Säätelyhoitokalastus on pitkään hoitokalastuksia tehneen iktyonomi Kari Kinnusen kehittämä vesistöjen kunnostusmetodi, jossa kalastosta poistetaan niitä lajeja joiden liiallinen läsnäolo estää järven terveen kalaston muodostumisen. Menetelmällä ei poisteta lähes kaikkea vähempiarvoista kalaa, vaan lajeja ja yksilöitä valikoidusti. Tämä vaatii mm. kalaston selvittämistä lähtötilanteessa, huolellista hoitopyyntiä joko nuotalla tai rysillä ja vain haitallisten lajien ja kokoluokkien poistamista sekä kokemusta ja ammattitaitoa.

Perinteisen hoitokalastuksen ongelma on se, että järven tasapainoa horjutetaan tehokalastusvaiheessa liian voimakkaasti. Tämän seurauksena järven kalakanta voi muuttua alun positiivisten vaikutusten jälkeen entistä huonompaan suuntaan ja vedenlaatuongelmat ja kalaston laatu jopa huonontua. Ainakin palaudutaan lähtötilanteeseen.

Vaihtoehtoinen menetelmä lähtee siitä, että järven ravintoketjuun vaikutetaan, mutta sitä ei horjuteta niin paljoa, että järveen pääsisi muodostumaan uusia, runsaita särkikalavuosiluokkia, jotka taas vaativat uusia tehopyyntejä.

- Perinteinen hoitokalastus saattaa johtaa pyynnin kohteena olevien lajien nuorentumiseen ja keskikoon pienenemiseen kun taas säätelyhoitokalastus pyrkii päinvastaiseen vaikutukseen, kertoo Juhani Niinimäki, joka on tehnyt projektisuunnitelman viiden järven kunnostukseen tähtäävälle hankkeelle, jolla menetelmän pitkäaikaiset vaikutukset voidaan todentaa.

Säätelyhoitokalastusta on kokeiltu mm. Muurlan Ylisjärvellä sekä Vihdin Enäjärvellä hyvin tuloksin.

Toiveissa olisi päästä toteuttamaan menetelmää esimerkiksi Dragsfjärdinjärvellä, Köyliönjärvellä ja Rokuanjärvellä. Ensimmäinen askel on selvittää järven tilan ohella sen kalakanta kaikuluotauksilla, nuotalla ja rysillä tehtävillä koekalastuksilla sekä saalisnäytetutkimuksilla.

Järvet ja merenrannikkovedet tuottamaan

Tällä hetkellä aluillaan on kaksi säätelyhoitokalastukseen liittyvää hanketta. Kalastaja Klaus Berglund kehittää sopivia hoitopyynti- ja saaliinkeräilymenetelmiä merialueella ja Kari Kinnunen sisävesillä. Molemmat tekevät työtä toistaiseksi ilman erillistä rahoitusta, mutta toiveissa ja haussa on hankerahoitusta menetelmän tutkimista ja kehittämistä varten.

- Menetelmä on erinomainen siksi, että siinä pyritään järven tai merenlahtien ravintoketjun tasapainottamiseen, ei massakalastukseen ekosysteemin järkyttämiseksi. Siksi säätelyhoitokalastus on oikea ympäristöteko. Tällä menetelmällä myös viljelijä saa pelloiltaan karanneita ravinteita takaisin kiertoon, toteaa MTK:n ympäristöjohtaja Johanna Ikävalko.

Paikalliset viljelijät voivat hyötyä säätelyhoitokalastuksesta myös taloudellisesti. Perinteisiä tapoja päästä toisarvoisista saaliskaloista eroon on viedä kaatopaikalle biojätteenä, kompostointi tai turkiseläinten rehuksi toimittaminen.

Yhtenä hankkeiden tavoitteena on selvittää saaliin kustannustehokkaita hyödyntämistapoja. Särkikalasaalista voisi käyttää mm. bioenergiaksi tai lannoitteeksi. Järven tilan kohentumisesta on muutakin hyötyä paikallisille asukkaille. Arvokalakantojen runsastuminen mahdollistaa myöhemmin esim. muikun ammattikalastusta. Myös rantatonttien ja vesialueiden myyntiarvo voi kasvaa.