Maatalous on strateginen toimiala koko maailmassa ja sen merkitys tulevaisuudessa vahvistuu entisestään. EU:n on pidettävä kiinni omasta ruokaturvastaan ja osallistuttava myös koko maailman ruokahuoltoon. Yhteisellä maatalouspolitiikalla on kyettävä vastaamaan edessämme oleviin suuriin haasteisiin, kuten ruokaturvaan, lisääntyneeseen ruoan kysyntään, ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun ja eurooppalaisten kuluttajien vaatimuksiin. Nämä ovat asioita, jotka EU pystyy hoitamaan yksittäisiä maita tehokkaammin. Yhteinen maatalouspolitiikka tulee jatkossakin olemaan yksi keskeisimmistä politiikkalohkoista EU:ssa.

Yhteinen maatalouspolitiikka muodostaa perustan myös Suomen maatalouden toimintaedellytyksille.  Euroopan unionin maatalouspolitiikassa on pidettävä kiinni ns. eurooppalaisen maatalousmallin periaatteesta, jonka mukaan EU:n jokaisella alueella on voitava harjoittaa maataloustuotantoa. EU:n tulevaan maatalouspolitiikkaan on sisällytettävä välineitä, joilla kyetään ottamaan huomioon unionin epäsuotuisten maatalousalueiden erityisasema. Kasvukauden lyhyyden ja siitä johtuvien alhaisten satotasojen ja maatalouden korkeiden tuotantokustannusten vuoksi koko Suomi on EU:n epäsuotuista maatalousaluetta.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on jatkossakin kyettävä vastaamaan perinteisiin, jo Rooman sopimuksessa kirjattuihin tavoitteisiin. Yhteisen maatalouspolitiikan on kyettävä takaamaan maatalousmarkkinoiden toimivuus, lisäämään alan tuottavuutta ja parantamaan viljelijäväestön tulotasoa. Maatalousmarkkinoilla koetut heilahtelut parin viime vuoden aikana antavat perusteen kyseenalaistaa komission viime vuosien linjan maatalouden sääntelymekanismien purkamisesta. Esimerkiksi maitokiintiöistä luopuminen ja kesantojärjestelmän lakkauttaminen olivat vääriä päätöksiä. EU:n tulevaan maatalouspolitiikkaan pitää sisällyttää markkinoita sääteleviä mekanismeja.

Suomen maataloudelle on tärkeää, että yhteisen maatalouspolitiikan mukaista tukea voidaan tulevaisuudessa maksaa joiltakin osin myös tuotantoon sidottuna.  EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastukseen kuuluneen artikla 68 kautta maksettavan tuen säilyttäminen ja kehittäminen on tärkeää.

Maaseudun kehittämispolitiikka on olennainen osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Maaseudun kehittämispolitiikkaan kuuluvalla LFA–järjestelmällä voidaan tasoittaa Suomen olosuhdehaittaa. Komissio valmistelee parhaillaan uudistusta LFA-alueiden uudelleenmäärittelystä. Koko Suomen on pysyttävä LFA-alueena myös jatkossa. LFA-järjestelmän kehittäminen voi myös osaltaan olla se keino, jolla helpotetaan koko Suomen saamista EU:n hyväksymän pitkäaikaisen tukijärjestelmän piiriin tulevaisuudessa. Maaseudun kehittämispolitiikkaan sisältyvällä maatalouden ympäristötuella on tärkeä rooli myös tulevaisuudessa. Järjestelmällä on kyettävä vastaamaan maatalouselinkeinon haasteisiin viljelijöitä kannustavalla ja poliittisesti hyväksyttävällä tavalla.

Lisätietoja:  Simo Tiainen, 040 5533131