Ekologia ja talous näyttävät kulkevan kerrankin käsi kädessä. Hallituksen bioenergiapaketti lupaa tukea tuuli- ja puuenergialle. Metlan arvion mukaan yksinomaan puuenergian kannustimilla on mahdollista luoda 9 000 uutta työpaikkaa Suomeen.

Hallitukset linjaukset pienpuun energiatuesta ja syöttötariffista pienten metsähakevoimaloiden ja sahojen yhdistetylle sähkön- ja lämmöntuotannolle vähentävät tuontienergiariippuvuutta sekä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Verotuella lisätään puuhakkeen käyttöä turvetta ja puuta polttavissa voimaloissa. Kivihiilen käytöstä sähkön ja lämmön tuotannossa puolet aiotaan korvata biopolttoaineilla.

Suunnitelman mukaan uusiutuvan energian lisäyksestä 55 prosenttia eli enin osa saadaan puusta, 16 prosenttia biopolttonesteistä, 15 prosenttia tuulivoimasta ja 8 prosenttia lämpöpumpuista.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mukaan uusiutuvan energian käytön tukemiseen käytetään vuoteen 2020 mennessä runsaat 300 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi investointituet ovat noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Kaikkiaan kysymys on miljardien kustannuksista kymmenen vuoden aikana.

Toisaalta Suomen päästökauppalasku tulee vuoteen 2020 pienentymään liki 200 miljoonalla eurolla vuodessa.

Hallituksen linjaamilla toimilla on mahdollista luoda Metlan arvion mukaan jopa 9 000 uutta työpaikkaa metsäenergian hankintaketjuun ja tuotantoon. Bioenergialaitoksiin tehtävät investoinnit ja energian tuotantoketjun tulot jäävät Suomen kansantalouteen ja tuovat kasvumahdollisuuksia ympäri Suomen.

Metsähake avainasemassa

Suurin osa eli noin kaksi kolmasosaa uusiutuvan energian tuotannon lisäyksestä Suomessa voidaan toteuttaa metsähakkeella. Energiapuun käyttö on mahdollista yli kolminkertaistaa vaarantamatta metsäteollisuuden kuitupuuraaka-aineen saantia, koska metsähakkeena energiaksi poltetaan pääosin metsäteollisuuden tarpeisiin kelpaamatonta puuainesta.

Energiapuu on pääasiassa metsähaketta päätehakkuista ja nuoren metsän ensiharvennuksista. Tällä hetkellä yli 9 miljoonaa kuutiota kuitupuuta ei löydä vuosittain teollista käyttöä. Sitä voidaan tarvittaessa hyödyntää energiakäytössä mm. pienkiinteistöissä ja voimalaitoksissa tai jalostaa liikenteen biodieselin tuotantoon.

Kotimaista biopolttoainetta autoille, kiitos.

Myös liikenteen biopolttoaineiden käyttöä pyritään lisäämään. MTK pitää tärkeänä, että näiden investointien synty varmistetaan konkreettisin, myös seuraavaa hallitusta sitovin päätöksin.

Suomi on sitoutunut EU:n ilmastotavoitteissa nostamaan uusiutuvien luonnonvarojen osuuden energiantuotannossa nykyisestä 28 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. EU:n ilmastotavoitteissa on myös määritelty, että biopolttoaineiden osuus liikenteessä pitää olla 10 % vuonna 2020.