen kipsikokeilua mukana TEHO-hankkeessa, mutta oli kyllä kuullut siitä. Niinpä hän suhtautui heti positiivisesti, kun TEHOsta soitettiin ja pyydettiin mukaan. Hänen mielestään hankkeen toiminta vaikuttaa oikein järkevältä. ”Ei ole vaatinut juurikaan omaa panostusta, mitä nyt syyskylvöaikataulua vähän piti venyttää”, toteaa Mikola tyytyväisenä.

Kerääjäkasvit kiinnostavat viljelijöitä

Muutamat tilat kylvivät keväällä kerääjäkasveja ja hanke seuraa kasvien vaikutusta maan ravinnepitoisuuteen. Kerääjäkasvina voi toimia vaikkapa timotei tai raiheinä.

Kerääjäkasvit jäävät kasvamaan syksyllä varsinaisen satokasvin korjuun jälkeen. Ne suojaavat maan pintaa sateelta ja ottavat maasta ravinteita sekä lisäävät viljelyn monimuotoisuutta, jolla on myönteisiä vaikutuksia mm. maan rakenteeseen ja ympäröivään luontoon.

Kerääjäkasvien käyttökelpoisuus lisääntyy koko ajan, kun syksyt pitenevät ja sateet lisääntyvät ilmastonmuutoksen edetessä. Yhtenä mielenkiintoisena vaihtoehtona on syysöljykasvin kylvö jo keväällä aluskasviksi, jolloin se toimisi syksyn kerääjäkasvina ja seuravana vuonna varsinaisena satokasvina.

MTK mukana hankkeessa

TEHO-hankkeessa kehitetään ja toteutetaan käytännön vesiensuojelutoimenpiteitä. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö.

Hankkeen toteutuksesta vastaavat Lounais-Suomen ympäristökeskus, MTK-Varsinais-Suomi ja MTK-Satakunta.

Lisätietoja:

Hankekoordinaattori Airi Kulmala, puhelin 040 507 8143

Lisää aiheesta muualla internetissä:

Ympäristöministeriö

Lisää aiheesta palvelussamme: