RaHa (Ravinnevirrat hallintaan) -hankkeen ajatuksena on, että uusmaalaiset viljelijät voivat kokeilla erilaisia vesiensuojelumenetelmiä ja perustaa tilalleen koelohkon, jossa vierekkäin verrataan uutta ja vanhaa menetelmä.

- Kevätkyntöä voisi käyttää enemmänkin. Usein viljelijät perustelevat, että kun on savimaita niin ei kevätkyntöä voi harkita. Aina tilalta kuitenkin löytyy jokin hietalohko, jossa sitä voi kokeilla.

Muutenkin hankevetäjä Kari Koppelmäki suosittelee kokeilemaan kaikenlaista uutta aluksi pienellä alalla ja vertailemaan satoa ja muita tuloksia ja suunnittelemaan jatkoa sitten kokeilun perusteella, mikäli intoa riittää.

Erikoiskasveista kuten härkäpavusta ja aluskasveista on myös oltu kiinnostuneita RaHa-hankkeessa. Koppelmäki kannustaa kokeilemaan näitäkin ennakkoluulottomasti.

- Härkäpapua voisi viljellä huomattavasti isommalla alalla kuin nyt tehdään. Härkäpavun alle voi myös laittaa esim. raiheinää ja jättää sen sitten muokkaamatta seuraavaan kevääseen. Härkäpavulla ollut lohko ei tarvitse typensidonnan takia typpilannoitusta, Koppelmäki muistutti.

Teho-hankkeelta on tulossa julkaisu tarkoista siemenmääräsuosituksista alus- ja kerääjäkasveille. Määrät vaihtelevat paljon riippuen tarkoituksesta ja lajikkeista. Jos luomutuotannossa halutaan käyttää jotain aluskasvia rikkaruohontorjunnassa, sitä pitää kylvää paljon, mutta jos taas tavoite on vaan pitää pelto kasvipeitteisenä, riittää pienempikin kylvömäärä. RaHa-hankkeen nettisivuille on tulossa tietoa testatuista siemenmääristä ja seoksista.

Luonnonhoitopelloista hyöty irti myös vesiensuojelussa

Tänä vuonna on ollut paljon myös luonnonhoitopeltoja. - Luonnonhoitopellot on usein perustettu sinne kauimmaiseen metsänurkkaan, mikä sinänsä on ihan ymmärrettävää. Mutta niitäkin voisi hyödyntää vesistöjen läheisyydessä ja rannoilla vesiensuojelutarkoituksessa, Koppelmäki muistuttaa.

Ennakkoluulottomia kokeiluja

Maan rakenteen ja kasvukunnon ylläpitämiseen on kokeiltu kaikenlaisia kikkoja kipsin levityksestä puuhiileen, vaihtelevalla menestyksellä.

– Liikaa ei kannata lähteä tällaisiin hokkuspokkus-temppuihin, mutta sen verran niitä pitää olla että mieli pysyy virkeänä, totesi Koppelmäki.

Puuhiilen levitystä oli kokeiltu yhdelle erittäin huonokasvukuntoiselle lohkon osalle viime kesänä. Puuhiiltä levitettiin keväällä ja lohkolle kylvettiin rypsiä. Kuivuus vei kuitenkin sadon hyvin pieneksi. Mutta joka tapauksessa se osa, jolle puuhiiltä oli levitetty, tuotti hieman paremman sadon.

Kritiikkiä maatalouden ympäristötuelle

- Kevennetty muokkaus on yksi talviaikaisen kasvipeitteisyyden muoto ja siihen saa ympäristötukea, mutta syysrypsi tai -rapsi taas ei, vaikka ympäristön kannalta ne varmasti olisivat parempia. Tämä on selkeä epäkohta, totesi Koppelmäki.

Lisää aiheesta palvelussamme:

www.mtk.fi/ymparistokuiskaaja

Lisää aiheesta muualla internetissä:

RaHa-hanke: www.ymparisto.fi/uus/raha
Teho-hanke: www.ymparisto.fi/teho