Puun kysynnällä ja hinnalla on merkittävin vaikutus metsätalouden kannattavuuteen. Koko maan puukauppamäärä laski tammi–toukokuussa neljännekseen edellisen kymmenen vuoden keskiarvosta. Kantohinnat puolestaan olivat toukokuun lopussa niin mänty- kuin kuusitukilla noin 30 prosenttia alemmat kuin vuotta aikaisemmin.

Metsäntutkimuslaitoksen ennusteen mukaan keskimääräinen metsätalouden liiketulos putoaa vuonna 2009 vajaaseen 60 euroon metsähehtaarilta. Reaalisesti kannattavuus putoaa alhaisemmalle tasolle kuin 1990-luvun alun lamassa. Metsätalouden liiketuloksen keskiarvo on ollut 2000-luvulla 108 euroa hehtaaria kohti.

Alueellisesti vaihtelu on vielä tätäkin suurempaa. Erityisesti ne maakunnat, joissa mekaanista metsäteollisuutta on vähän, kärsivät taantumasta eniten. Pohjois-Karjalassa metsäteollisuuden puun ostomäärä on ollut alkuvuonna vain alle 150 000 kuutiometriä, eli 5 % normaalista vuotuisesta puun ostomäärästä. Laskua viimevuoden vastaavaa ajankohtaan verrattuna on 80 %.

Romahtanut puun kysyntä tarkoittaa isoa lovea niin metsänomistajien tuloihin kuin koko maakunnan rahavirtoihin. Samoin puun korjuuseen liittyvät työllisyysvaikutukset ovat merkittävät. Alkuvuoden puukauppamäärällä työllistetään ainoastaan kolme metsäkonekorjuuketjua koko maakunnassa.

Normaalitilanteessa Pohjois-Karjalan metsätalouden maakuntakohtainen bkt-osuus on yksi maan suurimpia, yli kuusi prosenttia alueellisesta bruttokansantuotteesta.

MTK:n mielestä puumarkkinoille tarvitaan vakautta ja ennakoitavuutta poukkoilun sijaan. Hurjat vaihtelut puun hinnoissa ja ostomäärissä vievät metsänomistajien luottamusta ja syövät pohjaa pitkäjänteiseltä, kannattavalta metsätaloudelta. Vaikka metsäteollisuuden kapasiteetti ja puun käyttö ovat taantuman myötä pudonneet merkittävästi, toteutuneet ostomäärät eivät vastaa lähellekään teollisuuden puuntarvetta.  

Lisätietoja:

metsäjohtaja Juha Hakkarainen 0400 870 867