MTK

Toimintopainikkeet

Facebook Twitter My Space Delicious Sähköposti

Jäsenverkko Reppu

Jäsenverkko Reppu




Repun esittely

MTK-päätason navigaatio

Alanavigaatio ja haku

Sisältö

Maatilatalouden konelautakunnan toiminta loppuu

2.7.2009

Vuonna 1980 perustetun maatilatalouden konelautakunnan toiminta loppuu. Jatkamiseen ei ole enää edellytyksiä, sillä yksi kolmesta sopimusosapuolesta, Maatalouskonevalmistajat, irtautuu lautakunnan toiminnasta. MTK:n jäsenet saavat järjestöltään jatkossakin konekauppaan liittyvää juridista puhelinneuvontaa.

”Konelautakunnan perustaminen MTK:n, Traktorinmyyjien ja Maatalouskonevalmistajien keskinäisellä sopimuksella oli aikanaan innovaatio, ja lautakunta on täyttänyt tehtävänsä hyvin. Se on muovannut kauppatapaa ja luonut maatalouskoneiden kauppaan pelisäännöt”, lautakunnan sihteeri, lakimies Maire Lumiaho MTK:sta toteaa.

Lautakunnan käsittelyyn tulleiden valitusten määrä on vajaassa kolmessakymmenessä vuodessa vähentynyt murto-osaan. Vuonna 1983 valituksia tuli 128, viime vuonna enää 11.

Aluksi lautakunta kokoontui neljästi vuodessa, mutta viime aikoina se on ollut koolla vain kerran vuodessa, mikä on pidentänyt valitusten käsittelyaikaa. Konelautakunnan viimeinen kokous pidettiin kesäkuussa eikä valituksia enää voida ottaa käsittelyyn.

MTK on rahoittanut puolet lautakunnan kuluista, toisen puolen ovat maksaneet Traktorinmyyjät ja Teknologiateollisuuden Maatalouskone-ryhmä. Oikeudellisten asiantuntijoiden lisäksi konelautakunnassa on ollut jäseninä viljelijöitä sekä koneiden myyjien ja valmistajien edustajia.

Konelautakunnan päätöksiä noudatettu hyvin

Konelautakunta on käsitellyt maatilatalouden koneiden ja työvälineiden kauppaan, huoltoon ja korjaukseen liittyviä erimielisyyksiä, kun toisena osapuolena on kaupparekisterissä oleva alan liike.

Riitatapausten ratkaisun lisäksi lautakunta on antanut maatalouskonekauppaa koskevia yleissuosituksia. 2000-luvulla ei yleissuosituksia enää annettu, mutta Koneviesti-lehdessä ja mtk.fi-sivuilla julkaistut ratkaisut ovat ohjanneet kauppatapaa.

Lautakunnan päätökset ovat suosituksia, joten niiden noudattaminen on ollut riidan osapuolille vapaaehtoista. Käytännössä päätöksiä on noudatettu hyvin, sillä kaikki kolme sopimusosapuolta ovat niihin sitoutuneet. Noin viidennes päätöksistä on suosittanut korvausta valittajalle.

Tarkkana käytetyn traktorin kaupassa

Suuri osa konelautakunnan käsittelemistä valituksista on koskenut käytetyn traktorin kauppaa. Siinä ostajalla on selonottovelvollisuus traktorin kunnosta. Ostaja ei voi virheenä vedota seikkaan, joka olisi pitänyt kaupan kohdetta tarkastaessa jo ennen kaupantekoa havaita.

Käytetyn traktorin kaupassa usein nimenomaan sovitaan, että myyjä ei ota vastuuta koneen kunnosta eikä korjauksesta tai myyjä antaa jonkinlaisen takuun. Ostaja ottaa sitä suuremman kuntoriskin, mitä vanhempi ja käytetympi traktori on.

Jos pystytään näyttämään toteen, että laitteessa on valmistusvirhe ja käyttövirheen mahdollisuus voidaan sulkea pois, ei ajan kulumisella ole merkitystä. Tällöin valmistaja tai myyjä on vastuussa kaupan kohteen virheettömyydestä riippumatta siitä, kuinka pitkä aika kaupanteosta on kulunut.

Konelautakunnan päätöksistä näkyy, että ajoissa tapahtuva reklamointi on tärkeää. Reklamaatio tarkoittaa tavaran virheellisyydestä tai suorituksen sopimuksenvastaisuudesta tehtävää ilmoitusta, johon liittyy vaatimus tavaran virheen korjaamisesta, uuden tavaran toimittamisesta tai kaupan purkamisesta.

Konekaupoista pitäisi aina muistaa tehdä kirjallinen sopimus, johon merkitään kaikki asiaan mahdollisesti vaikuttavat seikat.

Lisätietoja:

Maatilatalouden konelautakunnan puheenjohtaja Hannu Pokela, puhelin 020 7765 3800

Maatilatalouden konelautakunnan sihteeri Maire Lumiaho, MTK, puhelin 040 720 277

Lisää aiheesta palvelussamme:

 
 
Sivun alkuun

Linkit ja lisätiedot

Alatunniste